Vanhoja F1-aiheisia lehtijuttuja vuosien varrelta

[CCMK]

Seuraavaksi Hannu Hänniseltä juttua myös Mika Salon suunnitelmista kaudeksi 1991 ja tulevaan...

HS 20.3.1991

Hänninen Hannu

Formula 3-luokan Englannin mestaruussarjassa viime vuonna toiseksi sijoittunut Mika Salo ajaa alkaneella kaudella Japanissa. Salo aloittaa formula 1:n pikkuveliluokan F3000:n Japanin avoimen mestaruussarjan ensi sunnuntaina. Maaliskuun alussa alkaneen, 11-osakilpailusta muodostuvan sarjan toinen kilpailu ajetaan uudella Autopoliksen radalla.

Salo, 24, aikoi ajaa F3000-luokan Euroopan sarjan, mutta hän ei saanut mielestään riittävästi rahaa kokoon. Japanissa Salolle maksetaan siitä, että hän kuljettaa AD Racing-tallin ainoaa autoa.

Se ratkaisi hänen mukaansa myös päätöksen kaudesta 1991:

"Euroopan sarjan ajaminen olisi maksanut 200000-500000 puntaa (noin 1,4-3,5 miljoonaa markkaa). Minulla oli Euroopasta hankittua rahaa koossa yli 200000 puntaa ja olisin voinut ajaa sarjan (10 osakilpailua) juuri ja juuri läpi. Mutta minusta oli turha lähteä räpiköimään Eurooppaan. Sain Japanissa läpi kaikki vaatimukseni", Salo kertoi.

Japanissa ei kärsitä lamasta

Monesta eurooppalaisesta autourheilusarjasta poiketen Japanin F3000-sarja ei kärsi lamasta. Sarjaan ottaa osaa noin 35 ajajaa, ja tallien rahoitukset ovat yleensä terveellä pohjalla. Ruotsalaisen Stefan Johansonin oli määrä ajaa isolla rahalla AD Racingin autolla, mutta hän sai viime hetkellä paikan AGS:n formula 1-talliin. Palkan suuruus Johanssonilla olisi ollut ruotsalaislähteiden mukaan jopa 5 miljoonaa markkaa. Japanin sarjan valloitusta tavoittelee suuri joukko eurooppalaisia ajajia, mm. Lotuksen F1-tallista paikkaa havitellut ja sen Julian Baileylle tallipaikkansa rahan takia hävinnyt britti Johnny Herbert.

"Managerini puhelin käy kaiken aikaa kuumana, sillä minulle tarjotaan paikkaa muihinkin Japanin sarjoihin ja myös C-ryhmän urheiluautoihin. Tästä tulee kiireinen kausi. Japanilaiset ovat uskomattoman hyvin selvillä minun tekemisistäni edellisten kolmen kauden aikana."

"Japanissa taatusti vain yhden vuoden"

Salo myönsi, että Japanin sarjoissa ajaminen on hienoista takapakkia. Salon vertailukohde on varsinkin Mika Häkkinen. Häkkinen, jonka kanssa Salo taisteli syksyyn saakka Englannin F3-sarjan voitosta, loikkasi suoraan formula 1:een, Lotus-talliin. Salon tavoitteena on yrittää ajaa yksi hyvä välivuosi Japanissa ja siirtyä kaudeksi 1992 F1:siin. Kuninkuusluokan osalta mahdollinen tallipaikka ei ole vielä tiedossa, mutta oletettavasti tallihuhuissa Saloon on yhdistetty japanilaistaustaiset tallit Footwork, Leyton House ja Lolan runkoja käyttävä ranskalainen talli Larrousse.

Häkkisen ja ennen häntä F1:een siirtyneen Jyrki Järvilehdon uraa auttaa managerina Keke Rosberg. Salo ei kuulu hänen suojatteihinsa.

 

[CCMK]

Laitetaan sitten Hannu Hännisen Ayrton Sennaa ylistävä artikkeli vuodelta 1991:

HS 12.5.1991

Autourheilu

Hannu Hänninen

Miksi Senna on niin hyvä? Kymmenien synnynnäisten ja hankittujen ominaisuuksien onnistunut yhdistelmä superajajan "salaisuus"

Brasilialainen 31-vuotias Ayrton Senna on tänä vuonna ollut ylivertaisempi formula 1-ajaja kuin koskaan ennen jo nyt loistavalla urallaan. Hän on voittanut kaikki kauden kolme MM-osakilpailua ja johtaa MM-sarjaa 30 pisteellään, kun seuraavalla on koossa vain kymmenen.

Urallaan Senna on voittanut toiseksi eniten (29) MM-osakilpailuja F1-historiassa; edellä on enää vain paljon enemmän kilpailuja ajanut Alain Prost (44). Voittoprosenteissa Senna kuitenkin ohitti vastikään Prostin. Brasilialainen on voittanut 25,66 prosenttia kilpailuistaan, kun ranskalaisen lukema on 25,58.

Yhden nopean ratakierroksen ajajana Senna on täysin ylivoimainen hahmo. Hän on ajanut jo 56 paalupaikkaa, kun koko F1-historian seuraavaksi paras (Jim Clark) sai kokoon vain 33.

Televisiosta tai jopa radan varrelta on vaikea nähdä, miksi toinen formula 1-kuljettaja on parempi kuin toinen. Tilanne on aivan toinen esimerkiksi jalkapallossa, jossa kuka tahansa tunnistaa taituruudeksi Lothar Matthäeuksen vedon 30 metristä ylärivan kautta maaliin tai tenniksessä, jossa maallikkokin ihailee Monica Selesin millimetrin tarkkaa palautusta.

Formula 1:ssä taituruus muodostuu kymmenistä tekijöistä, joista kaikki vaikuttavat toisiinsa. Suurin osa tekijöistä on paljaalla silmällä näkymättömiä taustatekijöitä ja näkyvien tekijöidenkin erot mitataan joskus vain sadasosasekunneissa. Sen vuoksi niitä on paljaalla silmällä vaikea havaita.

Kiehtovaan kysymykseen, miksi Senna on niin hyvä, ei ole olemassa helppoa ja yksinkertaista vastausta. Sveitsiläinen Sport -lehti kuitenkin yrittää ja listaa muutamia erikoispiirteitä, jotka tekevät Sennasta "nopeimman ihmisen neljällä pyörällä":

Ajotapa:

Kukaan muu kuljettaja ei osaa ajaa F1-autoa kaarteissa yhtä tarkasti, yhtä hyökkäävästi ja kuitenkin lempeästi kuin Senna. Kukaan toinen ei pysty tuntemaan yhtä tarkasti autonsa rajoja kuin Senna.

Etenkin hitaissa mutkissa Sennan ajotapa poikkeaa muista. Hän kääntää ohjauspyörää vain vähän ja ohjaa autoa pääasiassa kaasupolkimella. Hän kääntää auton mutkaan ja pitää ohjauspyörän samassa asennossa niin pitkään kuin mahdollista. Mutkan keskiosassa hän kääntää autoa pienin nopein kaasupolkimen painalluksin.

Formula 1:n tapainen voimakkaasti aerodynaaminen auto reagoi kaasupolkimen pienimpiinkin painalluksiin vahvasti vaihtuen jatkuvasti yliohjautuvasta aliohjautuvaksi. Todellista hyötyä tekniikasta on vain, jos se on viety täydellisyyteen asti. Pieninkin virhe voi kostautua ajanhukkana tai jopa pyörähdyksenä.

Senna on ainoa, joka hallitsee miilimetripainallusten tekniikan. Nopeusmittaukset osoittavat, että nopeissa mutkissa Sennan tallitoveri Gerhard Berger on yhtä nopea tai jopa nopeampi kuin Senna. Aikaero Sennan hyväksi syntyy hitaissa mutkissa.

Henkinen vahvuus:

Senna on nyt henkisesti vahvempi ja tasapainoisempi kuin koskaan ennen urallaan. Entinen synkän ja kärsivän näköinen Senna nauraa nykyään usein ja kaikki näyttää onnistuvan häneltä helposti. Hän piti täydellisen kolmen kuukauden loman talvitauon aikana ja on tankannut itsensä täyteen ruumiillista ja henkistä energiaa.

Taktinen kypsyys:

Mies joka ei ennen sietänyt hetkeäkään kenenkään perässä ajamista, on vihdoin kypsynyt ajattelemaan kisaa loppuun asti. Hän on selvästi omaksunut entisen tallitoverinsa ja nykyisen vihamiehensä Alain Prostin ajattelutavan.

Esimerkiksi Imolassa hän antoi Williamsin Riccardo Patresen ajaa kärjessä yrittämättä ohi. Hän odotti, koska oli havainnut kaksi omaksi edukseen vaikuttavaa asiaa: ensinnäkin, että Patresen auto oli viritetty laajalla siipipinta-alalla sadekelille edulliseksi ja toiseksi että sade oli loppumassa, jolloin iso siipipinta alkaisi hidastaa Patresen vauhtia.

Tekninen ymmärrys:

Senna tuntuu osaavan säätää autonsa optimaaliseksi kaikille radoille ja keleille. Se on autojen monimutkaistuessa vuosi vuodelta vaikeampaa. Tosin hänellä on myös taitavat mekaanikot, mutta jatkuva onnistuminen perustuu myös Sennan synnynnnäiseen ja valtavasti harjoiteltuun taitoon. Alain Prost on menettämässä "Professori"- tittelinsä taitavana auton säätäjänä ja tuntijana Sennalle.

Kalusto ja talli

Epäilemättä Senna ajaa parhaalla autolla ja parhaassa tallissa. McLaren ei kuitenkaan ole enää yhtä ylivoimainen kuin vuosi pari sitten. Silti Senna jatkaa voittamistaan.

Senna on myös tallissaan ehdoton ykkösajaja, mikä on luonnollista miehen taidot huomioonottaen. "En tunne ketään toista ajajaa, joka olisi yhtä täydellinen kaikessa kuin Senna", sanoo McLarenin päällikkö Ron Dennis, jonka tallissa ovat ajaneet kaikki viime vuosien suuruudet.

 

[CCMK]

Seuraavaksi Ari Pusan näkemystä Magny-Coursin silloisesta uudesta kilparadasta vuodelta 1991:


Magny-Coursin F1-rata maksoi 282 miljoonaa

HS 4.7.1991

Pusa Ari

Samaan aikaan kun suomalaiset moottoriradat peräävät lisää tukea yhteiskunnalta, Ranskassa asiat hoidellaan eri tavalla. Viikonlopun päänäyttämönä autourheilussa toimiva Magny-Coursin moottorirata maksoi 282 miljoonaa Suomen markkaa, ja suurin osa kuluista katetaan valtion varoista.

Ranskan valtio laskee, että rata maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa.

Formula ykkösten Ranskan GP järjestetään ensi kerran Magny-Coursissa keski-Ranskassa. Pariisista radalle on matkaa saman verran kuin Helsingistä Jyväskylään, noin 300 kilometriä.

Viime vuosina Ranskan MM-osakilpailu on ajettu Marseillen lähellä Paul Ricardissa, mutta myös Dijonissa, Le Mansissa, Charadessa, Rouenissä ja Reimsissä on nähty F 1-kilpailuja, joten Ranskassa riittää ratoja.

Varustelultaan Magny-Cours on maailman uudenaikaisin rata. Varsinkin varikot, tietoliikenneyhteydet ja katsomot ovat erinomaiset. Sunnuntaiseen kilpailuun odotetaan noin 70000 katsojaa.

Myös Kansainvälisen autourheiluliiton puheenjohtaja Jean-Marie Balestre kävi kehumassa radan. Hänen mielestään rata on "21. vuosisadan symboli".

Sen sijaan kilpailujen päätähdet, ajajat, suhtautuvat uuteen rataan varauksellisesti.

Huippujen mielestä rata on liian kapea, eikä sillä ole tarpeeksi ohituspaikkoja.

"Harjoituksissa rata on hyvä, mutta kilpailussa ohittaminen on vaikeaa. Radalle syntyy varmasti ruuhkia", ennakoi Riccardo Patrese, joka voitti edellisen MM-osakilpailun Me‚xicossa.

Patrese sanoo mielipiteensä 214 MM-osakipailun kokemuksella. Vasta kuudessa kilpailussa mukana ollut Mika Häkkinen vuorostaan piti rataa hyvänä.

Sen sijaan McLaren-tallin kuljettajat Ayrton Senna ja Gerhard Berger arvostelevat Patresen tapaan myös rataa. Bergerin mielestä rata on aivan liian kova renkaille, ellei peräti hengenvaarallisen kova niille. Bergerin mukaan tämä seikka radan vaarallisuudesta tuli liiankin hyvin selväksi radalla suoritettujen Goodyearin rengastestien jälkeen. Erityisesti Goodyearin aika-ajorenkaat ja pehmeimmät mahdolliset kisaseokset eli nk. D-seokset suorastaan kaapiutuivat rikki radan liian kovan pinnan takia. Ayrton Sennan mukaan radalta puuttuu persoonallisuus ja lisäksi brasilialaisenkin mukaan rengaskulutus on tarpeettoman kova.

"Rataan on vaikea saada tuntumaa. Rata täytyy tietysti tuntea hyvin ennen kuin siellä voi ajaa nopeita kierrosaikoja ja lisäksi renkaita pitää ehdottomasti jossain määrin osata säästää. Niin kova tämä rata niille on, mikä on myös ongelma radan maineelle itselleen. Hengenvaarallisen kova renkaille rata ei missään nimessä kuitenkaan ole", Senna sanoo itävaltalaisesta tallikaveristaan poiketen.

 

[CCMK]

Seuraavaksi Ari Pusan näkemystä kauden 1991 Magny-Coursista aivan kilpailun aattona 7.7.1991:

HS 7.7.1991

Huippuvauhtia, mutta vain kilpa-auton ratissa

Pusa Ari


Urheilijan urakehitys kulkee tutkimattomia polkuja. Englantilainen Johnny Herbert loukkaantui kolme vuotta sitten vakavasti, ja hänet luokiteltiin entiseksi kilpa-ajajaksi. Juhannuksena samainen Herbert oli mukana legendaarisen Le Mansin 24 tunnin voittoautossa ja kilpailee tänään MM-pisteistä formula ykkösten MM-osakilpailussa Ranskassa.

Herbert, 27, on toinen Lotus-tallin ajajista. Sunnuntain kilpailussa hän on tallin ainoa edustaja, kun Mika Häkkinen karsiutui.

Edellisessä osakilpailussa Mexicossa Häkkinen oli vielä niukasti Herbertin edellä: Häkkinen oli yhdeksäs ja Herbert kymmenes.

Magny-Coursissa Herbert lähtee 20. ruudusta.

Elokuussa 1988 sattunut onnettomuus ei vaivaa enää Herbertiä. Ari Vatasen tapaan Herbertkään ei saa ottaa juoksuaskeleita.

"Tiedän, että saan kertoa jalkojeni kunnosta lopun ikäni. En voi liikkua, kuten normaalit ihmiset, mutta ajamiseen vammat eivät vaikuta. Tärkeintä oli voittaa se henkinen pelko, joka jäi onnettomuudesta", Herbert sanoi.

Herbertin nilkat katkesivat F3000-luokan kilpailussa Brands Hatchin moottoriradalla Englannissa. Lääkärit olivat jo valmiit amputoimaan vasemman nilkan, joka oli kiinni jalassa vain yhdellä jänteellä. Oikeasta jalasta murskaantuivat varpaat ja jalkaterä.

"Onneksi lääkärit päättivät antaa luonnon hoitaa tehtävänsä. Katkenneet luut saatiin paikoilleen, mutta jalkahermojen palautuminen ennalleen oli arvoitus." Luonto hoiti parannustehtävänsä hyvin. Herbert oli mukana seuraavan kauden (1989) F1:n avauskilpailussa Brasiliassa, jossa hän ajoi kyyneleet silmissä neljänneksi. "Jaloissa oli kovia kipuja, mutten halunnut antaa periksi", Herbert kertoi.

Erinomaisen paluun jälkeen edessä oli arki. Benetton-talli antoi hänelle kolmen kuukauden kuluttua potkut. Valtataistelu Benettonilla johti myöhemmin tallipäällikkö Peter Collinsin eroon.

Collins ja Herbert ovat jälleen samassa työpaikassa. Varikkotietojen mukaan Herbert onkin Collinsille läheisempi ajaja kuin Häkkinen. Työsuhdetta syventävät yhteinen kansalaisuus ja aikaisemmat kokemukset.

Häkkisen tapaan myös Herbertillä on neuvotteluvaraus Lotuksen kanssa ensi vuodesta.

Potkujen jälkeen Herbert siirtyi Tyrrell-talliin, jossa hän ajoi vain yhden kilpailun ilman menestystä. Viime kaudella hän ajoi Lotuksella kaksi päätöskilpailua Japanissa ja Australiassa. Paikka avautui, kun Lotuksen viime kauden toinen kuljettaja Martin Donnelly loukkaantui Espanjan GP:ssä.

"Martin on hyvä ystäväni ja hänen paha loukkaantumisensa järkytti minua. Silloin ajattelin, kuinka kilpa-autoilu voi olla tällaista." Herbert sanoo, että vasta Le Mansin yllätysvoitto auttoi hänet lopullisesti yli loukkaantumisen aiheuttamista peloista.

"Le Mans todisti, että olen kunnossa. Se palautti itseluottamukseni." Herbert on ajanut Häkkisen kaverina kahdessa osakilpailussa. Kauden neljässä ensimmäisessä osakilpailussa Herbertin paikalla istui Julian Bailey. Herbert puolestaan istuu Donnellyn paikalla. On selvää, että kauden vanhetessa myös Lotuksella joudutaan pelaamaan tallipeliä.

Herbert ei halua pohtia tulevaisuuttaan sen syvällisemmin. "Uskon, että kaikki järjestyy parhainpäin niin minun, Häkkisen kuin Donnellynkin kohdalla. Lotus on onnellinen talli, eikä meillä ole riitoja. Hienointa on, että saa jälleen ajaa formula ykkösiä", Herbert sanoi.

Tallipäällikkö Collins ei halua tässä vaiheessa kommentoida tulevia ajajasiirtoja tai väitteitä tallimääräyksistä.

 

[CCMK]

Pusan Arilla oli tapana myös leikitellä f1-artikkeleissaan sanoilla toisinaan. Tässä siitä pieni esimerkki:


HS 8.7.1991

Ayrton Sennan kova ote höltymässä

Pusa Ari


Ilman alkukauden neljää perättäistä voittoaan, Ayrton Senna olisi pulassa F1:n MM-sarjassa. Jos pisteisiin lasketaan vain neljä tuoreinta kisaa, Sennan etumatka on kaventunut selvästi.

MM-sarjassa on ajettu seitsemän osakilpailua. Neljässä ensimmäisessä kisassa Senna voitti kaiken mahdollisen, 40 MM-pistettä. Senna oli nopein USA:ssa, Brasiliassa, San Marinossa (Imola) ja Monacossa.

Jos pisteisiin ynnätään vain neljä tuoreinta "M-kirjaimella" alkavaa kisaa, Sennan pistesaalis on kutistunut 18:aan. "M-kirjaimen" kisoihin kuuluvat Monacon lisäksi Montreal, Mexico ja Magny-Cours.

Mansellin lisäksi toinen Williams-tallin ajaja Riccardo Patrese on aloittanut hyvän kirin: hänellä on 16 pistettä "M-sarjassa".

Senna myönsi Magny-Courissa, että muut ovat tavoittaneet hänen etumatkansa. Sennan mielestä McLaren-tallin autoihin on tehtävä radikaaleja muutoksia.

"Auto on nopea, muttei luotettava. Viime vuonna auton alusta oli ehkä huonoin, mitä tallilla on koskaan ollut, mutta moottori oli hyvä. Tänä vuonna tilanne on kääntynyt toisinpäin", sanoi Senna, joka on lajin hallitseva maailmanmestari.

Magny-Coursissa Senna oli vähällä jäädä neljänneksi, kun ranskalainen Ferrari-ajaja Jean Alesi ahdisti häntä loppuun asti.

"Tietokone kertoi, että minun on säästettävä autoa polttoaineen ehtymisen vuoksi. Hiljensin vauhtia, koska kaikki MM-pisteet ovat minulle tärkeitä. Siksi Alesi pääsi niin lähelle." Maalissa Sennalle kuitenkin paljastui, ettei autossa tai polttoaineen riittävyydessä ollut mitään vikaa, vaan tietokone antoi vääriä tietoja. "Kiitos vaan tallille", Senna sanoi sarkastiseen sävyynsä.

Ajajien MM-kärki, seitsemän osakilpailua: 1) Ayrton Senna 48, 2) Nigel Mansell 23, 3) Riccardo Patrese 22, 4) Alain Prost 17, 5) Nelson Piquet 16, 6) Gerhard Berger 10.

MM-pisteet neljän ensimmäisen GP:n perusteella (USA, Brasilia, San Marino ja Monaco): 1) Senna 40, 2) Prost 11, 3) Berger 10, 4) Mansell, Piquet ja Patrese 6.

MM-pisteet neljän tuoreimman GP:n kisan jälkeen, ns. "M-sarjan kilpaiilut (Monaco, Montreal, Mexico ja Magny-Cours): 1) Mansell 23, 2) Senna 18, 3) Patrese 16, 4) Piquet 10, 5) Prost 8), 6) Andrea de Cesaris ja Jean Alesi 7.

 

[CCMK]

Seuraavassa Pusan Arin artikkelissa päivitellään sitten formuloiden salaperäisyyttä tallivaihtojen suhteen:

HS 9.7.1991

MIKSI? Miksi tallisiirroista ei puhuta julkisesti?

Pusa Ari

Ajajien tulemiset ja menemiset tallista toiseen ovat F1-maailman tarkimmin varjeltuja salaisuuksia, ja juuri siksi niistä liikkuu mitä erilaisempia huhuja, joista osa osoittautuu todeksi viimeistään silloin, kun nimet ovat papereissa.

Keskitason kuljettaja saa usein tietää vasta viimeisenä, millaista peliä hänen selkänsä takana on pelattu. Vain huiput voivat valita työpaikkansa.

Vuoden 1982 maailmanmestari Keke Rosberg, miksei tallipaikoista puhuta julkisesti?

"Se ei kuulu pelin henkeen, koska turhien arvailujen esittäminen ei hyödytä ketään. Usein asiat loksahtavat paikoilleen vasta viime hetkellä nopeassa järjestyksessä." Olet mukana Jyrki Järvilehdon ja Mika Häkkisen sopimusneuvotteluissa, missä vaiheessa ne ovat tällä hetkellä?

"Neuvotteluyhteydet on tietysti pidettävä valmiina koko ajan. Voin vain sanoa, että neuvottelut ovat käynnissä. Tällä hetkellä kaikki riippuu siitä, mitä Ayrton Senna tekee. Jos hän tekee ratkaisunsa vaikka huomenna, asiat etenevät sen jälkeen hyvin nopeasti." Kuinka pitkälle tallineuvotteluja voidaan venyttää ajallisesti?

"Aina kauden ensimmäiseen kilpailuun asti, ja vielä senkin jälkeen aina voi tulla muutoksia."

F1-ajaja Mika Häkkinen, kuinka paljon tiedät ensi kauden ohjelmasta?

"Aika vähän rehellisesti sanoen. Minulla on Lotuksen kanssa varaus ensi vuodesta, ja kauden lopussa mietitään Peter Collinsin (tallipäällikkö) ja Keke Rosbergin kanssa mitä tehdään." Jatkatko Lotuksella?

"Todennäköistä on, että jatkan Lotuksella." Lotuksella on varaus myös kahden muun kuljettajan (Martin Donnelly ja Johnny Herbert) kanssa. Eikö se huolestuta sinua?

"Tässä vaiheessa ei. Donnelly ei ole toipunut loukkaantumisestaan. Vaikea uskoa, että hän palaa pian takaisin."

F1-ajaja Jyrki Järvilehto, kuinka paljon tiedät ensi kauden ohjelmasta?

"Jatkoa ajatellen asiat on saatava kuntoon marras-joulukuussa. Kaikki riippuu siitä, mitä tapahtuu muissa talleissa." Jatkatko Scuderia Italia -tallissa?

"Eihän sitä koskaan tiedä, kuka muu on kiinnostunut ja kuka ei."

Ari Pusa

 

[CCMK]

Seuraavaksi laitetaan Ayrton Sennaa koskeva loukkaantumisuutinen. Hurjasta kolarista Hockenheimin suurtesteissä selvittiin pelkällä onnella:


HS 21.7.1991

Kolaristaan toipunut Senna ajaa jo viikon kuluttua Saksan GP:ssä


REUTER:sin ylimääräiset sähkeuutiset Hockenheimista

Perjantaina Hockenheimin radalla f1:n suurtesteissä formula-autonsa täydellisesti romuttanut Ayrton Senna pystyy onnettomuudesta huolimatta ajamaan f1-luokan seuraavassa MM-osakilpailussa. Sennan mahdollisesti ollessa estynyt ajamaan kaikesta huolimatta kilpailussa hänen paikkansa ottaa McLarenin testikuljettaja Allan McNish. Saksan GP-kilpailu ajetaan Hockenheimin radalla 28. heinäkuuta.

Autonsa kanssa näyttäviä kuperkeikkoja tehnyt Senna viivähti perjantai-iltana vain hetken mannheimilaisessa sairaalassa. Brasilialainen sai 300 kilometrin tuntivauhdissa sattuneesta onnettomuudesta ainoastaan pieniä ruhjevammoja vastoin aiempien ennakkotietojen osoittamaa vakavaa aivotärähdystä. Brasilialainen kuitenkin tunnusti hetkittäin kärsineensä viimeisen kahden päivän aikana ennen haastattelua satunnaisesta muistinmenetyksestä kolarin jälkeen päähän kohdistuneen iskun takia.

"Minulla oli erittäin hyvä onni. Kolarista muistan vain kypäräni kolahtaneen useita kertoja radan pintaan. Tämän jälkeen päätäni on särkenyt ajoittain pahastikin ja olen kärsinyt lievästä muistinmenetyksestä, mutta muuten kaikilta osin olen ok", Senna kertoi.

Senna sanoi kääntäneensä auton tarkoituksellisesti kyljittäin radan kulkusuuntaan nähden ennen kuperkeikkoja. Näin hän yritti välttää osumasta turvakaiteeseen.

Senna johtaa f1-autojen MM-sarjaa 51 pisteellään. Hockenheimin suurtesteissä hän oli toiseksi nopein. Testien paras oli Williamsin Nigel Mansell radan ennätysajalla 1.38,96.

 

[CCMK]

Seuraavaksi hieman näkökulmaa Ayrton Sennan ja Alain Prostin välisestä nahistelusta Hockenheimissa Hungaroringin aikaan kaudella 1991:

HS 10.8.1991

Ayrton Senna ja Alain Prost saivat nuhteita törmäilystään

Aulio Erkki

Kansainvälinen autourheiluliito FISA nuhteli F1-kuljettajia Ayrton Sennaa ja Alain Prostia heidän törmäilystään MM-sarjan edellisessä osakilpailussa Saksassa. Kattojärjestö muisti kumpaakin ajajaa lopulta varoituksella. Jossain määrin Alain Prostin saama tuomio oli asiantuntijoiden mukaan Sennan vastaavaa kovempi. Prost sai myös "ehdollisen" lisätuomion arvosteltuaan FISA:a kansainvälisessä tv-lähetyksessä. Jos Prost jatkaa herkkähipiäisen järjestön sättimistä, hänelle annetaan muitta mutkitta yhden MM-osakilpailun ajokielto.

Prost yritti ohittaa Sennaa lähes koko kilpailun ajan Hockenheimilla. Hän ei onnistunut, vaan ajoi ulos radalta. Prost uhkasi kilpailun jälkeen, että hän työntää Sennan radalta, jos tämä yrittää vastedes estää hänen ohituksiaan yhtä hävyttömästi.

Riitapukarit tekivät perjantaina sopua FISA:n ja Bernie Ecclestonen sopimassa 90 minuutin tapaamisessa. Sennan mukaan sotakirveiden hautaaminen asiasta oli mahdollista. Prost meni pitemmälle, hänen mukaansa riidat on jo sovittu. Tulevaisuudesta sen sijaan tämän hetken formula 1:sten seuratuin parivaljakko ei suostunut pukahtamaan. Kyselyt kun koskivat sotakirveen hautaamista kaiken kaikkiaankin. Senna kieltäytyi herra Ecclestonen vaatimuksista olla myös puristamatta Prostin kättä kun kyse oli vihollisuuksien hautaamisesta ainiaaksi. Sen sijaan Senna löi kättä päälle Hockenheimin kohusta Prostin kanssa.

 

[CCMK]

Seuraavaksi Hannu Hännisen artikkeli kauden 1991 maailmanmestaruuden varmistaneesta Ayrton Sennasta:

HS 21.10.1991

Senna on sittenkin ihminen Mestarin kauteen mahtui myös epäonnea ja kaksi rajua kolaria

Hänninen Hannu

Ayrton Sennan kolmas F1-mestaruus on hänen uransa inhimillisin. Aika-ajoin kauden aikana brasilialainen vaikutti tavalliselta kuolevaiselta, jolle saattaa sattua myös huono päivä.

Kauden neljä ensimmäistä kilpailua olivat vanhaa tuttua Sennaa. Hän voitti kilpailut täydellisellä ajolla ja näytti olevan menossa mestariksi korkean teknologian ja huippuunsa kehitetyn ihmistaidon malliesimerkkinä. Mutta sitten alkoi kuulua ja näkyä kummia: Kanadassa Senna keskeytti sähkövikaan, ennen Meksikoa hän sai kymmenen tikkiä vaatineen haavan vesiskootterionnettomuudessa ja Meksikon radan nopeimmassa mutkassa hän kaatoi autonsa harjoituksissa ylösalaisin huippuvauhdista. Englannissa Sennan auto hyytyi viimeisellä kierroksella bensiinin puutteeseen ja sama tapahtui Saksassa, jossa hän oli ajanut kilpailua edeltäneessä testissä kauden toisen rajun kolarinsa. Lisäksi Senna kärsi polttoainen ehtymisen uhasta ainakin Unkarissa ja sitkeästi jatkuneiden huhujen mukaan myös Ranskassa kauden aikana.

Sennan vastoinkäymisten jatkuessa Williams-talli ja uusi terävä Renaultin moottori kulkivat voitosta voittoon, ensin Riccardo Patrese Meksikossa ja sitten Nigel Mansell kolmasti peräkkäin.

McLaren ei kuitenkaan olisi maineeensa veroinen, ellei se olisi parissa kuukaudessa autoaan ja moottoriaan kehittämällä ottanut Williamsin hetkellisen teknologisen etumatkan kiinni. Mansellin mahdollisuudet mestariksi heräsivät kesällä, mutta tehtävä oli Sennan piste-etumatkan takia koko ajan juuri ja juuri mahdollisen rajamailla. Keskeytys Belgiassa ja hylkääminen tallin töppäilyn takia Portugalissa eivät ainakaan helpottaneet tehtävää. Espanjassa Mansell voitti, mutta Japanissa britti ajoi ulos ja siten Ayrton Senna on kolminkertainen maailmanmestari. Tuore mestari on tottunut kuulemaan myös kritiikkiä.

Riccardo Patresen ja Williams-tallin valitukset Ayrton Sennasta ja Gerhard Bergerin välisestä sopupeliajosta Suzukassa eivät ainakaan toistaiseksi ole himmentääneet brasilialaisen uran kolmannen maailmanmestaruuden arvoa. Sen sijaan Sennan viime aikojen kriittiset puheet FISA:n väistyneestä Jean-Marie Balestresta eivät ole herättäneet hänelle myötätuntoa. Jopa monet hänen uskollisista faneistaan ovat loukkaantuneet ja nähneet Sennan hyökkäyksen edelliskauden Japanin Grand Prixin ensimmäiseen mutkaan Alain Prostia vastaan sikamaisena ja hengenvaarallisena temppuna. Sennalla saattaakin olla anteeksipyynnön paikka lähitulevaisuudessa mikäli hän suosionsa aikoo pidemmän päälle säilyttää.

Sennan lisäksi kolmea mestaruutta ovat juhlineet australialainen Jack Brabham (vuosina 1959, 1960 ja 1966), skotlantilainen Jackie Stewart (1969, 1971 ja 1973), itävaltalainen Niki Lauda (1975, 1977 ja 1984), brasilialainen Nelson Piquet (1981, 1983 ja 1987) ja ranskalainen Alain Prost (1985, 1986 ja 1989). Argentiinalainen Juan-Manuel Fangio voitti 1950-luvulla viisi mestaruutta. Senna on monilla mestaruuksilla herkuttelijoista nuorin. Hän oli sunnuntaina 31 vuotta ja seitsemän kuukautta vanha.

HANNU HÄNNINEN

SENNAN URA NUMEROINA

Syntynyt: 21.3.1960 Brasilialainen, asuu Monacossa Maailmanmestari: 1988, 1990 ja 1991 GP-lähtöjä: 125 Pisteitä uralla: 486 Voittoja uralla: 32 Paalupaikkoja: 59 Nopeimpia kierroksia: 17

 

[CCMK]

Laitetaan myös Mika Salon kauden 1991 päättymisestä kertonut artikkeli Hesarin Hannu Hännisen kertomana:

HS 2.12.1991

Salo päätti kautensa epäonneen

Hänninen Hannu

Mika Salon kilpailukausi Japanissa päättyi samoissa merkeissä kuin se suurimman osan vuotta sujuikin. Fujin radalla Salo väläytti nopeuttaan sekä Japanin F3000-sarjan päätöskilpailussa että kv. F3-kilpailussa, mutta jäi kummassakin ilman kunnon sijoitusta.

F3000-kilpailussa Salon takarengas räjähti hänen ollessaan kuudentena. Japanin mestaruuden vei Ukyo Katayama, joka ajaa ensi vuonna Larroussen F1-tallissa. Salo lyönee viikon kuluessa kiinni jatkosuunnitelmansa. Näyttää siltä, että hän ajaa ensi vuodenkin Japanin F3000-sarjassa. Larrousse-talli oli todennäköisesti Salon ainoa henkireikä f1:siin kaudeksi 1992.

Ainakin vakavasti ottaen sillä yksikään muu talli ei huhujen mukaan tiettävästi ole ollut juurikaan kevään huhuaallosta poiketen ollut missään vaiheessa kiinnostunut suomalaisesta kuljettajasta. Todennäköisesti Katayama saavutti tallipaikan helposti rahan avulla ja sitä kautta sen kanssa kärvistelemään pikkutalliin. Katayaman tukijoilta on tiettävästi tulossa ainakin useiden kymmenien miljoonien markkojen arvosta elintärkeää sponsorirahaa. Salon vastaava maksusumma olisi ollut vain kymmenyksen verran japanilaiskuljettajan vastaavista tuomisista Larrousselle kaudeksi 1992.

(Fuji, Helsingin Sanomat)

 

[CCMK]

Laitetaan seuraavaksi Pariisin f1-ratahankkeesta kertonutta asiaa Ilkka Suomalaisen kertomana:

HS 16.12.1991

Pariisin lähelle nousemassa formula 1 -rata

Suomalainen Ilkka

Uutta miljardin frangin (770 milj. mk) moottorirataa kaavaillaan Pariisin eteläiseen esikaupunkiin Monthleryyn. Formula 1 -kilpailuihin soveltuva rata tulisi lähelle Monthleryn vanhaa, käytöstä poistuvaa rataa, ja sen pitäisi olla valmiina 1995.

Ranskassa on nykyään F1-tasoisia ratoja Magny-Coursissa, Le Castellet'ssa (Paul Ricard), Le Mansissa sekä Dijonissa.

(Pariisi, AFP)

 

[Renngeist]

Nyt on kyllä oikeasti mielenkiintoista. :thumbup:

Sellainen pikkujuttu vain, että laita se itse uutinen niiden Quote-merkkien sisään.

 

[CCMK]

Koitan muistaa asian. Laitetaan seuraavaksi Pirellin johtavan rengasinsinööri Dario Calzavaran aivopieru vuodelta 1990. Lievästi sanottuna. Tässä se tulee Ari Pusan taustoittamana Helsingin Sanomissa:

HS 8.2.1990

Pirelli haluaisi kieltää aika-ajorenkaat formula 1:ssä

Pusa Ari

Italialainen rengasfirma Pirelli aikoo ehdottaa Kv. autourheiluliitolle muutoksia nykyisiin formula 1:n rengassääntöihin.

Pirellin johtava rengasinsinööri Dario Calzavara, joka yhdessä amerikkalaisen Goodyearin edustaja Lee Gaugin kanssa hoitaa formula 1 -tallien rengastuksen ja kaikkeen siihen liittyvät asiat, haluaisi kieltää kokonaan erikoispehmeät aika-ajorenkaat sekä myös kilpailun aikana tapahtuvan renkaiden vaihdon.

Calzavara uskoo, ettei Goodyearilla ole mitään ehdotuksia vastaan. Pirellin ehdotusten hyväksyminen laskisi Calzavaran mukaan F1:n rengaskustannuksia huomattavasti. (Milano, AP)

 

[CCMK]

Laitan seuraavaksi sitten Jyrki Järvilehdon mietteitä Onyxin ensimmäisestä maaliinpääsystä kauden 1990 San Marinon kilpailun osalta. Jutun raportoi aikanaan Hannu Hänninen:

HS 14.5.1990

Hajonnut pakoputkisto hidasti Järvilehdon vauhtia

Hänninen Hannu

Jyrki Järvilehto pääsi ensi kertaa lyhyellä F1-urallaan kilpailun maaliin sunnuntaina Imolassa. Se oli jo saavutus sinänsä Onyx-tallin sekavuudet ja auton nykyisen tason huomioonottaen. Lisäksi auto tuttuun tapaan hajosi nytkin.

"Kilpailun puolivälissä pakoputkistoon tuli halkeama. Tehoa valui sitä kautta niin paljon hukkaan, etten voinut missään vaiheessa käyttää kuutosvaihdetta", Järvilehto sanoi.

"Haaveenani oli nousta kymmenen joukkoon, mutta puolivälin jälkeen tavoitteenani oli vain tuoda auto maaliin. Kierrosajat putosivat hieman, kun koneesta katosi puhti, joten lopussa ei ollut mitään järkeä yrittää parannella sijoituksia ohittamalla", Järvilehto kertoi.

Muuten kilpailu sujui ensi kertaa myönteisesti.

Tasapaino ja pito mallissaan Järvilehdolle samppanjakylpy

"Ensi kertaa pitkästä aikaa auto tuntui hyvältä ajaa eikä minun tarvinnut edes harkita autossani käytössä olleiden Goodyearin kaikkein kovimpien seosten takia renkaiden vaihtamista. Tasapaino ja pito olivat kilpailun muutamien ensimmäisten kierrosten jälkeen mitä parhaat." Uudella tallitoverilla Gregor Foitekilla ei ollut yhtä auvoinen olo kisan jälkeen. Hän oli 14. sijalla, kun moottori yllättäen räjähti.

Näin Järvilehto oli tallin ainoa maaliin tullut. Yhdenkin auton saaminen maaliin asti, oli tallin enemmän kuin kiihkeästi kaipaama piristysruiske. Nyt on edes olemassa mahdollisuus, että sponsorit rahoineen kiinnostuvat Onyxista.

Tallin henkilökunta juhlikin suoritusta riehakkaasti: Järvilehto kasteltiin varikolla kuohuviinisuihkussa.

"Tämä oli meille tärkeä kilpailu. Alkukauden vaikeuksien jälkeen tämä rohkaisee jatkoa ajatellen, ja varmasti tämä helpottaa myös suhteita tallin taloudellisiin tukijoihin", Järvilehto itsekin totesi kilpailun jälkeen.

Seuraava kilpailu ajetaan Monacon katuradalla, jossa autojen tehoerot eivät ole niin ratkaisevat kuin esimerkiksi Imolassa.

"Uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet selviytyä Monacon kilpailuun, jos vain saamme pehmeät aika-ajorenkaat toimimaan karsinnassa", Järvilehto ennusti sunnuntaina.

(Imola, Helsingin Sanomat)

 

[CCMK]

Pitää pitää tämän toikin osalta pieni tauko ja katsoa, että tuleeko muita f1-aiheisia lehtijuttuja tähän toikkiin. Silloin 4 vuotta sitten vaikka toikki jäikin erittäin pieneksi niin mukana oli myös ainakin Uuden Suomen otsikoita.

 

[Krikke]

Suosittelen kaikkia asiasta kiinnostuneita pitämään kotimaista lehtijournalismia pystyssä (olkoonkin että kyseessä on Sanoma) ja hankkimaan oikeudet HS:n arkistoon. Tuolla taitaa olla suurin osa vuodesta 1990 lähtien olevista uutisjutuista tallella ja ainakin pari vuotta sitten arkistoon sai eurolla-parilla viikon käyttöoikeuden. Sitä en tiedä mikä tilanne on nyt, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen juttu kaikille (journalismi)historiasta kiinnostuneille!

http://www.hs.fi/paivanlehti/arkisto/