Antsa Rieppo
Well-known member
^
Tipuitko kesken hiihtiksen Kallaveteen vai kuka mitä häh?
Olen oluella.
Piti käydä pesemässä hiet pois että kehtaa mennä katsomoon.
^
Tipuitko kesken hiihtiksen Kallaveteen vai kuka mitä häh?
Olen oluella.
Yrjöttää.
Pähkäilin tänään triathlon -versiota hiihtäessä, jossa olisi hiihto, juoksu ja uinti ja pelästyin että sattumaako, Antsa on jo aloittanut treenit siihen, ennen kuin olen edes julkistanut keksintöni![]()
Vähän komp.
Aaltoilevaa etovaa oloa ollut n. vuorokauden verran. Vetoan kaikkiin osapuoliin tilanteen ratkaisemiseksi.
Sexy Football Antti Muurinen!!Mua yrjöttää nykyään varsin usein. Liekö lääkitys syynä. Vetoan kaikkiin osapuoliin tilanteen ratkaisemiseksi.
Semi-seksi...
Vedin muuten lipat. En suksilla vaan kävellessä.![]()
Olen ollut joskus rinteessä siinä kunnossa, etten olisi pysynyt pystyssä ilman suksia jalassa.
Tämä oli joskus kauan kauan sitten.
Tekemisen meininki.Yrjöttää. 17 km hiihtoa ja 2 km uintia.
Tekemisen meininki.
Nivuset huutaa hoosiannaa.
Nivuset huutaa hoosiannaa.
Erikoista. Kannattaa ehkä käydä lääkärissä, koska normaalisti nivusien ei käsittääkseni juurikaan kuuluisi jutella mitään, saatika sitten huutaa.
Nivuset huutaa hoosiannaa.
metafora
metafora
Määritelmä kielikuva eli trooppi, jossa sana tai lause viittaa johonkin muuhun kuin ilmeiseen ja tavanomaiseen merkityksensä
Selite Metafora on epäsuora ja monimerkityksinen kuvailmaisu. Metafora tarkoittaa merkityksen siirtoa, jossa kielellinen ilmaus siirretään tavanomaisesta merkitysyhteydestään ja asetetaan uuden kohteen paikalle. Metafora on keskeinen poeettisen kielen keinoista.
Metaforan olemuksesta ja toimintatavasta on olemassa monia erilaisia teorioita. Vanhimman ja yleisimmin omaksutun, Aristoteleeseen palautuvan käsityksen mukaan metafora on kätketty, ilman kuin-sanaa rakentuva vertaus. Esimerkiksi metafora "olet ruusu" tarkoittaisi silloin vertausta "olet kaunis kuin ruusu" tai "olet kaunis mutta piikikäs kuten ruusu". Max Black esittää teoksessaan Language and Philosophy (1966) vertaamisteorian, jonka mukaan metaforalla on kirjaimellisesti ymmärrettävä, joskin kiertoteitä hankittu merkitys. Tavallaan metafora on lyhennetty, pelkistetty vertaus. Blackin mukaan metafora näyttää itseensä sisältyvän analogian tai kaltaisuuden.
Korvaamis- eli substituutioteorian mukaan metaforassa sana tai ilmaisu on asetettu toisen tilalle. Tämänkin ajattelun lähtökohta on löydettävissä Aristoteleen runousopista, jonka mukaan metafora syntyy, kun asialle annetaan varsinaisesti jollekin muulle kuuluva nimi. I. A. Richardsin kehittelemässä vuorovaikutusteoriassa metaforassa erotetaan kuvattava (tenor) ja kuva (vehicle), joiden interaktion tuloksena metafora toteutuu.
Metaforaa on pidetty erityisesti lyriikalle tunnusomaisena trooppina. Metaforisia ovat esim. ilmaisut "elämän meri, "yön harmaa vaippa", "sydämeni hyppäsi", "luonto hymyili", "my love is a red, red rose (Robert Burns), "apilaniityn valkopäisessä aallokossa/ keinuu herneen vihreä palkovenhe" (Viljo Kajava) tai "iloni on pohjajäätä" (Helvi Iuvonen). Metafora vetoaa sekä älyyn että tunteeseen, ja sen avulla voidaan erilaiset kielelliset merkitykset ovat yhtä aikaa voimassa. Parhaimmillaan metaforalla on kieltä uudistava vaikutus, joka ulottuu yksittäistä runoa paljon laajemmalle alueelle.
Metaforat eivät kuitenkaan ole pelkästään poeettisen kielen ominaisuus, vaan kuuluvat kaikkeen kielenkäyttöön. Yleiskielessä metaforat kuitenkin usein kuluvat jatkuvassa käytössä, jolloin ne automatisoituvat ja niiden ilmaisullinen teho katoaa. Monet jokapäiväisen kielen ilmauksista, kuten esim. "pöydänjalka", "suonsilmä" tai "hallitus kaatui" ovat metaforia, vaikka niitä ei sellaiseksi heti tunnista. Usein kaunokirjallisuus kuitenkin onnistuu näyttämään tutut ilmaisut uudesta näkökulmasta, jolloin niiden metaforisuus syntyy uudelleen. "Olen yhtä tyhjän kanssa" (Pentti Saarikoski).