Firman nimi ja omistajat vaihtuivat, työn tekemisen pelisäännöt on pistetty uusiksi.
Alkaa olla sellainen fiilis, että hommani nykyisessä tehtävässä on täytetty.
8 vuoden mittainen, hyvän fiiliksen draivi, jolla tuli pökittyä edellisen firman asioita eteenperin, on vaihtunut välinpitämättömäksi pakoksi.
Muutos on ollut tila, jossa olen viihtynyt aina hyvin, mutta tämä viimeisin muutos vie yrityksessä oleellisia asioita taakseperin. Se ei ole muutosta, joka innostaa.
Tuumailin tuossa, etten jää tuonne puskemaan päivittäistä pakkopullaa, se ei ole firman, eikä itseni etu.
Nyt tulee alanvaihdos, nykyinen ei anna enää mitään uutta.
Tarvitaan jotain muuta, josta saa taas uutta pontta ja virtaa.
Ensi viikolla sovin asiaan liittyvistä seikoista ja jätän irtisanomisilmoituksen.
Tää on nyt niin nähty.
En koe, että firma jäisi mulle mitään velkaa enkä myöskään minä firmalle. Matka on ollut molemmin puolin antoisa, nyt on tultu tämän matkan päätepysäkille.
Hyvää lomaa, muistakaa ottaa käsimatkatavaranne ylälokerosta!