Suomen terveydenhuolto, palvelu ja tehokkuus

[Törni]

Tämä kumpuaa tuolta toisesta topiikista. Siellä se olisi mennyt offtopikiksi joten päätin avata kokonaan uuden säikeen.

Suomen terveydenhuollon palveluita voidaan parantaa hyvin pienillä asioilla.

Otetaanpa yksi esimerkki. Jos menen Citymarketin lihatiskille, saan jonotusnumeron. Voin valotaululta seurata kuinka monta asiakasta on jonossa ennen minua. Sama tyyppinen palvelu toimii monessa muussakin paikassa. Kun menen terveyskeskukseen jonottamaan päivystävälle lääkärille, en tiedä tilanteesta mitään. Minulla ei ole harmainta aavistustakaan siitä joudunko odottamaan tunnin vai neljä tuntia. Minulla ei ole mitään tietoa siitä kuinka monta potilasta on jonossa ennen minua. En uskalla mennä kahvioon tappamaan aikaa, koska vuoroni voi sillä aikaa mennä sivu suun.

Terveyskeskukset perustelevat tätä sillä, että lapsipotilaat ja kiireelliset tapaukset menevät jonossa edelle. Mutta mitä sitten? Ei se voi olla kovin monimutkaista päivittää tilanne aina kiireellisen potilaan kiilatessa jonossa edelle.

Ylipäätään asiakkaan pitäminen ajan tasalla terveydenhuoltojärjestelmän syövereissä parantaa palvelua dramaattisesti. Kävin taannoin sairaalassa tyttäreni kanssa. Meillä oli etukäteen tilattu aika. Jos olisimme myöhästyneet, olisimme joka tapauksessa joutuneet maksamaan poliklinikkamaksun. Lääkäri oli kuitenkin tässä tapauksessa puoli tuntia myöhässä. Kyllä minä sen ymmärrän, että sairaalassa voi tapahtua jotain joka aiheuttaa lääkärin myöhästymisen. Olisiko kuitenkin täysin ylivoimaista luoda järjestelmä, jossa asiakasta informoidaan lääkärin myöhästymisestä? Kyllähän myös asiakkaalla voi olla aikataulu. Hän voi pahimmassa tapauksessa kokea taloudellisia menetyksiä sen takia, että hänen aikataulunsa pettää sairaalassa käynnin ennalta arvaamattoman venymisen takia.

Odottelu on tietysti oma lukunsa. Terveydenhuoltojärjestelmä on totuttanut suomalaisen asiakkaan siihen, että häntä voi istuttaa odotusauloissa pitkiä aikoja informoimatta tilanteesta. Kansa on tottunut tähän huonoon palveluun. Yksi parannettava asia on myös sairaaloiden ensiapujen vastaanotto. Kyllä kipua kärsivän potilaan pitää saada välittömästi huomiota osakseen. Jo se auttaa että henkilökunta ylipäätään reagoi potilaan läsnäoloon jollain tavalla. Tämä tietysti on myös resurssikysymys.

Nämä ovat pieniä detaljeja. Näitä on kuitenkin paljon ja niistä muodostuu suuri kokonaisuus josta voidaan käyttää nimitystä palvelu. Ero yksityiseen terveydenhuoltoon on huima. Nämä ovat osittain resurssikysymyksiä, mutta paljon palvelua pystyttäisiin myös parantamaan ilman mittavia investointeja. Nämä asiat tulisi huomioida kun arvioidaan terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta.

Toinen erillinen kokonaisuus on sitten sen paljon puhuttu tehokkuus, jolla lyhennetään vaikkapa niitä leikkausjonoja. Siitä asiasta voi alustaa joku muu halukas.

 

[Runar ja Kyllikki]

Toinen erillinen kokonaisuus on sitten sen paljon puhuttu tehokkuus, jolla lyhennetään vaikkapa niitä leikkausjonoja. Siitä asiasta voi alustaa joku muu halukas.

Jokin konsti on purrut, koska eilen uutisoitiin että esim. sydänhoitojonot ovat lyhentyneet huomattavasti.

Näkypä tuo olevan jo Hesarin nettipainoksessakin:

Jono ja odotusajat sydäntutkimuksiin ja hoitoon Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) ovat merkittävästi lyhentyneet vuosi vuodelta. Erityisen ripeää myönteinen kehitys on ollut tänä vuonna.
Kardiologian klinikan ylilääkäri Markku Kupari Hyksistä arvelee, että muistikuvat entisistä jonoista ovat iskostuneet ihmisten mieleen. Väki tuntuu yhä ajattelevan, että sydäntutkimuksiin on vaikea päästä.

Ja konsteista:

Hus ja Hyks ovat Kuparin mukaan jo vuosia panostaneet erityistason kardiologiaan. Lääkäreitä, hoitajia, laboratorioita ja huoneita on lisätty. Hyksin sydäntautiasema sai vastikään päättyneessä remontissa lisää tilaa.
Myös Jorvin sairaalan mukaantulo 2001 nopeutti hoitoa.
Uudet, kehittyneet hoitotavat ovat merkittävästi supistaneet jonoja ja odotusaikoja. Potilas hoidetaan usein hyvin lyhyessä ajassa: esimerkiksi pallolaajennuksen jälkeen hän voi päästä kotiin jo seuraavana päivänä ja töihinkin jo muutaman päivän kuluttua. Hyks on aloittanut myös polikliiniset pallolaajennukset.

Tyksistä tiedän sen verran, että siellä yhtenä suurimmista syistä siihen että sumia ei ole saatu täysin purettua, on tilanpuute. Tosin sielläkin jonot ovat lyhentyneet muutamassa vuodessa jopa 25%.
Suurin syy siihen, etteivät jonot ole TYKSissä lyhentyneet tuon nopeammin on edelleen toissavuotinen lääkärilakko. Viiden kuukauden lakon aiheuttama suma ei tuolla alalla ole mitenkään nopea urakka purkaa.
Keinoina tiedän varmuudella käytetyn ainakin sitä, että ortopedian polilla/leikkurissa tyypit painaa välillä duunia ihan merkillisiin aikoihin, eli lisää töitä vaan annettu olemassaolevalle henkilökunnalle.
Muutaman sanasen voisin sanoa Tyksin tavasta pitää tyyppejä monta vuotta pätkätyöläisenä voisin myös sanoa, mutta antaa nyt olla. Mainitaan nyt sen verran että mitä mun tuttuja on Tyksistä lähtenyt ulkomaille töihin, tuo on ollut tärkein yksittäinen syy. Mutmut sevverran kummiskin sanon, että...sellasilla tyypeillä on työmotivaatio usein aika heikko jotka vuodesta toiseen tekee pätkätöitä, niitä heitellään paikasta toiseen eikä ne oikein koskaan kotiudu mihinkään.

 

[Törni]

Mutmut sevverran kummiskin sanon, että...sellasilla tyypeillä on työmotivaatio usein aika heikko jotka vuodesta toiseen tekee pätkätöitä, niitä heitellään paikasta toiseen eikä ne oikein koskaan kotiudu mihinkään.

Tämä on tyypillistä sairaanhoitoalalla. Syö kaiken motivaation keskittyä työhön eikä ole kenenkään etu. Viransijaisuusjärjestelyt on tähän varmasti yksi suuri syy.

Valtionhallinnon työryhmä kiinnitti juuri huomiota pätkätöihin ja siihen kuinka pysyviä asioita hoidetaan tilapäisellä työvoimalla. Ja sitten valtio itse syyllistyy samaan.

 

[Archie]

Jokin konsti on purrut, koska eilen uutisoitiin että esim. sydänhoitojonot ovat lyhentyneet huomattavasti.

Tästä oli jo toisessa toikissa, mutta sanottakoon vielä. HUS on onnistunut purkamaan jonoja, koska on saanut henkilökuntanna tekemään ylitöitä jonojen purkamiseksi. Halpaa se ei ole, sillä lääkärit saavat ylityöstä viisinkertaisen palkan ja hoitajat kolminkertaisen. Pirkanmaalla jonot eivät ole lyhentyneet vastaavaan tahtiin, koska siellä sairaanhoitopiiri kieltäytyi maksamasta noin suuria ylityökorvauksia, kolminkertainen palkka ei riittänyt henkilökunnalle.

Noihin muihin tämän toikin juttuihin palaan illalla..

 

[Runar ja Kyllikki]

Joo, yks konsti äkkiä katsoen vois olla tietty sosiaalimenojen kasvattaminen muun Euroopan tasolle. Parhaillaankin on teksti-tv:llä uutinen, jonka mukaan Suomen sosiaalimenot ovat alle EU:n keskiarvon. Muualla ne ovat keskimäärin n. 28% BKT:sta, Suomessa 26,jotain. Toista prosenttia BKT:sta lisää sosiaalimenoihin varmasti vaikuttaisi jo jonkin verran. Voishan sen muun EU:n tason tietty ylittääkin, ei meitä mikään pidättele nostamasta sitä yli keskitason. Varakasta valtiota.

 

[Törni]

Joo, yks konsti äkkiä katsoen vois olla tietty sosiaalimenojen kasvattaminen muun Euroopan tasolle. Parhaillaankin on teksti-tv:llä uutinen, jonka mukaan Suomen sosiaalimenot ovat alle EU:n keskiarvon. Muualla ne ovat keskimäärin n. 28% BKT:sta, Suomessa 26,jotain. Toista prosenttia BKT:sta lisää sosiaalimenoihin varmasti vaikuttaisi jo jonkin verran. Voishan sen muun EU:n tason tietty ylittääkin, ei meitä mikään pidättele nostamasta sitä yli keskitason. Varakasta valtiota.

Kuulostaa äkkiseltään uskomattomalta. Puolustusbudjettihan on toinen joka Suomella on selkeästi muita pienempi. Välillä ihmetyttää että mihin ne verovarat meillä sitten oikein hupenevat. Suomihan on hyvinvointiyhteiskuntana aina kaikkien tutkimuksen kärjessä.

Vertaaminen BKT:een ei tietysti kerro koko totuutta.

 

[jaska]

Kuulostaa äkkiseltään uskomattomalta. Puolustusbudjettihan on toinen joka Suomella on selkeästi muita pienempi. Välillä ihmetyttää että mihin ne verovarat meillä sitten oikein hupenevat. Suomihan on hyvinvointiyhteiskuntana aina kaikkien tutkimuksen kärjessä.

Vertaaminen BKT:een ei tietysti kerro koko totuutta.

Villinä veikkauksena "Tulonsiirtoihin"

 

[Runar ja Kyllikki]

Kuulostaa äkkiseltään uskomattomalta.

Siellä se tieto on edelleen esim. mtv3:n teksti-tv:llä helposti tarkistettavissa.

 

[Törni]

Siellä se tieto on edelleen esim. mtv3:n teksti-tv:llä helposti tarkistettavissa.

En minä luullut että yrität kusettaa meitä kaikkia ja keksit näitä lukuja omasta päästästi.

Pohdiskelin vain lähinnä asiaa ja totesin että minut tuo tieto ainakin hieman yllätti.

Mitä itse henkilökohtaisesti olet mieltä tuosta tiedosta. Yllättikö sinut se, että tuo prosentti Suomella on keskiarvon alapuolella?

 

[Runar ja Kyllikki]

En minä luullut että yrität kusettaa meitä kaikkia ja keksit näitä lukuja omasta päästästi.

Pohdiskelin vain lähinnä asiaa ja totesin että minut tuo tieto ainakin hieman yllätti.

Mitä itse henkilökohtaisesti olet mieltä tuosta tiedosta. Yllättikö sinut se, että tuo prosentti Suomella on keskiarvon alapuolella?

Yllätti, ehdottomasti. Olen jostain syystä monistakin lähteistä saanut sen kuvan, että meillä käytettäisiin sosiaalipuolelle jopa huomattavasti enemmän rahaa kuin muualla Euroopassa.

 

[patriot]

Joo, yks konsti äkkiä katsoen vois olla tietty sosiaalimenojen kasvattaminen muun Euroopan tasolle. Parhaillaankin on teksti-tv:llä uutinen, jonka mukaan Suomen sosiaalimenot ovat alle EU:n keskiarvon. Muualla ne ovat keskimäärin n. 28% BKT:sta, Suomessa 26,jotain. Toista prosenttia BKT:sta lisää sosiaalimenoihin varmasti vaikuttaisi jo jonkin verran. Voishan sen muun EU:n tason tietty ylittääkin, ei meitä mikään pidättele nostamasta sitä yli keskitason. Varakasta valtiota.

Nyt vain miettimään mistä rahat sosiaalimenojen kasvattamiseen?

 

[Runar ja Kyllikki]

Nyt vain miettimään mistä rahat sosiaalimenojen kasvattamiseen?

Kun Suomi on aina ekana ja Brysselin perseennuolijana ollut näyttämässä esimerkkiä muille maille miten nopeesti lait muutetaan kun Bryssel jotain päättää, niin välillä vois tehä päinvastoin: Katotaas muista maista mistä ne on napanneet tuon ja mistä se on siellä pois.

 

[Archie]

Tuommoiset yksittäiset tilastot ("jokin luku" vs. bkt) eivät anna kovin järkevää käsitystä asiasta. Esimerkiksi jos suomessa olisi puolet pienemmät palkat terveydenhoitoalalla kuin euroopassa, niin "terveysmenot/bkt" näyttäisi varmasti paljon pienemmältä kuin euroopassa - vaikka meillä olisikin oikeasti enemmän lääkäreitä tai hoitohenkilökuntaa per asukas. Tuo siis vain esimerkkinä noista tilastojen tulkinnasta. Sitä paitsi tilastointi itsessään on kovin kirjavaa, eikä vertailtava data ole välttämättä kovin vertailukelpoista.

 

[Törni]

Tuommoiset yksittäiset tilastot ("jokin luku" vs. bkt) eivät anna kovin järkevää käsitystä asiasta. Esimerkiksi jos suomessa olisi puolet pienemmät palkat terveydenhoitoalalla kuin euroopassa, niin "terveysmenot/bkt" näyttäisi varmasti paljon pienemmältä kuin euroopassa - vaikka meillä olisikin oikeasti enemmän lääkäreitä tai hoitohenkilökuntaa per asukas. Tuo siis vain esimerkkinä noista tilastojen tulkinnasta. Sitä paitsi tilastointi itsessään on kovin kirjavaa, eikä vertailtava data ole välttämättä kovin vertailukelpoista.

Tämä lienee sellainen sektori, jossa kansainvälisistä tilastoista voi aina saada omaa mielipidettään tukevan tuloksen. Todelliset mittarit ovat muualla.

 

[Jurva]

Itsekin alalla työskentelevänä, voin sanoa että muutamaan otteeseen olen törmännyt tilanteisiin missä työntekijän motivaatio on melko alhaalla.

Myös kun puhutaan jatkuvasti siitä, että mistä saadaan työvoimaa. Onko mahdollisesti vaikutusta palkkojen suuruudella? Näin minä itse luulen. Kun verrattiin kaverin(putkimies) kanssa palkkoja, totesin että putkien mutkalle vääntämisestä saa enemmän rahaa, kuin ihmisten (jotka muuten niitä putkia sitten loppupelissä käyttää) auttamisesta/kuntouttamisesta/hoidosta. Kumma juttu. Lienee peruja sille, että ala on naisvaltainen. Mutta ei luultavasti kauaa. Itse miehenä on ehkä helpompi saada duunipaikka, mut palkat ei tosiaan päätä huimaa.

 

[Törni]

Kun verrattiin kaverin(putkimies) kanssa palkkoja, totesin että putkien mutkalle vääntämisestä saa enemmän rahaa, kuin ihmisten (jotka muuten niitä putkia sitten loppupelissä käyttää) auttamisesta/kuntouttamisesta/hoidosta. Kumma juttu. Lienee peruja sille, että ala on naisvaltainen. Mutta ei luultavasti kauaa. Itse miehenä on ehkä helpompi saada duunipaikka, mut palkat ei tosiaan päätä huimaa.

Onhan se kirotun totta. Lääkärissä käynti on paljon halvempaa kuin vaikkapa auton korjauttaminen. Luulisi tosiaan että ihmisten korjaaminen olisi palkassakin mitattuna arvostetumpaa kuin pakosarjojen vaihtaminen autoon.

Toisaalta jos valtio vastaisi Suomen kaikkien kiinteistöjen putkistojen ylläpidosta, ei se putkimieskään paljon palkallaan pääsisi retostelemaan.

Jos tuosta miesten ja naisten eriarvoisuudesta työelämässä haluaa vaihtaa enemmän ajatuksia, kannattaa asiasta varmaan avata oma topiikki.

 

[Jurva]

En tässä mitenkään yrittänyt ohjata keskustelua sinne päin. Se vaan oli taka-ajatuksena että jos miehet oliskin aikoinaan alottanut tän hoitobisneksen olis palkat samalla tasolla kuin naisilla. Eikä tän oo tarkotus miehiä korottaa. Päin vastoin.

 

[Törni]

Se vaan oli taka-ajatuksena että jos miehet oliskin aikoinaan alottanut tän hoitobisneksen olis palkat samalla tasolla kuin naisilla. Eikä tän oo tarkotus miehiä korottaa. Päin vastoin.

Mahdollisesti. En nyt tiedä mitä tarkoitat tässä hoitobisneksellä, yksityistä vai julkista terveydenhuoltoa? Perusongelmana näen julkisella terveydenhuoltoalalla kuitenkin huonon palkkatason ylipäätään.

 

[mn97]

Kuulostaa äkkiseltään uskomattomalta. Puolustusbudjettihan on toinen joka Suomella on selkeästi muita pienempi. Välillä ihmetyttää että mihin ne verovarat meillä sitten oikein hupenevat. Suomihan on hyvinvointiyhteiskuntana aina kaikkien tutkimuksen kärjessä.

Vertaaminen BKT:een ei tietysti kerro koko totuutta.

On se minustakin aika kumma, että maalla, jolla on suunnilleen maailman korkein verotussysteemi, on ongelmia terveydenhuollon ylläpitämisestä puhumattakaan muista kuten koulutusjärjestelmästä. Se, mitä minä tiedän, on se, että menot ovat Suomessa korkealla ja ne ovat jostain syystä jatkuvassa nousussa.

Yksi alue, missä kulut ovat lisääntyneet huomattavasti viimevuosina ovat erään kansanedustajan mukaan erilaisten vakavasti päihderiippuvaisten ja muiden mielenterveyspotilaitten huima kasvu viimevuosina.

Sitten toinen esimerkki: Olin tässä taannoin käymässä ihan tavallisessa lukiossa. Ulkoapäin lukio näytti kuin joltain loistuhuvilalta ja sisällä pitkin käytäviä ja luokkia majaili markkinoiden tehokkaimpia tietokoneita. Noinkohan näille kaikille laitteille on todellista tarvetta? Meinaan, että itse opiskelen kyseistä alaa kolmannen asteen oppilaitoksessa, jossa laitteiden taso ja määrä on vähäisempi ja toistaiseksi laitteiden puolesta ei ole ollut pahempia ongelmia. Voin sanoa, että tässä lukiossa on paremmat edellytykset opiskella kyseistä alaa noin niinkuin teoriassa. Kuitenkin kyseessä on vain lukio, toisen asteen leikkikoulu.

Kolmas pointti: Olen aina ihmetellyt miten hyvävaraisia jotkut yh:t ja muut työttömät (naiset) ovat. Olen kuullut kaiken näköisiä tarinoita liittyen sosiaalitoimistoihin ja yh äiteihin, joita en nyt viitsi sen enempää tähän alkaa luettelemaan.

Neljäs pointti: Maahanmuuttajat. Ihan sama juttu, eräänkin asunto oli koristeltu mitä hienoimilla koristeilla ja elämä muutenkin näytti olevan aika luxusta. Miehet olivat kuitenkin työttömiä, mistä varat?

Eiköhän tossa noita syitä ollut ihan tarpeeksi.

 

[Archie]

Kolmas pointti: Olen aina ihmetellyt miten hyvävaraisia jotkut yh:t ja muut työttömät (naiset) ovat. Olen kuullut kaiken näköisiä tarinoita liittyen sosiaalitoimistoihin ja yh äiteihin, joita en nyt viitsi sen enempää tähän alkaa luettelemaan.

Paskapuheita, varsinkin jos ovat sellaisia, että yhteiskunnan tulonsiirrot ovat heistä hyvävaraisia tehneet.