Tänne kaikki merkitykselliset ilmoitukset.

Kiitos kaikille tsemppaajille ja komppaajille.
Tapahtumien päätähteä ei ole asia juuri vaivannut, mutta vanhemmat on tänään jokaisesta pienestäkin äännähdyksestä pompanneet kattoon säikähdyksestä.
Kaikennäköistä sitä.
 
Onpa noita läheltäpiti -tilanteita osunut lähipiirin muksuille. Tilanteen ollessa päällä ei paljoa naurata.

Jälkikäteen ehkä osaa suhtautua rennommin.
 
Terkkarikokemukseni ovat olleet sellaisia viime vuosina, että saa alkaa sinertää jo vähän ennenkuin apua pyytää/hakee.
 
En muista mainitsinko täällä, mutta naapurissa oli viime talvena kotisynnytys. Pihassa oli parhaillaan kolme lanssia valot päällä ja viereisellä pellolla lanssikopteri. Kolme sieltä vietiin paareilla, äiti , lapsi ja lapsen isä. Lopulta kaikki okei, vaikka etuajassa tenava tulikin.

Mulla ois ollu asioita kylille just samaan aikaan, mutta lanssit motittivat pihan niin en päässy mihinkään. En viittiny mennä väliin huuteleen, että siirtäsivätkö.
 
Pojasta lähti pari vuotiaana keskellä yötä hirveän möreä ääni. Säikähti sitä itsekin. Äkkiä lämmitettiin maitoa ja örinä senkuin jatkui. Poika 205:itosen kyytiin Terveyskeskukseen. Jokainen henkäys oli melkoista mörinää. Jonkinlainen kurkunpään tulehdus se oli sitten, ja kuulema kylmä ilma on sille nopein ensiapu.

Sai höyryhengitystä ja jotain lääkkeitä. Itse sain pystytukan viikoiksi. Miten niin pienestä voi sellainen ääni lähteä?

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/miten-tunnistaa-lapsen-kurkunpaantulehdus/

Varmaan tuttu muillekin vanhemmille??
 

No tekisit poikia.

Yleensä sairastajana on 1–2-vuotias lapsi, jolla on henkitorven yläosassa, äänihuulten alaisessa tilassa, turvotusta. Oireet voivat alkaa nopeasti ja yleensä yöllä. Keskeisenä oireena on vetävä sisäänhengitys ja ns. haukkuva yskä. Tätä muotoa esiintyy eniten pienillä pojilla ja tilanne saattaa toistua useamman kerran lapsuuden aikana.
 
Pojasta lähti pari vuotiaana keskellä yötä hirveän möreä ääni. Säikähti sitä itsekin. Äkkiä lämmitettiin maitoa ja örinä senkuin jatkui. Poika 205:itosen kyytiin Terveyskeskukseen. Jokainen henkäys oli melkoista mörinää. Jonkinlainen kurkunpään tulehdus se oli sitten, ja kuulema kylmä ilma on sille nopein ensiapu.

Sai höyryhengitystä ja jotain lääkkeitä. Itse sain pystytukan viikoiksi. Miten niin pienestä voi sellainen ääni lähteä?

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/miten-tunnistaa-lapsen-kurkunpaantulehdus/

Varmaan tuttu muillekin vanhemmille??

On.

Pitäisiköhän panna vaihteeksi esille "se" vaippakuva pojastani. Hiukan kakkainen sellainen. Maitoallergia ei ollut mukava juttu, vaan siitäkin selvittiin.
 
Pukkas tornikirjeen taas tulemaan. Nyt on kahdet kertaukset huhtikuussa luvassa. Saisivat kohta alkaa myöntämään virallista sotaveteraanin statusta kela-korttiin!
 
Jos vanhat merkit paikkansa pitää, mulla ois varmaan kanssa kohtapuolin aika.
Paitsi jos edellisreissun kirjallinen mielipiteeni ao. instanssin toiminnasta vei minut nostoväkeen.
 
Kielitieteellistä knoppitietoa:

Varareservi tarkoittaa Suomessa niitä asevelvollisia, jotka eivät ole vakinaisessa palveluksessa eivätkä kuulu reserviin. Varareservin entinen nimi on nostoväki. Varareservi jaetaan kolmeen ryhmään:

I luokka, miehistö 50–60 ikävuoteen
II luokka, kutsunnoissa rauhanaikaisesta varusmiespalveluksesta vapautetut
III luokka, kutsuntaikäiset, jotka eivät ole vielä astuneet varusmiespalvelukseen tai E-luokkaan määräty
 
Mikähän mää noista sitten nykyään olen. Armeijassa mulla todettiin selkävika (3 alinta välievyä paskana), ja kerrottiin että saan joko

A: Jäädä armeijaan enkä saa tehdä siellä mitään
B: Lähteä kotiin, lupasivat kutsuvat sitten ratkomaan ongelmat jos sota syttyy.

Valitsin tuolloin vaihtoehdon B koska ei huvittanut lorvailla kuukausia kasarmilla katsomassa kun ruoho kasvaa.
 
Kiitos kaikille tsemppaajille ja komppaajille.
Tapahtumien päätähteä ei ole asia juuri vaivannut, mutta vanhemmat on tänään jokaisesta pienestäkin äännähdyksestä pompanneet kattoon säikähdyksestä.
Kaikennäköistä sitä.

Ohoh. Tämä on mennyt ohi. Hienoa että kaikki on hyvin.
 
Kiitoksia.
Tänään varmistui vastasyntyneisiin erikoistuneella lääkärillä mikä meni vikaan. Väärää äidinmaidonkorviketta ja liian paljon. Ukkeli oli oksentanut yöllä ja niskansa on yliojentuva jolloin oksennus oli joutunut hengitysteihin.
Vähemmän, eri ruokaa ja uuden tyyppistä nostelutekniikkaa ynnä sylissäpitelyä niin niska oppii olemaan.
Pelotti tietysti ennen lääkärin diagnoosia, oliko kyse jostain epiletisestä kohtauksesta taikka muusta vastaavasta. Ja tietysti sitä pelätessä meni viime yö valvoessa. Hyvä näin.
 
Viimeksi muokattu:
Lapsen syntyessä mukana tulee myös kuoleman pelko. Ensin sitä pelkää lapsen puolesta ja kun se kasvaa, alkaa pelätä omaa kuolemaansa.
 
Kiitoksia.
Tänään varmistui vastasyntyneisiin erikoistuneella lääkärillä mikä meni vikaan. Väärää äidinmaidonkorviketta ja liian paljon. Ukkeli oli oksentanut yöllä ja niskansa on yliojentuva jolloin oksennus oli joutunut hengitysteihin.
Vähemmän, eri ruokaa ja uuden tyyppistä nostelutekniikkaa ynnä sylissäpitelyä niin niska oppii olemaan.
Pelotti tietysti ennen lääkärin diagnoosia, oliko kyse jostain epiletisestä kohtauksesta taikka muusta vastaavasta. Ja tietysti sitä pelätessä meni viime yö valvoessa. Hyvä näin.

Huojentavaa tietää, ettei mitään 'vakavaa', sekä se, että homma otettiin todesta ja tutkittiin kunnolla.
 
Ylös