Vares - the movie

[Apa_02]

Tulihan se lopultakin tänne takapajulaan (ei ole Finnkinon teatteria täällä)!

Leffaan mennessä ei oikein osannut odottaa mitään. Ainoa hyvä asia oli se, että filmi tehtiin juuri Keltaisesta Leskestä, joka on minun lukemista Vareksista paras (henk. koht. mielipide).
Räväkästi leffa alkoi, oli jotenkin ulkomaalaisen (lue amerikkalaisen) elokuvan oloinen, mutta silti kotimaisen turvallinen. Oli kuin olisi katsonut Bruce Willis -toimintakuvan ja Tarantinon sekoitusta, mutta silti elokuvassa oli jotain 50-luvun kotimaisen hölmöilyelokuvan otetta, joka teki roolihahmoista jotenkin ihmismäisempiä kuin normaalisti elokuvissa. Yksikään, edes taustahahmo, ei ollut sellainen pahvinen nukkeihminen kuten esimerkiksi Levoton-sarjan kaikki hahmot.

Vaikka en läheskään kaikista Mäkelän aiemmista elokuvista ole pitänytkään, pitää sanoa että kyllä kaveri toimintapläjäyksiä osaa ohjata. Elokuvaan oli kerätty kaikki vähänkin nimeä saaneet suomalaiset näyttelijät, mutta casting oli kyllä onnistunut. Veijonen oli juuri sitä miksi kirjojen Vareksen kuvittelin. Ihan laadukkaan roolityön Juha tekee, mutta loppua kohti katoaa taustalle, kun sivuhenkilöt vievät huomion. Erityisesti "Tetsuo" Sinkkonen ja Hillosilmä Munck ovat tappavan... hauskoja. Aikaisemmin yksipuolisia roolisuorituksia tehneet Minna Turunen (Ifigenia) ja Jasper Pääkkönen (Jartza) ovat mukavia yllätyksiä. Turusen esittämänä Mega-Bitch on todellakin Mega-Bitch.

Hiukan taiteellisia vapauksia on kirjasta otettu, mutta minusta parempaan suuntaan, sillä elokuva etenee vauhdilla kuten actionin kuuluukin. Juonesta ei sinällään kannata puhua, sillä Keltaisen lesken lukeneena tiesin mitä seuraavaksi tapahtuu.

Pirun hyvä, kansainvälisillekin markkinoille kelpaava, kotimainen toimintaelokuva, jota voi suositella kaikille, jos kevyt verellä läträys (ei mitään Kill Bill verilöylyä) ja äijä-asenne ei haittaa.

*EDIT* Korjailin tyhmästi kirjoitettuja kohtia

 

[lfb]

Vares oli mun mielestä ihan hyvä leffa. Henkilöhahmot, varsinkin ne kaksi psykopaattia, olivat mielestäni oikein hyviä. Juoni oli aika peruskamaa mutta ei mikään liian typerä. Näyttelijäsuoritukset olivat mielestäni kanssa ihan hyviä, kukaan ei tosin loistanut erityisemmin mutta toisaalta huonojakaan suorituksia ei tule mieleen. Kotimaisten leffojen ystävät varmasti tykkäävät.

 

[AMS82]

Elokuva oli sangen onnistunut ja pidin siitä enemmän kuin valtaosa elokuvasta julkaistuista arvosteluista oli antanut odottaa. Vares kirjoja en ole lukenut enkä näin ollen osaa verrata niitä elokuvaan.

Ajatuksena ilmeisesti on ollut, että tämä elokuva olisi vasta ensimmäinen ja jatkoa olisi luvassa, jos katsojaluvut nousevat tarpeeksi korkealle. Nähdyn perusteella toivoisin elokuvan saavan jatkoa. Tällaisia elokuvia kun tehdään Suomessa aika vähän.

 

[pmv]

Tulipa katsottua leffa läpi. Suomalaisessa mittakaavassa Vares edustaa vahvaa eteenpäinmenoa, sillä roolisuoritukset ja juoni olivat kerrankin edes jollain lailla sitä tasoa mitä filmille kuvatulta elokuvalta voisi odottaa. Itse asiassa jotkut roolisuoritukset olivat todella mainioita. Suurimpana positiivisena yllätyksenä näkisin Jari Halosen näytteleämän Miesmann-hahmon. Halonenhan tunnetaan yliänkyränä taiteilijana, jonka suurin saavutus on seitsemän vuotta työn alla ollut Aleksis Kivi elokuva ja Paskan heittäminen yleisön joukkoon.

Nyt Halonen onnistuu maanisen Miesmann hahmon esittäjänä oikein mainiosti. En olisi uskonut että Halonen alentuu tällaiseen kaupalliseen elokuvaan ja rooliin, mutta näemmä maanisen rikospomon rooli luonnistuu mieheltä mitä mainioimmin. Tähän kun lisätään Pekka Valkeejärven roolisuoritus ammattitappajana, niin elokuva kannattaa jo katsoa. Siis pelkästään noilla perusteilla.

Elokuvahan oli varsin lyhyt, sellaiset 1 h 25 min, mikä tarkoittaa että juonen turhaan vatvomiseen ei käytetä liiemmin aikaa, varsinkin kun hahmoja on koko joukko. olikohan elokuvasta mennyt jo yli puolet kun viimeisetkin elokuvan hahmot oli esitelty yleisölle. Vähän jäi juonesta sellaien maurisariolamainen-kuva, että lopussa tulee joku aiva yllättävä taho joka onkin sitten juonen avain.

Juonihan on elokuvassa kaksijakoinen. Toinen juonne on tämä Vareksen(Juha Veijonen) naisongelma ja sitten on tämä Jorma Tommilan esittämän hahmon tiedossa olevan rahakätkön kohtalo. Näitä siinä sitten pyöritellään edes takaisin. Rahojen kohtalo niinkin selviää, mutta Vareksen naisongelman selviäminen jäi minulle hieman epäselväksi.

Tommilan persoona jäi mietityttämään minua paljon. Siis näyttelijä Tommilan, eikä hänen roolihahmonsa. Jormallahan on aina ollut parta. Nyt roolihahmo oli siinä tilanteessa että parran pois ajaminen olisi ollut loogista juonen etenemisen kannalta(vrt. Harrison Ford elokuvassa Fugitive), Jostain syystä Jouko Turkan kouluttama näyttelijä ei voi ajaa partaansa pois. Perkele vieköön: Joku Taneli Mäkelä laihduttaa ja lihottaa itseään elokuvaa varten ja sitten tämä Tommila ei voi ajaa partaansa. Paska näyttelijä.

Muuten roolisuoritukset olivat vaihtelevia. Markku Peltolan esittämä juoppo kirjailija jäi minulle täysin mystiseksi hahmoksi. Ehkä hänet oli laitettu elokuvaan siksi, että suomalaisessa elokuvassa pitää juoda viinaa. Se on hauskaa ja sille tulee nauraa. Sulevi Peltolan esittämä pornokauppias oli nyt taattua tavaraa, mutta muuten pornokauppa taisi elokuvassa olla siksi, että sitä kautta siihen sai ujutettua rohkeaa seksiä. Seksin tulee kiinnostaa ihmisiä ja se lisää katsojalukuja. Jos kaikki menee putkeen, seksikohtauksesta nousee kohu, joka lisää katsojien määrää. On myös luonnnon laki, että suomalaista elokuvaa ei voi tehdä ilman enemmän tai vähemmän noloja seksikohtauksia.

Samuli Edelmann näytteli hänelle sopivassa roolissa. Tällaisten epärehellisten sutkien esittäminen sopii miehelle ihan mainosti. Sitävastoin hänen side-kickinsä, Santeri Kinnunen oli enemmän kuin nolo roolissaan. Tämän suorituksen perusteella voisi kuvitella että Kinnunen on oikeasti keihäänheittäjä joka olisi palkattu uunoturhapuro-tyyliin elokuvaan julkkistähdeksi. Sen verran paskaa näytteleminen oli.

Tässä nyt päällimäisenä ne hahmot jotka tuli mieleen. Aika paljon jäi hahmoja ja näyttelijöitä pois. Kun kaikki tämä on ahdettu alle puoleentoistatuntiin, niin voi kuvitella että suurin osa suorituksista ovat olleet vain kevyitä pintaraapaisuja. Hahmot jäivät katsojille etäisiksi eikä kehenkään nyt voinut varsinaisesti samaistua.

Kuitenkin elokuvasta jäi ihan positiivinen perusvire. Vihdoinkin elokuva jota ei oltu tehty täysin vakavalla mielellä ilman pienintäkään huumorin vivahdetta. Erot on kuitenkin turhan suuria täydellisen läskiksi vetämisen(Kinnunen) ja hienovireisen komiikan(Sulevi Peltola) välillä. Hyvät näyttelijät ovat a ja o elokuvan onnistumisen kannalta. A. Mäkelä ei osaa ohjata näyttelijöitä, joten vastuu onnistumisesta jää näyttelijän ammattitaidon vastuulle.

Mutta eiköhän tämä tästä. Roimasti parempaan suuntaan ollaan menty ja toivoisin toki jatkoa suomalaiselle elokuvalle. Vielä enemmän toivon että sen taso nousisi entisestään.

 

[Otto Hokkanen]

Leffahan oli varsin hauska ja muutenski hyvä, mutta kun ottaa huomioon kuinka helvetin loistavia nuo Varekset ovat kirjoina, niin paskahan tuo oli...

 

[Otto Hokkanen]

Muuten roolisuoritukset olivat vaihtelevia. Markku Peltolan esittämä juoppo kirjailija jäi minulle täysin mystiseksi hahmoksi. Ehkä hänet oli laitettu elokuvaan siksi, että suomalaisessa elokuvassa pitää juoda viinaa.

Vares-kirjoissa juodaan viinaa koko ajan. Ehkäpä jopa enemmän kuin tässä elokuvassa. Ko hahmo (novellikirjailija Luusalmi) esiintyy monessa vareksessa. Soon Jussin kaveri ja tunnelman kannalta aika olennainen hahmo, vaikka eipä sillä mitään kovin suurta merkitystä juoneen taida missään kirjassa ollakaan. Se, että kyseinenkin henkilö oli tuohon leffaan otettu mukaan liittynee juuri aikeisiin tehdä noita pätkiä enemmänkin.

 

[leipurihiiva]

vares oli kyllä aika karheeta barskaa. naurettava ”juoni”, veijonen ja malmivaara täysin statisteja, pahikset munckia lukuunottamatta lähinnä säälittäviä. jasper pääkkösen ylinäyttelemä pizzakuski vetoaa selvästikin tuulipukukansan syviin riveihin. edelmanin ja valkeejärven ansiosta jaksoin istua salissa loppuun asti.

eli samaa tuubaa kuin pahat pojat. eiköhän nää aleksi mäkelän leffat oo nähty jo…

 

[Apa_02]

Se on vielä lisättävä, että muutama juttu elokuvassa oli vain siksi, että se oli kirjassakin. Kuten esimerkiksi tämä Luusalmi. Jos Vares-kirjoja ei ole lukenut, saattaa elokuvassa olla liikaa hahmoja, sillä kirjoissa noita hahmoja riittää, ja monia seurataan pitkän aikaa ennenkuin selviää miten he liittyvät juoneen. (kts. Huhtikuun Tytöt)

Niin, ja tosiaan Miesmann unohtui kokonaan. Erittäin uskottavasti esitti Halonen psykopaattia liikemiestä.

Juonta oli aika lailla muuten pätkitty ja yksinkertaistettu, kun vertailun vuoksi eilen kirjan lukaisin.

 

[patriot]

Hyvä pätkä! Tämän porukan toiseksi paras! Häjyjen jälkeen. Tai nousee oikeastaan rinnalle. Häjyissä aavistuksen verran uskottavampi juoni, mutta Vares korjaa tilanteen loistavalla huumorilla. Vareksen näyttelijäsuoritukset ovat hyviä. Sivuosanäyttelijöille on annettu tilaa, ja oikeastaan leffassa ei ole vain yhtä pääosan esittäjää.

Hietalahti ja Valkeejärven suoritukset olivat loistavat. Samoin Halosen suoritus kylmänä rikollispomona. Edellman oli itsensä näköisessä roolissa ja hoiti sen hyvin. Itse Vares eli Juha Veijonen oli hyvä, mutta jäi mielestäni hieman muiden karismaattisten näyttelijöiden varjoon. Ehkä tilanne olisi ollut toinen jos tarinassa olisi ollut pääosassa vain ja ainoastaan Vares. Malmivaaran hahmo on valitettavan todellinen nykymaailmassa. Malmivaara itse hoiti homman kotiin.

Jorma Tommilan esittämä Malmivaaran vankikarkuri aviomiehen rooli oli kirjoitettu sellaiseksi kuin pitikin. Tuonkaltaiselle roolihahmolle annettiin aikaa kankaalla juuri niin paljon kuin oli tarpeellista. Sillä oli osansa kokonaisuudessa. Hahmon kohtalo oli silti pienoinen yllätys ainakin tälle katsojalle.

Jasper Pääkkösen sivurooli oli mielestäni hauska, ja sekin hahmo osattiin poistaa ennen kuin se kävi rasittavaksi.

Masentunut Minna Turunen oli myös elementissään. Jotenkin tuntuu, että muijalle tarjotaan vain tämänkaltaisia rooleja.

Näin Vareksessa Snatchmaisia(Snatch/elokuva) piirteitä.

Olisi mielenkiintoista jos seuraavassa Selinin elokuvassa kokeiltaisiin hieman uusia voimia. Suomessa on kuitenkin paljon hyviä näyttelijöitä. Hyvä, tai oikeastaan loistava oli Vareksenkin cast, mutta vaihtelu voisi virkistää. Selin voisi kokeilla myös toista ohjaajaa, kuten hyvää ystäväänsä Rennyä. Rennyhän voisi uransa jäähdyttely vaiheessa ohjata hyvän suomalaisen toiminnan.:thumbup:

Toinen Vares leffa on kuulemma tulossa. Siihen on uusia näyttelijöitä pakko etsiä, kun tutuista turvallisista kaikki muut on lähestulkoon poissa, paitsi Veijonen ja Malmivaara. Odotan mielenkiinnolla kakkososaa.

 

[Mosse]

Saanko mä kysyä miten toi leffa loppui? Jos ihmisiä autetaan pakenemaan vankilasta, niin eikai sitä nyt jumalauta lähdetä ulkomaille rahojen kanssa?

Mielestäni Markku Peltolan hahmo oli aivan ylimääräinen. Nää kaksi 'mitä vittua' rikollista ylityhmiä. Samulikin jotenkin yliroisto.

Sitäpaitsi haukuttu Santeri Kinnunen oli yliherkkänä toimistopoliisina hyvä. Selkeästi nojasi johtosääntöön ja lakeihin. Tuollaisia hahmoja löytyy joka virastosta.

Halonen, Veijonen ja Turunen olivat hyviä. Malmivaara lähinnä rasittava.

Leffana tasoa 6-7. Hyytyi selkeästi esim. Pahoihin poikiin, Levottomiin ja Minä ja Morrisoniin. Kuitenkin selkeästi parempi kuin läpisurkea Häjyt.

 

[pmv]

Mitenkähän Häjyissä pystyi olemaan parempi juoni, kun muisitini mukaan siinä ei sellaista ollut lainkaan. Yleensäkin näissä kotimaisissa filmeissä on uskomaton määrä alkeellisia käsikirjoituksellisia virheitä. Vares onnistui tässä vähän paremmin.

 

[patriot]

Jaa, että Häjyt oli umpisurkea! Keskutelumme loppukoon tähän. Ja Jones vielä kehtaa paljastaa pitävänsä Minä ja Morrisonista! On siinä meillä kriitikko. Toisaalta monestihan kriitikot pitävät paskasta ja hyvät haukutaan.

Kyllähän siis Häjyt on yksi "viime aikojen" parhaimmista suomalais elokuvista. Pahat pojat oli myös hyvä, mutta siinä ei ollut kuitenkaan särmää niin paljon kuin esim. Vareksessa ja Häjyissä.

Helmiä ja Sikoja oli myös viihdyttävä, Minä ja Morrison oli yksinkertaisesti paska. Samoin Kuutamolla. Kolmatta levottomat pätkää en ole nähnyt. Mutta sitä ei ole tainnut kukaan kehua?

En pitänyt ekastakaan levottomasta. Mutta sen saagan paras lienee kuitenkin....

 

[patriot]

Mitenkähän Häjyissä pystyi olemaan parempi juoni, kun muisitini mukaan siinä ei sellaista ollut lainkaan. Yleensäkin näissä kotimaisissa filmeissä on uskomaton määrä alkeellisia käsikirjoituksellisia virheitä. Vares onnistui tässä vähän paremmin.

Mikäs virhe siinä häjyissä oli? Selvä juonihan siinä oli! Ja mitä tulee alkeellisiin käsikirjoitusvirheisiin, niin et oo tainnut kovin montaa Hollywood leffaa nähdä.

 

[Observer]

Kolmatta levottomat pätkää en ole nähnyt.

Sinun mielestähän se ei edes ollut Levottomat silloin kun teatteriin tuli vaan ihan jotain muuta. :tongue:

 

[patriot]

Muistaakseni väitin sen olevan "Levottomat3-Kun mikään ei riitä"!

 

[pmv]

No jaa, pitäs tietysti katsoa uudestaan se Häjyt, mutta aika monta kohtaa siinä oli tehty hutaisten ja täysin käsittämöttämästi.

Otetaanpa esimerkiksi se kohtaus kun perheen tilaa pakkohuutokaupattiin iltapäivällä ja Häjyt rupesivat riehumaan siellä. No Edelman ja Veijonen pakenivat kovaa vauhtia paikalta jonnekkin. Seuraavassa kohtauksessa kylän poliisi tulee herättelemään poikia aamulla tästä samasta pakoautosta kun nämä olivat siellä nukkumassa. Ainakin itse jäin kovasti ihmettelemään että a)minne ne häjyt siinä lähtivät b)mitä ne olivat tehneet edellisen 12 tunnin aikana ja c)miksi ne eivät olleet menneet minnekkään kauemmas vaikka aikaa pakenemiseen olisi ollut. En löytänyt muuta vastausta kuin, että käsikirjoittajat eivät olleet jaksaneet miettiä asiaa, vaan olivat sutaisseet tällaisen selittämättömän hyppäyksen, luottaen siihen että kertakatsoja ei sen kummemmin asiaa ajattele.

Tällaisia selittämättömiä hyppäyksiä on jokaisessa Aleksi Mäkelän elokuvassa ja ainakin itseäni ne ärsyttävät suunnattomasti. Elokuvan etenemisen kannalta ne ovat yhtä helvettiä, sillä minä ainakin olen tottunut siihen, että hyvissä elokuvissa jokaisella asialla on joku merkitys ja kaikki asiat selittyvät jollain tavalla. Hyvässä elokuvassa ei jätetä mitään lankoja auki, vaan kaikki punotaan jossain vaiheessa yhteen, niin että katsojan ei tarvi jäädä tällä tavalla arvailemaan.

Toinen hyvä esimerkki "hyppäyksestä" on Minä ja Morrisonissa esim. se tilanne kun Edelman tulee laivalta naisen ja sen lapsen kanssa. Edelmanin autolla on nyrkkisankarit vastassa eikä hän tietenkään voi mennä sinne. No miten elokuvan tekijät ratkaisevat sitten Edelmanin ongelman. Helposti: yhtäkkiä Samuli tulee toisella autolla paikalle ja Björklund toteaa, että sullahan oli viimeksi erilainen auto. End of story. Itse jäin ihmettelemään, että varastiko se sen auton, oliko se valmiiksi jossain parkissa, lainasiko se sen jostain vai mitä? Pitääkö katsojan jännittää sitä että Edelman voisi jäädä kiinni varastetulla autolla ajamisesta vai mitä?

Toisaalta nuo vaikuttaa pikkujutuilta, mutta ainakin itselle ne kertoo siitä, että elokuvan tekemiseen ei ole paneuduttu kunnolla eikä sen tekijät selvästikkään ole vielä riittävän kyvykkäällä tasolla.

 

[Mosse]

Jaa, että Häjyt oli umpisurkea! Keskutelumme loppukoon tähän. Ja Jones vielä kehtaa paljastaa pitävänsä Minä ja Morrisonista! On siinä meillä kriitikko. Toisaalta monestihan kriitikot pitävät paskasta ja hyvät haukutaan.

Siis missään nimessä en ole kriitikko vaan tavallinen kuluttaja. Sitten sanoit että 'keskustelumma loppukoon tähän' joka kepu-kielellä tarkoittakoon että nyt haukutaan toista mieltä olevat:yuck:

Minä pidän ihan tavallisista elokuvista kuten Kadonneen arteen metsästäjät trilogiasta, Paluu tulevaisuuteen trilogiasta, Forrest Gumpista ja vaikka American Beatystä.

Minä pidin Minä ja Morrisonista enemmän kuin Vareksesta. Olenko nyt kalkkis ja sivistymätön?:doubtful:

Pidän muuten kaikista muista puolueista enemmän kuin Kepusta.:tongue:

 

[patriot]

Aha! Käsittääkseni tuollaisia virheitä löytyy noin 90 prosentista maailman kaikista elokuvista! Monen maailmalla arvostetun ohjaajan elokuvissa on pieniä virheitä. Siis sellaisia, joita ei huomaa kuin oikein tarkat katsojat. Kovaa, mutta totta. Niitten kanssa pitää nyt vaan pystyä elämään.

 

[patriot]

Minä pidin Minä ja Morrisonista enemmän kuin Vareksesta. Olenko nyt kalkkis ja sivistymätön?:doubtful:

Et ole kalkkis, mutta sulla on äärinmäisen huono maku. :wink:

 

[pmv]

Sorry vaan patriot, mutta kategorisesti tuollaisia virheitä ei löydy kuin Steven Seagalin elokuvista ja kotimaisista pläjäyksistä.

Jos katsoo esim. ruotsalaisia elokuvia, niin on turha kuvitella että niihin olisi laitettu tuollaisia käsikirjoituksellisia kömmähdyksiä. Parhaissa elokuvissa jokaisella kohtauksella on merkitystä ja ne pitääkin katsoa useaan otteeseen ennen kuin koko elokuva hahmottuu. Elokuvan täytyy olla ehjä kokonaisuus, koska muuten illuusio elokuvan todellisuudesta särkyy. On aivan sama vaikka elokuva olisi kuvattu videokameralla pikkubudjetilla, jos se kykenee säilyttämään katsojissa illuusion siitä että seurataan todellisia tapahtumia. Suomalaisilla ohjaajilla kyky luoda tällaisia elokuvia on kadoksissa likimain täysin.

Olen sitä mieltä että 90% teattereihin tulevista leffoista on puhdasta paskaa ja vain harva kykenee tarjoamaan kunnollisen nautinnon vaativalle katsojalle.