Menin jalitse kylämme Prismaan eilen. Tarkoitus oli ostaa astianpesukonetabletteja. Reppu selässäin oli, olinhan samalla niin kuin kuntolenkillä siinä.
Piippasi portti jo astuessani kaupan aulasta sisälle varsinaisen myymälän puolelle. Ei tullut kukaan ihmettelemään. Löysin pesuainepaketin, ja tarttuipa koriin muutama tölkki Karjalalippis-oluttakin. Kassalle siitä sitten. Kerroin kassarouvalle, että kun vien reppuni portin lävitse, niin todennäköisesti se hälyyttää. Kokeilin reppu ojossa, niin niinhän siinä kävi, pilli kurahti.
Kassarouva ehdotti, että jos hän kutsuisi vartijan paikalle. Tämä voisi yrittää käsiskannerilla (vai mikä se pingismaila onkaan) yrittää paikallistaa hälyttimen siitä repusta. Pidin ajatusta hyvänä, kun oli ennenkin mystisesti piippaillut, joten tuumasta toimeen! Maksoin tuotteet siinä odotellessa. Rouva antoin ilmaiseksi muovikassin, johon voin sijoittaa ostokseni, etteivät ole siellä repussa, jota oli siis tarkoitus kohta skannata.
Vartija saapui ja kävelimme aulan poikki sivuhuoneeseen. Vähän nolotti, tunsin itseni myymälävarkaaksi. No, pingismaila käteen, niin jo löytyi repun sisältä 4 cm x 4 cm lappu, saumaan ommeltu, joka on hälytin, ja joka olisi pitänyt ymmärtää leikata pois. Olihan sinä saksenkuvat, mutta eihän sinne repun uumeniin ole tullut katsottua, ahtaaseen paikkaan. Sain käännettyä lapun hollille, ja vartija leikkasi lapun irti. Olipa siinä pöydällään kymmenen samanlaista jo.
Ryhdyin tunkemaan ostoksia reppuun. Vartija ojensi käteeni paketin Juhla Mokkaa! Sanoi, että heillä on tapana näin menetellä näissä tapauksissa. Yritin estellä, että nythän minä ilmiannoin itse itseni, että mistään väärästä hälytyksestä ei ollut kyse.
Rehellisyys maan perii!:ahem: Palkintona rehellisyydestäni sain kahvipaketin! Sekä muovikassin, jonka tietenkin valveutuneena kansalaisena kävin heti heittämässä mereen.
