- Vahinko on jo tapahtunut, meidän pullikointi ei hirveästi hyödytä, Tom Packalén (ps) perustelee perussuomalaisten hallitustunnusteluissa solmimaa "Kreikka-rauhaa" Iltalehdelle.
- Emme pysty sovittamaan edellisen hallituksen syntejä. On vaikea sammuttaa ruohopaloa, joka on jo alkanut, Mika Niikko (ps) säestää.
Sekä Packalén että Niikko katsovat, ettei perussuomalaisten kannattanut tehdä Kreikasta kynnyskysymystä hallituspelissä, sillä suuret jäsenmaat voivat heidän mukaansa joka tapauksessa jyrätä Suomen eduskunnan, jos Kreikka tai joku muu kriisimaa ilmaantuu jatkossa hätäapuluukulle.
Tämä johtuu kaksikon mukaan Euroopan pysyvään vakausmekanismiin EVM:ään sorvatusta hätämenettelypykälästä, joka mahdollistaa määräenemmistöpäätökset, jos sekä komissio että Euroopan keskuspankki katsovat, että kiireellisen lainapäätöksen tekemättä jättäminen voisi vaarantaa euroalueen.
Kaikki kolme Iltalehden tavoittamaa korkeaa virkamiestä korostavat hätätilamenettelyn poikkeuksellisuutta ja pitävät epätodennäköisenä, että pykälää sovellettaisiin, jos esimerkiksi Kreikka päättäisi hakea kolmatta tukipakettia.
- EKP:n ja komission pitäisi perustella kirjallisesti, miksi tällainen tilanne tulisi kyseeseen. Hätätilamenettelyn käyttämisen kynnys on todella korkea, yksi virkamiehistä painottaa.
Uusi paketti tulossa?
Perussuomalaisten tulkinta on toisenlainen. Packalén, Vesa-Matti Saarakkala (ps) ja Kimmo Kivelä (ps) jättivät jo maaliskuussa 2013 eduskunnan perustusvaliokunnassa eriävän mielipiteen, jossa he katsoivat, että hätätilamenettely on "lähiaikojen realiteetti".
- Hätätilamenettely tarkoittaa sitä, että EVM:ssä voitaisiin 85 prosentin määräenemmistöllä päättää vakaustuen antamisesta eli esimerkiksi ilman Suomea, jonka ääniosuus mekanismissa on alle 10 prosenttia, Saarakkala kirjoitti Uuden Suomen blogissaan pian eriävän mielipiteen jättämisen jälkeen.
- Saksassahan koko sopimusta ei olisi edes hyväksytty edes perustuslakituomioistuimessa, mikäli Saksalla ei olisi säilynyt yli 15 prosentin ääniosuudella veto-oikeus hätätilamenettelyn estämiseen, Saarakkala jatkoi.
Perussuomalaiset ovat vastustaneet kaikkia Euroopan kriisimaille myönnettyjä tukipaketteja. Ritva Elomaa (ps) vakuuttaa, että tiukka linja jatkuu. Kreikka on ollut vaalikentillä kestoaihe, kertoo puolestaan Pentti Oinonen (ps).
- Suurin osa ei ymmärrä, että vieraita valtioita avustetaan, vaikka omalla maalla menee huonosti, Oinonen kuvailee.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi huhtikuun alussa, että Kreikan kolmannesta apupaketista, jonka suuruudeksi on veikattu jopa 50 miljardia euroa, päätetään jo kesän aikana. Eräs virkamies sanoo Iltalehdelle, että "kaikki fokus on tällä hetkellä kakkosohjelmasta, joten on absurdia puhua kolmannesta paketista".
Jos Kreikalle myönnettäisiin kolmas paketti, apu kanavoitaisiin EVM:n kautta. Virkamieslähde muotoilee, että kolmas paketti ei kasvattaisi Suomen vastuita, mutta se "kuluttaisi EVM:n lainakapasiteettia ohjelman suuruuden mukaisesti".
