Teemu-84 sanoi:
Olisihan se mahtavaa nähdä Sopanen pian myös mm. maajoukkueessa :thumbup:
Maajoukkueeseen ei tuolla asenteella ole helppo mennä, Suomessa on ollut kauttaikojen vain yksi kukkopoika joka löi heti läpi Christian Ruuttu. Olli Jokinen ei ollut huipulla menestyvässä joukkueessa heti tulokasvuonnaan. Kaj Christian Ruutun debyytti oli Jokistakin kovempi. Tulokaskausi liigassa 1982-83. Porin Ässissä, Krisua on vaikea uskoa Porissa kasvaneeksi mutta, kun katsoi miehen asennetta niin silloin ymmärsi mistä pelioppi oli saatu. Antti "Anis" Heikkilän "kukkopoika" imi kaiken tarpeellisen ketjukavereiltaan Arto Javanaiselta ja Kari Makkoselta.
Porin Ässien edustusjoukkueen ykkössentteriksi nouseminen juuri uransa päättäneen legendaarisen #13 Vellu Ketolan paikalle! Ikää tuolloin 18-vuotta, ja ketjukavereina vuoden 1978 mestaruuden takuumiehet ja Porissa tuolloin jääkiekkojumalan asemassa olleet Kari "Mako" Makkonen ja Arto "Java" Javanainen, ei voisi nuorelle pojalle pahempaa paikkaa valmentaja keksiä.
"Krisun" paikka oli niin paha, että siinä pelaaminen menestyksellä teki hänestä huippupelaajan. Vaikka "Krisu" hyvän tulokaskauden pelasikin maajoukkeen ovet aukesivat Porilaiselle vasta 1984 olympialaisiin, siitä lähtien Krisu oli maajoukkueen luottomies.
Vili Sopaselle sama tilanne tapahtuisi jos ketjuun laitettaisiin Jukka Hentunen ja Riku Hahl sentteriksi. Se olisi sama tilanne kuin aikanaan Ruutulla Porissa, silloin kun Krisu nousi Velluksi Vellun paikalle. Toni Koivunen olisi ehkä seurakaverina Vilille parempi sentteri iästään huolimatta. Jos Vili pitää maajoukkueeseen kutsua, niin Pelicansista pitää kutsua mukaan useampikin pelaaja, mieluiten koko ketju Sopanen-Loppi-Jantunen. Nuoren pojan olisi hyvä debytoida jo Karjala-turnauksessa, Kanadan MM-kisoihin ei Vilillä ilman kokonaista täysosuma kautta ole mahdollisuutta.