Uskonto vs. tiede

[Lancer]

Tähän "tiede lähtöihin kirkonmiehistä" -keskusteluun voisi tuoda mukaan myös muslimimaiden tapahtumat; siellähän tiede kehittyi kivasti eteenpäin 800-1000-luvuilla samojen ihmisten toimesta joille opetettiin teologian tunneilla Koraanin olevan 100-prosenttisesti totta. Tieteellistä tutkimusta perusteltiin kai jollain Koraanin säkeellä, mutta tästä en nyt mene takuuseen kun en ole kyseistä opusta lukenut.

Euroopassa ei ollut ongelmana keskiajalla kristinusko vaan Aristoteles, joka julistettiin kaiken tutkineeksi ja löytäneeksi pakanaprofeetaksi jonka luonnontieteellisiä oppeja oli turha mitenkään täydentää ja korjata. Tosin kirkko taisi olla tämän tempauksen takana kuitenkin.

 

[jjv]

Tähän "tiede lähtöihin kirkonmiehistä" -keskusteluun voisi tuoda mukaan myös muslimimaiden tapahtumat; siellähän tiede kehittyi kivasti eteenpäin 800-1000-luvuilla samojen ihmisten toimesta joille opetettiin teologian tunneilla Koraanin olevan 100-prosenttisesti totta.

Ei pidä paikkaansa. Piirtoheitin keksittiin vasta 1900-luvulla.

 

[Lancer]

Ei pidä paikkaansa. Piirtoheitin keksittiin vasta 1900-luvulla.

En tajunnut vitsiä.

 

[jjv]

En tajunnut vitsiä.

Mun kouluaikoina useampikin opettaja antoi ymmärtää ettei ilman piirtoheitintä mitään voi opettaa.

 

[FW08]

Paskahan semmonen vitsi on, jonka ihan jokainen tajuaa.

 

[Lancer]

Mun kouluaikoina useampikin opettaja antoi ymmärtää ettei ilman piirtoheitintä mitään voi opettaa.

Ja meidän koulussa meinataan niistä luopua kokonaan. Aika scheiße juttu kun on just ylppäritkin tänä lukuvuonna... :dunno:

 

[FW08]

Lähtökohtaisesti ei. Se, että hypoteesit liittyvät tieteeseen on aivan eri asia.

Raamattuun on uskottu 2000 vuotta. Tieteestä et löydä yhtään hypoteesia joka olisi ollut vallalla muutamaa kymmentä vuotta kauemmin. Tieteellä on selkeä pyrkimys oikeaksi todistettuihin faktoihin ja sen vertaaminen uskontoon tässä mielessä on melkoisen epärelevanttia.

Tiede ei siis lähtökohtaisesti perustu hypoteeseihin.

Ei kun ei.

Tieteessä on pyrkymys esittää maailmaa mahdollisimman tarkkaan kuvaavia hypoteesejä ja verifioida näitä. Tiedon lisääntyessä siirrytään yhden tieteellisen ajatusparadigman tilasta seuraavaan (esim suhteellisuusteoria toi fysiikan ajatteluun uuden paradigman).

Jos tiede tuottaisi faktoja, eivät ne voisi koskaan kumoutua ilman, että maailman perusrakenteet muuttuvat. Siksi faktan käsite tulee tieteelliseen keskusteluun vasta popularisointivaiheessa (kuten totesin).

Tieteellinen fakta = tällä hetkellä tieteellisen alan asiantuntijoiden mielestä parhaiten maailman tilaa kuvaava hypoteesi.

 

[joukahainen]

Ei kun ei.

Tieteessä on pyrkymys esittää maailmaa mahdollisimman tarkkaan kuvaavia hypoteesejä ja verifioida näitä. Tiedon lisääntyessä siirrytään yhden tieteellisen ajatusparadigman tilasta seuraavaan (esim suhteellisuusteoria toi fysiikan ajatteluun uuden paradigman).

Jos tiede tuottaisi faktoja, eivät ne voisi koskaan kumoutua ilman, että maailman perusrakenteet muuttuvat. Siksi faktan käsite tulee tieteelliseen keskusteluun vasta popularisointivaiheessa (kuten totesin).

Tieteellinen fakta = tällä hetkellä tieteellisen alan asiantuntijoiden mielestä parhaiten maailman tilaa kuvaava hypoteesi.

Ei kun ei.
Törni selitti asian melko hyvin.

Hypoteesit ovat osa prosessia jonka avulla muodostetaan tieteellisiä teorioita. Tieteessä sana teoria tarkoittaa jotain ihan muuta kuin arkikielessä.
Esimerkiksi evoluutioteoriasta ja gravitaatioteoriasta voidaan puhua arkikielessä tieteen faktoina.
Evoluutio- ja gravitaatiohypoteesi ovat kyllä joskus muinoin edustaneet näiden alojen kehittyneintä tietämystä

 

[FW08]

Ei kun ei.
Törni selitti asian melko hyvin.

Ei vaan Törni selitti asian väärin.

Hypoteesit ovat osa prosessia jonka avulla muodostetaan tieteellisiä teorioita. Tieteessä sana teoria tarkoittaa jotain ihan muuta kuin arkikielessä.

Sana teoria ei pelkästään tarkoita eri asiaa tieteessä kuin arkikielessä, vaan ko. sanalla on eri merkityksiä ei ainoastaan tieteenalojen välillä vaan myös saman tieteenalan alakategorioidenkin välillä.

Mutta ei anneta sen häiritä.

Esimerkiksi evoluutioteoriasta ja gravitaatioteoriasta voidaan puhua arkikielessä tieteen faktoina.

Boldasin ydinasian. Kyllä niistä voidaan puhua arkikielessä tieteen faktoina. Tähän juuri viittasin kahteenkin otteeseen kirjoittamallani toteamuksella "faktan käsite tulee tieteelliseen keskusteluun vasta popularisointivaiheessa".

Se, tieteen teoriasta voidaan puhua arkikielessä faktana ei poista sitä tosiasiaa, että jos ollaan tarkkoja tuo määritelmä on väärä.

"Mitä väliä?" kysyy joku. No onhan sillä aika valtava ero oikeasti, koemmeko elävämme maailmassa jonka hahmotamme tieteellisten faktojen vai tieteen parasta osaamista tällä hetkellä edustavien teorioiden avulla.

Henkilö joka uskoo pelaavansa faktoilla on altis kuvitelmalle, että oma maailmankuva on oikeasti totuus maailmasta.

Evoluutio- ja gravitaatiohypoteesi ovat kyllä joskus muinoin edustaneet näiden alojen kehittyneintä tietämystä

Nimenomaan. Ja tuolloin niitä on pidetty faktoina. Tieteellinen kehitys on osoittanut, että sitä ne eivät ole, vaikka eivät oikeastaan ole väärässäkään.

 

[joukahainen]

Sinä sanoit:

Tieteellinen fakta = tällä hetkellä tieteellisen alan asiantuntijoiden mielestä parhaiten maailman tilaa kuvaava hypoteesi.

Minä sanoin (ja kuten Törni oli aiemmin todennut: Tieteestä et löydä yhtään hypoteesia joka olisi ollut vallalla muutamaa kymmentä vuotta kauemmin.):

Hypoteesit ovat osa prosessia jonka avulla muodostetaan tieteellisiä teorioita.

Voit tietysti osoittaa helposti olevasi oikeassa muillekin kuin itsellesi käymällä editoimassa vaikkapa tämän sivun muotoon yleinen suhteellisuushypoteesi ja muokkaamalla tekstiin maininnan siitä että se on hypoteesi.

 

[FW08]

Sinä sanoit:


Minä sanoin (ja kuten Törni oli aiemmin todennut: Tieteestä et löydä yhtään hypoteesia joka olisi ollut vallalla muutamaa kymmentä vuotta kauemmin.):


Voit tietysti osoittaa helposti olevasi oikeassa muillekin kuin itsellesi käymällä editoimassa vaikkapa tämän sivun muotoon yleinen suhteellisuushypoteesi ja muokkaamalla tekstiin maininnan siitä että se on hypoteesi.

Vänkäät nyt jostain aivan eri aiheesta kuin tässä on ollut puhe.

En ymmärrä miten tuo hypoteesin vallallaolojakso vaikuttaa mihinkään, enkä ainakaan mitään asiaan liittyvää ole väittänyt.

Enkä myöskään näe, että minun mitään tulisi editoida ollakseni oikeassa.

Edit:
Vai koitatko nyt tarttua tuohon termien hypoteesi ja teoria -eroon? Kun faktaa ei ole kumpikaan ja siitä nyt tässä puhuttiin.

 

[Formulanomi]

Tässä on jo monia viittauksia siitä, että uskonto (kristinusko, islamin usko yms.) on saattanut rajoittaa tieteellisiä innovaatioita. Tosin kyllä sekin on myönnettävä, että uskonto (siihen liittyvät instituutiot) ovat myös ammoisina aikoina antaneet myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi luostareissa on "populoilla" ollut aikaa miettiä asioita ja tehdä tiedettä (ei siis samoilla metodeilla, kuin nykyään).

Jos tieteenharjoittaja kuului johonkin uskontokuntaan se saattoi rajoittaa tieteenharjoittajia varsinkin aikoina, jolloin kaikkeen suhtauduttiin hyvin suurella varovaisuudella. Kerettiläisyyttä oli kaikki, jotka eivät mahtuneet esim. keskiajalla hyvin tiukkojen normien sisälle.

Nykypäivänä pidän uskontoa jonkin asteisena taakkana objektiiviselle tieteenharjoittamisella.

Vai koitatko nyt tarttua tuohon termien hypoteesi ja teoria -eroon? Kun faktaa ei ole kumpikaan ja siitä nyt tässä puhuttiin.

Varmaan. Kannattaisi ehkä uskoa jonkin sortin tiedemiestä.

 

[FW08]

Mua vai Joukahaista?

 

[Formulanomi]

Mua vai Joukahaista?

Juuri näin.

 

[FW08]

Juuri näin.

Ok, Nomin luvalla uskon jatkossakin itseäni.