Joo, mutta mistä tulisi se n. 8s ero ratakierrokselle, rata-alustaisen n-ryhmän auton ja sportin välille? Sellaistahan tossa ylempänä esitettiin. Tai tarkemmin yli 8s eroa.
<small>[ 08-04-2002, 13:51: Message edited by: v10 ]</small>
Tour viikonloppujen suurin
- Viestiketjun aloittaja Jamppa Maijala
- Aloituspäivämäärä
<small>[ 08-04-2002, 13:51: Message edited by: v10 ]</small>
ettelbruck
Well-known member
No onhan noilla N-ryhmäläisillä ajettu takavuosina. Tarttee kaivaa silloisia kuivan kelin Apparan aikoja esille ja katsoa mitä ne nyt olivat. Taidanpa tehdä tuossa kun ehtii työntyä arkistoihin ja jos sieltä jotain löytyy niin pläjäytän tänne loppuviikolla.
Ainakin Olli Helminen on ajanut suht "samanlaisilla" Renuilla sekä n:ssä että S2K:ssa, sieltä tieto löytyis varmaan asiantuntevasti.
Olli Helminen
Member
Täytyy jotain vastata kun nimeni tässä mainittiin.
Meikäläisen tiedot ovat kyllä ihan historiaa. Ajelin 1989 ja 1990 ännäläisellä Renault 5 Gt Turbolla. Parhaat kierrosajat Ahvenistolla olivat parhaimmillaan luokkaa 1.37. Autossa tehoa noin 140-150 hv, painoa pari sataa kiloa vähemmän kuin nyky-sporteissa.
1995 ajelin nasselaisella Peugeot 205 GTI 1,9:llä. Autossa ehkä 10 hv vähemmän tehoa kuin Rellussa, painoa joku kilo enemmän. Parhaat ajat Affenistolla luokkaa 1.35. Ajan paraneminen Relluun verrattuna johtui varmaankin suurimmaksi osaksi renkaista.
Ruokosen Rasse ajoi samaan aikaan Honda Civicillä. Rassen ajat olivat muistaakseni 1-2 sek/kierros parempia kuin omani, siis noin 1.33. Sportit aloittivat 1996 ja silloin ei kukaan tainnut alittaa 1.30:n rajaa, ainakaan paljoa. Nythän parhaat Sportit ajavat 1.26 aikoja
Meganella en tainnut ekana kesänä (1997) päästä parhaimmillani kuin 1.31. Siitä ne ajat parani, niin että viimeisessä kisassa (v 2000) pääsin sentään alle 1.29. Kovasti ihmeteltiin kun ajat n-ryhmään verrattuina paranivat niin vähän. Tehoa Meganessa oli kuitenkin 50 hv enemmän, tiheämpi perä, parempi alusta jne. Paino varmaankin vaikuttaa aika paljon.
Pösöllä ajettiin myös rallia. Autolla ajettiin mm. kahdet Suurajot. Radalle vaihdettiin vaan matalampi ja jäykempi alusta ja otettiin takapenkki ja kartturin penkki pois. Ja oli mielestäni tosi hyvä ajaa radalla. Olihan se aika paljon löysempi kuin Sportit, jotka on alustaltaan melkomoisia kivirekiä.
Siitä sitten, että onko radalla harjoittelusta hyötyä asfalttiralleihin. Kyllä minun mielestäni on, vaikka toki rallissa alustan pito vaihtelee, on soraa ja huonokuntoisia teitä jne. Kuitenkin se ajamisen perustekniikka on sama ja sen oppii vain harjoittelemalla.
Hyvää kevään jatkoa kaikille, jotka jaksoivat lukea näin pitkälle!
Meikäläisen tiedot ovat kyllä ihan historiaa. Ajelin 1989 ja 1990 ännäläisellä Renault 5 Gt Turbolla. Parhaat kierrosajat Ahvenistolla olivat parhaimmillaan luokkaa 1.37. Autossa tehoa noin 140-150 hv, painoa pari sataa kiloa vähemmän kuin nyky-sporteissa.
1995 ajelin nasselaisella Peugeot 205 GTI 1,9:llä. Autossa ehkä 10 hv vähemmän tehoa kuin Rellussa, painoa joku kilo enemmän. Parhaat ajat Affenistolla luokkaa 1.35. Ajan paraneminen Relluun verrattuna johtui varmaankin suurimmaksi osaksi renkaista.
Ruokosen Rasse ajoi samaan aikaan Honda Civicillä. Rassen ajat olivat muistaakseni 1-2 sek/kierros parempia kuin omani, siis noin 1.33. Sportit aloittivat 1996 ja silloin ei kukaan tainnut alittaa 1.30:n rajaa, ainakaan paljoa. Nythän parhaat Sportit ajavat 1.26 aikoja
Meganella en tainnut ekana kesänä (1997) päästä parhaimmillani kuin 1.31. Siitä ne ajat parani, niin että viimeisessä kisassa (v 2000) pääsin sentään alle 1.29. Kovasti ihmeteltiin kun ajat n-ryhmään verrattuina paranivat niin vähän. Tehoa Meganessa oli kuitenkin 50 hv enemmän, tiheämpi perä, parempi alusta jne. Paino varmaankin vaikuttaa aika paljon.
Pösöllä ajettiin myös rallia. Autolla ajettiin mm. kahdet Suurajot. Radalle vaihdettiin vaan matalampi ja jäykempi alusta ja otettiin takapenkki ja kartturin penkki pois. Ja oli mielestäni tosi hyvä ajaa radalla. Olihan se aika paljon löysempi kuin Sportit, jotka on alustaltaan melkomoisia kivirekiä.
Siitä sitten, että onko radalla harjoittelusta hyötyä asfalttiralleihin. Kyllä minun mielestäni on, vaikka toki rallissa alustan pito vaihtelee, on soraa ja huonokuntoisia teitä jne. Kuitenkin se ajamisen perustekniikka on sama ja sen oppii vain harjoittelemalla.
Hyvää kevään jatkoa kaikille, jotka jaksoivat lukea näin pitkälle!
Niinhän se taitaa olla että ei yksityitallit kovin pitkälle tuolla Euroopan radoilla pääse. Kyllä Haapalainen kova kuljettaja saattaa olla mutta kalusto ei välttämättä riitä tehdastallien menossa mukana. Hyvä esimerkki Lempinen viimekaudella, kuljettajana yksi parhaista mutta kalusto ei riittänyt Alfa Romeoiden ja tehdas-Audien vauhdissa vaikka talla pohjassa veti joka kisan. Onnea matkaan Haapalaiselle ja hyvä että on intoa vielä muuallekin kuin Suomen radoille.
Niinhän se taitaa olla että ei yksityitallit kovin pitkälle tuolla Euroopan radoilla pääse. Kyllä Haapalainen kova kuljettaja saattaa olla mutta kalusto ei välttämättä riitä tehdastallien menossa mukana. Hyvä esimerkki Lempinen viimekaudella, kuljettajana yksi parhaista mutta kalusto ei riittänyt Alfa Romeoiden ja tehdas-Audien vauhdissa vaikka talla pohjassa veti joka kisan. Onnea matkaan Haapalaiselle ja hyvä että on intoa vielä muuallekin kuin Suomen radoille.
Petsku
Well-known member
- Liittynyt
- 23.4.2002
- Viestit
- 99
Minit kyllä kaipaisivat SM-arvon. Sport 2000 on vain turha AKK:n lanseeraama kallis luokka, mutta Minit sentää kerää paljon nuoria ja vanhoja kuskeja ajamaan huokein kustannuksin. 
Yksi Minien todellinen hyvä puoli on siinä ettei autoja kehitetä liikkaa eteenpäin. Esimerkiksi meidän tallissa on isäni vanha morris mini jolla hän ajoi Mini 1000 cuppia aivan cupin alusta lähtien 90-luvun alkuun. Tallissamme olevasta autosta saa pienillä muutoksilla ihan kilpailu kykyisen auoton joka kyllä tulee palaamaan radalle muutaman vuoden sisällä.
Yksi Minien todellinen hyvä puoli on siinä ettei autoja kehitetä liikkaa eteenpäin. Esimerkiksi meidän tallissa on isäni vanha morris mini jolla hän ajoi Mini 1000 cuppia aivan cupin alusta lähtien 90-luvun alkuun. Tallissamme olevasta autosta saa pienillä muutoksilla ihan kilpailu kykyisen auoton joka kyllä tulee palaamaan radalle muutaman vuoden sisällä.
Paljonkohan kilpailukykyisen minin ostaminen maksaa? Siis sellainen mikä pysyy kärjen vauhdissa, eikä vain roiku mukana porukan viimeisenä. Rakentaako kuskit yleensä oman autonsa alusta asti itse? Millaisilla kausibudjeteilla mineissä yleensä kuskit ajelevat?
Kova olisi hinku radoille, mutta ikävä kyllä kaikki maksaa. Joku sellainen luokka missä kustannukset pysyisivat kurissa tavallisellekiin kaduntallaajalle kiinnostaisi. Nyt pitää tyytyä kaveriporukalla kartingiin ja Suomen Nascar Liigan nettikisoihin mikä ainakin kaluston identtisyyden takia antaa tasaväkiset menestymisen mahdollisuudet kaikille. Olisi ihan kiva joskus katsoa miten kokeneet ratakuskit pärjäisivät kokeneille nettikuskeille vaikka Nascar 2002:ssa kun se on tämän hetken realistisin autosimulaattori. No onhan kumpikin oma maailmansa, eikä toisessa pärjääminen takaa toisessa pärjäämistä.
Kova olisi hinku radoille, mutta ikävä kyllä kaikki maksaa. Joku sellainen luokka missä kustannukset pysyisivat kurissa tavallisellekiin kaduntallaajalle kiinnostaisi. Nyt pitää tyytyä kaveriporukalla kartingiin ja Suomen Nascar Liigan nettikisoihin mikä ainakin kaluston identtisyyden takia antaa tasaväkiset menestymisen mahdollisuudet kaikille. Olisi ihan kiva joskus katsoa miten kokeneet ratakuskit pärjäisivät kokeneille nettikuskeille vaikka Nascar 2002:ssa kun se on tämän hetken realistisin autosimulaattori. No onhan kumpikin oma maailmansa, eikä toisessa pärjääminen takaa toisessa pärjäämistä.
Jamppa Maijala
Well-known member
Mini tonnissa kustannukset todellakin pyritään ja on onnistuttu pitämään vakioina ja kohtuullisina.
Valmiit kilpaminien hinta hiukka noussut suosion myötä mutta kustannukset pysyneet entisellään. Valmis 10 joukkoon kerkeevä auto taitamattomissakin käsissä ovat olleet 5000-9000 eeroa. Joukossa on paljon väkeä jotka on autonsa tehnyt itse ja myös heitä jotka käyvät ha´kemassa lisävauhtia jatko kilpailu mahdollisuuksiin tulevaisuutta varten. Heillä usein ostetut autot ja joskus mekaanikkoineenkin. Mutta ennenkaikkea kummallakin tavalla voi voittaa ja on voitettu mestaruuksiakin oli auto itse tehty tai mekaanikkoineen ostettu. Kausibudjetit vaihtelee laskutavasta. Otetaanko kaikki kahvit ja pullatkin laskuun. Jos itse auton kuluista niin ilman haavereita(hárvinaisia) 800 eeroa ja tämä sisältää jo renkaatkin ja kisojen jälkeiset huollot. Bensat ja ilmoittautumismaksut tulee tietysti päälle.
Oman auton rakentaminenkin maksaa ja yleensä enemmän mutta kustannukse tulee pitemmälle aikavälille jolloin se ei tunnu niin pahalle.
Toivottavasti asia herättää lisää kiinnostusta ja pääset mukaan. Voit käydä tutustamassa luokkaan sivuillamme http://www.MaijalaRacing.net
Vaihtoehtona tutustua rata-ajoihin tietysti on tuo endurance kisat. Hyvässä kaveriporukassa sen täytyy olla hauskaa. Itse paikanpäällä kävin katsomassa ja mukavaltahan tuo porukka vaikutti. Tulipa samalla ostettua autokin. Kokeilemaan mennään 4.5 Jurvan kisoihin kuinka ruotsalainen panssarivaunu taittuu.
Alkukustannukset kyllä tässäkin luokassa on jonkinlaiset kun tarvii ostaa rengasta ja vannetta. Mutta ei se niin suurelta tunnu kun maksun saa aina jakaa useampaan osaan.
Hienot sivut näytti olevan ja hyvin säännötkin sieltä näki. Joo ei ihan vielä tämän kesän juttu ole mitään autoa hommata kun (aikuis)opintoja on vielä ensivuoden puolelle, eli lompakko tällä hetkellä anna periksi kartingia kummoisempaan. Mutta pitää joskus lähteä katsomaan noita minien kisaamisia niin paikanpäällä saa varmaan tietoakin paremmin. Pitää katsoa mitä tietoa endurancesta löytyy netistä jos se olisi hyvä vaihtoehto kimppa auton hankkimiseksi kaveriporukalla.