Tapahtumia & sattumuksia kaduilla ja maanteillä.

Status
Ei avoinna uusille viesteille.
Ensimmäinen auto joka oli tänään penkan päällä, oli merkiltään BMW. Taajama-alueella vieläpä ja kaukana tiestä.

Yllätys oli suunnaton.
 
Toinen suistuja oli Volvo, joka oli kaatanut mennessään liikenteenjakajan opastimen.

Opastin makasi pitkänään tiellä syvässä lumessa. Itsekin ajoin siitä osittain yli, koska väistö olisi tarkoittanut penkkaan ajoa Volvon kanssa samaan kasaan.
 
Taas ajetaan melkein puoli vuotta talvinopeusrajoituksin.

Nytkin alla kuiva asphaltti. Vaihtuvat nopeusrajoitukset vois olla aika bueno.
 
Eilön ajelin pitkän pätkän pikkuteitä yöpimeässä, vesisateessa ja nollakelissä. Hirvialueita jatkuvasti ja lapset kyydissä.
Ajoin ehkä 3-5km/h verran alinopeutta valkkari päällä. Näkyvyys oli niin onneton, että ei käynyt mielessäkään ajaa kovempaa. Taakseni kerääntyi aika hyvä jono ja lähimmäinen seuraaja hiillosti aivan puskurissa kiinni.
Pitkillä suorilla pudotin nopeutta parilla kilsalla, että pääsisivät ohi, vaan kukaan ei lähtenyt.
Erikoinen ajatusmalli, että olosuhteet ovat liian huonot ohittamiseen, mutta eivät suinkaan metrin päässä edellämenijästä roikkumiseen.
 
Eilen illalla reippaasti minut ohittanut ja eteeni liian lähelle palannut iso pakettiauto roiskaisi keskitien loskat päälleni. (Onneksi ei taaskaan ollut avoauto) Auton järki sekosi hetkeksi ja sadetunnistin sai tuulilasinpyyhkimet touhaamaan pitkäksi aikaa, parkkipilotti varoitti jokaisesta aurausviitastakin jne. Koirulin sitruunapannasta pukkasi ilmoille sitruunan hajua, kun kaveri vähän kommentoi ohittajan ajotyyliä. Olihan se ajoelämys. :dunno:
 
Eikös moderaattorit ole sitä vuosikaudet käyttäneet forumillakin? Kirjoittajiin.
 
Eilön ajelin pitkän pätkän pikkuteitä yöpimeässä, vesisateessa ja nollakelissä. Hirvialueita jatkuvasti ja lapset kyydissä.
Ajoin ehkä 3-5km/h verran alinopeutta valkkari päällä. Näkyvyys oli niin onneton, että ei käynyt mielessäkään ajaa kovempaa. Taakseni kerääntyi aika hyvä jono ja lähimmäinen seuraaja hiillosti aivan puskurissa kiinni.
Pitkillä suorilla pudotin nopeutta parilla kilsalla, että pääsisivät ohi, vaan kukaan ei lähtenyt.
Erikoinen ajatusmalli, että olosuhteet ovat liian huonot ohittamiseen, mutta eivät suinkaan metrin päässä edellämenijästä roikkumiseen.
Tuttu meininki ysitiellä. Pauttiarallaa päivittäin.
 
Eilön ajelin pitkän pätkän pikkuteitä yöpimeässä, vesisateessa ja nollakelissä. Hirvialueita jatkuvasti ja lapset kyydissä.
Ajoin ehkä 3-5km/h verran alinopeutta valkkari päällä. Näkyvyys oli niin onneton, että ei käynyt mielessäkään ajaa kovempaa. Taakseni kerääntyi aika hyvä jono ja lähimmäinen seuraaja hiillosti aivan puskurissa kiinni.
Pitkillä suorilla pudotin nopeutta parilla kilsalla, että pääsisivät ohi, vaan kukaan ei lähtenyt.
Erikoinen ajatusmalli, että olosuhteet ovat liian huonot ohittamiseen, mutta eivät suinkaan metrin päässä edellämenijästä roikkumiseen.
Ajelin vuosia sitten Lahden ja Riihimäen välillä apaut tähän aikaan vuodesta melkoisessa lumipyryssä noin kahdeksaakymppiä 80:hdeksänkympin alueella eikä samoin käynyt mielessäkään, että olisin kovempaa vauhtia ajanut. Sen sijaan takanani tullut kuski halusi ajaa vauhdikkaammin ja meni ohitseni. Ohituksen suoritettuaan huomasi, että siellä "jonon" kärjessä ei näe oikein yhtään mitään ja etenemisnopeus vajosi jonnekin kuudenkympin tuntumaan. Ajelin jonkin aikaa perässään ja annoin tyypin kärvistellä paskan näkyvyyden kanssa. Sitten tuli sopiva paikka ja ohitin hidastelijan, jolle ohituksen jälkeinen 80 km/h matelu sopi ns. ihan hyvin.
 
Tuttu meininki ysitiellä. Pauttiarallaa päivittäin.

Mietin tuota asiaa eilen kun formuloissa oli aika ahdasta ekoissa kurveissa. Että kuka uskaltaa siviiliautolla ajaa esim 80 kmh nopeudessa metrin päässä toisesta suoralla tiellä. En usko että montaa ihmistä löytyy moiseen.

Formuloissa nopeudet on kovempia ja radatkin kurvikkaampia.
 
Nuo pimeällä perässäroikkujat saattaa olla vanhuspappoja, joiden näkö on mennyt niin huonoksi, että tarvitsevat vähintään kahden auton valot, että näkevät yhtään mitään.

Toinen vaihtoehto on, että ko. kuskit pelkäävät pimeää ja kokevat edessä näkyvän auton takavalot turvallisiksi kohteiksi, joihin ripustautua pelon lievittämiseksi.

Tai sitten näiltä heeboilta on kaukovalot paskana ja ajavat toisten takalasissa kiinni ihan nuukuuttaan. Ja onhan siinä toki ilmanvastuskin pienempi niin säästyy polttoainetta.

Tai sitten ne ovat vain tyhmiä.
 
Montmelón radalla on myös liukkaan kelin ajoharjoittelurata. Siinäpä sitten lauantaina kisalähtöjen välissä kerääntyikin yleisöä katsomaan ja valokuvaamaan paikallisten rattitaitureiden suorituksia 'hirven väistössä'. Eheiii vittu yhtään noista kuskeista saa päästää Suomen teille talvella. Ei meillä autokoulussa tuollaista sähellystä ollut. Siellä useampi pyörähti ja yksi liukui radan viereiselle nurmikolle kylki edellä sitä vauhtia, että Seatti oli lähellä kellahtaa.

Keväällä näin myös Hockenheimringillä liukkaan kelin harjoittelua, tosin melko etäältä. Siellä oli näyttävämpää touhua; luistelivat puoliperävaunurekoilla.
 
Autotehtaan radalla jossa mä kävin luistelemassa oli metsä heti liukkaan laatan takana. Se hillitsi ettei kukaan juuri kovempaa ajanut kuin oli ohjeistus. Tosin edellisenä vuonna siellä oli tuntemani henkilö liukunut autollaan päin mäntyä.
 
Status
Ei avoinna uusille viesteille.
Ylös