Suomessa ei ole köyhiä, oikeesti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kouvotsvoni
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Olen hakemassa samaan paikkaan Orvokkien Kerääjän OK-ylemmän yliopistoasteen tutkintoon.

12 vuotta opiskelen ja valmistun juuri eläkeiän kynnyksellä.
 
McRäkä sanoi:
Olisko kenties syytä miettiä koko koulutusjärjestelmä ihan uusiksi? Perinteinen oppipoika-systeemi sovellettuna nykypäivään ei välttämättä olis huono juttu. Yritykset ja koulutuslaitos kouluttaisivat työntekijänsä yhteistyössä ja koulutuksen hyväksytysti suorittaneet työllistyisivät suoraan ko. yrityksen palvelukseen. Luulis että toi tulis hieman halvemmaksi kuin tämä nykyinen tyyli kouluttaa summamutikassa porukkaa alalle x ja sitten ihmiset kuitenkin valmistuvat työttömäksi tai työllistyvät koulutusta vastaamattomaan työhön.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mitä hittoa :confused:? Toihan kuulostaa ihan järkevältä systeemiltä! Kuka on kaapannut McRäkän nimimerkin?
 
Onhan tuota jonkun kerran tullut ihmeteltyä miksi oppisopimuskoulutusta on niin vähän. Siinä kun on kylällä kalliit laitokset valmistamassa toistaitoisia työttömiä vuosikurssi toisensa perään, niin kait sitä voisi muunkinlaista systeemiä olla.
 
kouvotsvoni sanoi:
Onhan tuota jonkun kerran tullut ihmeteltyä miksi oppisopimuskoulutusta on niin vähän. Siinä kun on kylällä kalliit laitokset valmistamassa toistaitoisia työttömiä vuosikurssi toisensa perään, niin kait sitä voisi muunkinlaista systeemiä olla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Yksi entinen pienyrittäjä kertoi yrittäjäkavereiltaan kuulleensa, että oppisopimuskoulutettaville pitää lakien ja pykälien mukaan maksaa lähes ammattimiehen palkkaa, eli ihan liikaa kun kyseessä on heppu joka vasta hommia opettelee. Mikä on totuus, en tiedä.
 
maradona sanoi:
Yksi entinen pienyrittäjä kertoi yrittäjäkavereiltaan kuulleensa, että oppisopimuskoulutettaville pitää lakien ja pykälien mukaan maksaa lähes ammattimiehen palkkaa, eli ihan liikaa kun kyseessä on heppu joka vasta hommia opettelee. Mikä on totuus, en tiedä.
Klikkaa laajentaaksesi...

edit: TES:n palkkaa näemmä saavat, mutta sitä ei työnantaja maksa kokonaan itse.
Lisäksi oppisopimuskoulutukseen tietysti pitää sitoutua niin pitkäksi aikaa puolin ja toisin että se on lähes mahdotonta.

Yksi toveri tuossa tuuletteli että hänellä on oppisopimushommat jiirissä sitä myöten kun vielä löytyy raksafirma joka sitoutuu häneen kolmeksi vuodeksi.
 
Viimeksi muokattu:
Oppisopimukseen liittyy myös sellainen perusongelma, että likikään kaikki työnsä osaavat osaajat eivät osaa opastaa ja opettaa muita saman työn suhteen.
 
Fagerholm sanoi:
Yksi toveri tuossa tuuletteli että hänellä on oppisopimushommat jiirissä sitä myöten kun vielä löytyy raksafirma joka sitoutuu häneen kolmeksi vuodeksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onkohan rakennusfirmoissa ylipäätään muu kuin konttoriporukka vakkarina.

Tekijäpuolella saavat parhaimmillaan usean lopputilin joka vuosi, eli aina kun kohde valmistuu.
 
Fagerholm sanoi:
Lisäksi oppisopimuskoulutukseen tietysti pitää sitoutua niin pitkäksi aikaa puolin ja toisin että se on lähes mahdotonta.

Yksi toveri tuossa tuuletteli että hänellä on oppisopimushommat jiirissä sitä myöten kun vielä löytyy raksafirma joka sitoutuu häneen kolmeksi vuodeksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuohan se suurin ongelma on. Harva työpaikka nykyään uskaltaa moneksi vuodeksi luvata aloittelijalle töitä.

Vaikka virallisia oppisopimuskoulutuksia on vähän niin tokihan monessa firmassa käytännössä koulutetaan työhön niin ettei mitään sen alan osaamista työntekijältä etukäteen vaadita. Laman aikana tuohon on tietysti harvemmalla alalla tarvetta. Työntekijä ei silloin saa mitään tutkintonimikettä, mutta paskaaks se kiinnostaa, jos duunia on.
 
Sue_me sanoi:
Onkohan rakennusfirmoissa ylipäätään muu kuin konttoriporukka vakkarina.

Tekijäpuolella saavat parhaimmillaan usean lopputilin joka vuosi, eli aina kun kohde valmistuu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jaa-a. Enpä tiedä. Voisin kuvitella kyllä että katoava luonnonvara ovat vakisopparit niissä hommissa.
 
Mitäs lupia raksapuolella joutuu uusimaan muutaman vuoden välein? Itella on kuljetuspuolella harrastanut tuota 3kk sopparisysteemiä ilmeisen hyvin. Sopimus tarvittaessa uusitaan niin pitkään, kuin luvat riittää. Liekö koeaikakin kokoajan voimassa?

Kyl se on sil viissiin poijjaat, että opp.sop. on sou lääst siison.
 
Rakennusala luetaan erityisaloihin joten siellä aika moni seikka on toisin jo soppareista lähtien.
 
Ei tuohon leipäjonoissa käyvien määrään vielä oikein luotettavaa vastausta tullut. Hurstin arvio, täysin oman tuntumansa perusteella, että kymmenet tuhannet näkisivät nälkää. Onko näin? Siis jos koko Suomi on tarkastelussa. Pääkaupunkiseudulla eläminen on muuta maata kalliimpaa. Porukkaa on joka lähtöön. Voiko Hurstin jonon yleistää laadultaan ja määrältään koko maahan?

Kohisalon sittenkin otannaltaan pienen tutkimuksen arvio oli 20 000 kävijää päivässä. Hänen tutkimuksessaan haettiin jonottajien profiilia, ei absoluuttista määrää.

Onko aiheesta isompaa, laajempaa ja kattavampaa tutkimusta, paljonko jonottajia valtakunnassa on? Kuinka moni oikeasti näkee nälkää?

Leipäjonot ilmestyivät katukuvaan 90 -luvun puolivälissä. Silloin alettiin jakaa EU-ruokaa. Silloin muodostui ensimmäiset isommat jonot. Ilmiötä pidettiin pöyristyttävänä, siihen asti köyhät oli ruokittu muutoin. Mutta ruoka-apu ja jonot ovat jääneet pysyviksi, suhdannetilanteesta riippumatta.

En ole tavannut syvällisempää tutkimustietoa aiheesta. Tahtonut olla kauhistelevan ja syyllistävän sosiaalipornon kaltaista. Ovatko muut bonganneet?
 
En ole Raaseri.

Myös minusta tuntuu kurjalta, että ihmisten täytyy jonottaa leipäjonossa, viimesijaisena turvanaan. Vielä 20 v sitten ei jonotettu, ainakaan nykyisessä määrin. Mitä on tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta? Jonot olivat pitkiä myös talouden huippuvuosina.

Se mitä yritin kysellä, on syvällisempi tietämys ilmiöstä. Kuinka paljon siellä porukkaa on, miksi, mikä on mennyt pieleen, miksi yhteiskunnan turvaverkko ei pelaa?

Tahdon enemmän kuin hurskastelevan kauhistelevia otsikoita ja tekopyhää paheksuntaa 'päättäjiä' kohtaan. Hurstin arvio ja yksi gradu (?) eivät vielä riitä asiaa avaamaan. Haluaisin perinpohjaisempaa analyysiä.
 
Tolerantti sanoi:
En ole Raaseri.

Myös minusta tuntuu kurjalta, että ihmisten täytyy jonottaa leipäjonossa, viimesijaisena turvanaan. Vielä 20 v sitten ei jonotettu, ainakaan nykyisessä määrin. Mitä on tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta? Jonot olivat pitkiä myös talouden huippuvuosina.

Se mitä yritin kysellä, on syvällisempi tietämys ilmiöstä. Kuinka paljon siellä porukkaa on, miksi, mikä on mennyt pieleen, miksi yhteiskunnan turvaverkko ei pelaa?

Tahdon enemmän kuin hurskastelevan kauhistelevia otsikoita ja tekopyhää paheksuntaa 'päättäjiä' kohtaan. Hurstin arvio ja yksi gradu (?) eivät vielä riitä asiaa avaamaan. Haluaisin perinpohjaisempaa analyysiä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Samaa mieltä. Törmäsin tällaiseen opinnäytetyöhön (RUOANILMAISJAKELIJOIDEN YHTEISTYÖMUOTOJEN JA -TARPEEN KARTOITTAMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDULLA), jonka sivuille 30-33 on kerätty ruokapankkeihin kohdistettua kritiikkiä. Esitetty kritiikki vaikuttaa mielestäni monessa suhteessa perustellulta.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös