patriot sanoi:
Siis oikeesti mistä sä 160581 ton tietos ammennat?:eek!: 
Lukko veti homman kotiin näytöstyyliin. 6-1 voitto oli loppujen lopuksi helppo. Lukko oli kaikin puolin vahvempi, vaikkakin oli Ässilläkin muutama hyvä paikka. Ässien ainut maali oli tosin aika säkä maali. Heppoinen laukaus yllätti Vehasen täysin.
Esa Pires oli juuri niin hyvä kuin saattoi odottaa. Aivan mahtavia syöttöjä kaveri antoi. Lukemat saattaisi olla vielä paremmat Lukolle jos syöttöihin olisi tartuttu. Mutta hyvä näin. Myös Lukon oma poika Janne Niskala loisti. Kaiken kaikkiaan vahva suoritus Lukolta. Mutta pelit jatkuu ja karavaani kulkee.
Mulla on serkkupoika joka on itse entinen aktiivipelaaja ja on vääntänyt noin 50 nykyistä liigapelaajaa vastaan, Sitten tietysti sitä on kasvanut kaukalon laidalla kun on seurannut mitä Serkkupoika teki vuosien varrella. Olen nähnyt non 50 liigapeliä vuodesta 1992. Viime vuosina vähemmän. Sitä on vaan jotenkin kasvanut Jääkiekkoon kiinni, paljon on tietysti omien sukulaisten ansiota.
Isän serkuista yksi on olympiahopeamitallisti Seiväshypyssä Montrealissa 1976. Kun lapsena kävin äidin vanhempien tai enoni perheen luona aina keskustelu jotenkin kääntyi jääkiekkoon, varsinkin serkkujen ollessa koolla yleensä jouluna. Yleensä kun kuunteli vanhempia serkkuja. isää ja hänen kolmea veljeään niin kyllä jos urheilusta puhuttiin niin jääkiekko oli se mistä yleensä siellä puhuttiin.Kuulin serkkuni kertomana myös paljon erilaisia asioita jääkiekkoon liittyen siltä toiselta puolelta, joka on ulkopuolisille vieras, siitä elämästä joka on todella sulkeutunutta.
Hermeksessä ei kukaan pelaaja saanut kertoa seuran asioista ulkopuolisille kauden aikana. Koko ajan sitä kuitenkin seurasi mitä Kokkolassa tapahtui ja hyvä olikin koska muistan kun tapasin serkkuni ensimäisen kerran vuoden 1992 jälkeen, niin saatoin huomata sen kuinka tärkeää hänelle jo 26-vuotiaana oli pelaajien oma turvallisuus.
Serkkupoika istui itse Suomen jääkiekkoilijat RY:n hallituksessa vuodesta 1994 ja oli mukana luomassa nykyisen kaltaista eläkejärjestelyä vuonna 1997. Tuomas sanoi silloin "jotain täytys tehdä pelaajien peliuran jälkeselle elämälle, ei jääkiekolla voi itseään lopunikää elättää. Siviilipuolen asiatkin täytyisi saada kuntoon, samoin pelaajan äkisti joutuessa lopettamaan pitäisi saada kunnollinen korvausjärjestelmä, joka korvaa uran lopettaneet vammat."
Jani Nikolle kävi näin vuoden 2001 syksyllä, Nikko istui Suomen Jääkiekkoilijoiden hallituksessa vuosina 1992-97, ja Janista tuli uuden eläkejärjestelyn ensimäinen esimerkki.
