Nyt sitä saa
Nimittäin suomalaista pääsarjajalkapalloilua peräti kolmen viikon tauon jälkeen. Liigahan teki strategisen päätöksen olla järjestämättä otteluita päällekkäin MM-kisojen kanssa. Nyt, kun kisoissa on jo välipäiviä, aletaan liigakentillä taas pelata tiiviiseen tahtiin.
Suomifutis vaikuttanee monesta penkkiurheilijasta MM-matsien rinnalla kuin rikshakyydiltä Roll Royce –ajelun jälkeen. Kotoisilla liigapeleillämme on silti monia vetovoimatekijöitä:
- Peli on mainettaan parempaa (mainoslause pitää paikkansa, eipä häävi tosin ole mainekaan).
- Otteluiden katsominen ei maksa juuri mitään ja monilla paikkakunnilla on usein ilmaislippujakin jaossa.
- Pari tuntia raikkaassa ulkoilmassa tekee hyvää MM-matsien ääressä kolme viikkoa pöhöttyneelle futisfanille.
- Jos tuomaritoiminta pännii, niin kommentoida voi suoraan kohteelle itselleen. Meteli ei peleissä ole niin kova, etteikö huutamalla annettu palaute menisi yleensä perille.
- Kiitos neljäntoista joukkueen liigan on peleihin kohtuullisen lyhyt matka mistä vain pohjoista Suomea lukuun ottamatta.
- Valeri Popovits pelaa vielä. Olosuhteiden ja yhteensattumien summa toi aikoinaan Suomeen kaksi huippupelaajaa (Popovits ja Aleksei Jeremenko) joiden tasoisia ei maamme kentillä oltu nähty sitä ennen eikä enää ”Vallun” jälkeen nähdä.
- Etenkin maakuntakaupunkien stadioneilla on tarjolla erinomaista grillimakkaraa ja vastakeitettyä kahvia.
- Kellaribändinkin keikka livenä on yleensä vahvempi kokemus kuin maailmantähtien konserttien katsominen tv:stä.
- Peleissä käyminen helpottaa Veikkauksen toimitusjohtajan Risto Niemisen ja liigan toimiston työntekijöiden paineita. Nieminenhän perinteisesti pääsponsorin ominaisuudessa haukkuu liigan alhaiset yleisömäärät aina kauden aluksi.
Jalkapalloliigan otteluohjelma löytyy mm.
täältä.