Kunniamerkki
No Herra Ministeri. Kun niin vänkäät julkisuuteen tässä ehdotus.
Jean Todtin, tunnettun Suomen ystävän voisi asettaa ehdolle ...
5.5. Kunniamerkkiasiat
Tasavallan presidentti myöntää Suomen Valkoisen Ruusun (SVR), Suomen Leijonan (SL) ja Vapaudenristin (VR) ritarikuntien kunniamerkkejä ja mitaleja ritarikuntien hallitusten esityksestä Suomen kansalaisille ja ulkomaalaisille sekä virka-ansiomerkin tai hengenpelastusmitalin erikseen säädetyssä järjestyksessä.
Presidentti päättää Suomen Valkoisen Ruusun, Suomen Leijonan ja Vapaudenristin ritarikuntien kunniamerkkien ja mitalien myöntämisestä näiden ritarikuntien suurmestarina [Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ohjesääntö 16.3.1919; asetus Suomen Leijonan ritarikunnan perustamisesta 11.9.1942/747; asetus Vapaudenristin ritarikunnasta 18.9.1944/550; ja määräykset Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkien antamisesta 7.9.1945]. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ja Suomen Leijonan ritarikunnan yhteinen hallitus tai Vapaudenristin ritarikunnan hallitus tekevät aloitteita kunniamerkin myöntämisestä sekä valmistelevat ja esittelevät kunniamerkkiesitykset suurmestarille valtioneuvoston ulkopuolella.
Kunniamerkkiesityksen voi tehdä suoraan ritarikuntien hallitukselle eduskunnan puhemies, valtioneuvoston jäsen ja oikeuskansleri sekä sotilashenkilöiden osalta puolustusvoimain komentaja. Asianomaisen ministeriön välityksellä kunniamerkkiesityksen voi tehdä korkeimman oikeuden, korkeimman hallinto-oikeuden ja hovioikeuksien presidentti (oikeusministeriö); arkkipiispa, piispat ja Helsingin yliopiston kansleri (opetusministeriö); maaherrat, keskusvirastojen päälliköt ja vastaavat viranomaiset sekä eri laitokset ja järjestöt.
Kunniamerkkiesityksen ansioituneelle äidille teki aikaisemmin Väestöliitto sosiaali- ja terveysministerin välityksellä. Väestöliitto luopui tästä tehtävästä 1992. Äitienpäiväkunniamerkkien myöntämistä jatketaan siten, että lääninhallitukset tekevät kunniamerkkiesitykset sosiaali- ja terveysministeriölle. Ministeriö laatii oman esityksensä ritarikuntien hallitukselle, joka valmistelee esityksen äideille myönnettävistä kunniamerkeistä presidentille. Suomen kansalaisille myönnetään kunniamerkkejä kahdesti vuodessa: itsenäisyyspäivänä (6.12.) ja sotilashenkilöille puolustusvoimien lippujuhlapäivänä (4.6.). Ulkomaalaisille myönnettävistä kunniamerkeistä päätetään tarvittaessa erikseen.
Kunniamerkin tai mitalin juhlallisen luovutuksen saajalle järjestää tavallisesti kunniamerkkiesityksen tehnyt viranomainen. Ansioituneille äideille itsenäisyyspäivänä myönnetyt kunniamerkit luovuttaa sosiaali- ja terveysministeri äitienpäivänä valtioneuvoston juhlahuoneistossa järjestämässään tilaisuudessa, jota presidentti puolisoineen on yleensä kunnioittanut läsnäolollaan. Kunniamerkin tai mitalin saaja suorittaa kunniamerkin luokan mukaan porrastetun lunastusmaksun merkkien valmistuskustannusten ja ritarikuntien muiden menojen kattamiseen.
Tasavallan presidentti voi antaa valtion virka-ansiomerkin asianomaisen virkamiehen hakemuksesta tai hänen työnantajansa esityksestä. Virkamiehen on toimitettava hakemuksensa syyskuun 1. päivään mennessä työnantajalleen, joka lähettää sen ja mahdolliset omat esityksensä valtion virka-ansiomerkkitoimikunnalle ennen lokakuun 1. päivään mennessä. Toimikunta valmistelee oman esityksensä marraskuun 25. päivään mennessä. Valtiovarainministeri esittelee esityksen presidentille valtioneuvostossa. Merkki ja omistuskirja annetaan maksutta. Virka-ansiomerkki voidaan myöntää virkamiehelle, joka on ollut vähintään 30 vuotta päätoimisesti valtion palveluksessa.
Tasavallan presidentti voi myöntää hengenpelastusmitalin. Ehdotus mitalin myöntämisestä yksityishenkilölle on tehtävä kirjallisesti lääninhallitukselle läänissä, jonka alueella hengenpelastustapahtuma on sattunut. Ehdotus mitalin myöntämisestä yhteisölle tehdään sisäasiainministeriölle. Lääninhallitus selvittää tapahtuman ja tekee siitä mitaliesityksen sisäasiainministeriölle. Ministeriön yhteydessä toimiva hengenpelastusmitalilautakunta antaa esityksestä lausunnon. Ministeriö valmistelee esityksen mitalien myöntämisestä, jonka sisäasiainministeri esittelee presidentille valtioneuvostossa yleensä kerran vuodessa. Mitali ja omistuskirja annetaan maksutta.
Tasavallan presidentin kanslia ei hoida kunniamerkkien, virka-ansiomerkkien tai hengenpelastusmitalien myöntämiseen liittyviä tehtäviä eikä voi vastata niitä koskeviin tiedusteluihin. Anomukset, esitykset, hakemukset ja tiedustelut tulee osoittaa kussakin tapauksessa toimivaltaiselle taholle: asianomaiselle ministeriölle tai lääninhallitukselle taikka ritarikuntien kanslialle. Presidentille suoraan saapuneet anomukset tai hakemukset palautetaan lähettäjälle.
Kunniamerkin kantolupa: Tasavallan presidentti ratkaisi ulkomaisen kunniamerkin kantolupaa koskevat hakemukset ennen 1.1.1990 voimaan tullutta lakia [792/89], jolla kumottiin rikoslain 40 luvun 11 §. Tämän säännöksen mukaan virkamies ei saanut ilman presidentin lupaa kantaa ulkomaista kunniamerkkiä. Vuoden alusta 1990 alkaen lupaa ulkomaisen kunniamerkin kantamiseen ei siten ole tarvittu eikä sellaisia hakemuksia enää käsitellä.
