Kyllä Keski-Euroopassa on paljon enemmän rahaa kun täällä. Severillä on niin kova se mikroautotaustakin, että vastaavaa saa hakea. 250km/h perse maata viistäen ei ole marjanpoimijoiden hommaa. Montas sylinteriä Viperissä on ja monta Audissa? Laske siitä tehot.
Vuoden rata-autoilija
- Viestiketjun aloittaja Don Vito
- Aloituspäivämäärä
Kyllä Keski-Euroopassa on paljon enemmän rahaa kun täällä. Severillä on niin kova se mikroautotaustakin, että vastaavaa saa hakea. 250km/h perse maata viistäen ei ole marjanpoimijoiden hommaa. Montas sylinteriä Viperissä on ja monta Audissa? Laske siitä tehot.kik
Well-known member
Voiko tehon tosiaankin laskea sylinterien lukumäärästä? Valaiskaa nyt uteliasta ihmeessä!
kik
[ 26-10-2001: Message edited by: kik ]
kik
[ 26-10-2001: Message edited by: kik ]
Jos sulla on yksi mopo, siinä on yksi sylinteri ja vaikka 2 heppaa ja otat lisää toisen mopon on tehoa silloin 4 heppaa, kun sylintereitä on kaksi. Juuri tämän seikan takia F1-autoissa on suurin sallittu määrä (10) sylintereitä. Tällöin nimittäin saavutetaan suurin teho.
tarkkailija
Member
- Liittynyt
- 5.10.2001
- Viestit
- 13
HYVÄ NORMAN!!! Huumorin kukka on kaunehin kukka, vaikka ei sitä kaikki aina huomaa. Anna palaa samaan malliin.
En ole Belcarin tarkkoja sääntöjä nähnyt, mutta oletan sääntöjen olevan Kuismasen luokalle paljon vapaampia, kuin GT-autoille, jotka todennäköisesti ajavat luokitusten mukaisilla autoilla -varsin "tiukat" säännöt.
Kuismasella taitaa myös tuossa 80 Competitionissa olla tuo jo Audin S1:stä tuttu 5 sylinterinen turbo-moottori, josta jo S1:sen aikaan otettiin 600++ heppaa?
Porsche taasen kynii esim. 911 GT3 Cupista "vain" 380hv. Toki GT2 Turbosta saadaan kait enemmän... 911:stä ei Ryhmä 5:sen malleja (esim. "Moby Dick") ja GT1:stä lukuunottamatta ole ikään otettu irti mitään mahdottomia hevosvoimamääriä. Autot on ennenkaikkea rakennettu kestämään pitkien kilpailujen rasituksia ja kilpailukyky on saavutettu muilla keinoin.
Ei pidä heti uskoa, jos Suomessa hehkutetaan jonkun "lyövän" kilparadalla Porschen. Mediat kuten Ruutulippu, kun eivät tunnu tietävän GT-kisailusta h*v*n v*tt**!
Mutta kuitenkin Pertin puolusteluksi täytyy todeta, että on nykyään aina kova veto, kun suomalainen tiimi pärjää maailmalla. -Lempisen suoritukset on todella mahtavia Touring-puolella kun verrataan kalustoa. Kärki on liikkeellä uusimmalla mallilla ja Mikko vuosimallia '96 olevalla autolla...
[ 26-10-2001: Message edited by: Zep ]
Spyder
Well-known member
- Liittynyt
- 31.1.2001
- Viestit
- 150
Olipa tuolla viimeisessä kilpailussa muitakin vanhoja autoja mm. ruotsalaisten englannista perimiä super tourereita ja eritoten Matt Nealin Nissan Primera (5 vuotta vanha mutta toisen lähdön voitto!), joilla pärjättiin Mikolle. Eli perusteluksi ei riitä auton vanhuus... muuten olen sitä mieltä että Lempisen suoritukset olivat hatun noston arvoiset ja toivottavasti teami jatkaa myös ensi vuonna vaikka auto pitääkin vaihtaa (ei nelivetoisia ja muutenkin säännöt muuttuvat).Originally posted by Zep:
<STRONG>
...
Lempisen suoritukset on todella mahtavia Touring-puolella kun verrataan kalustoa. Kärki on liikkeellä uusimmalla mallilla ja Mikko vuosimallia '96 olevalla autolla...
</STRONG>
Kannattaa tutustua ottomoottorin fysiikkaan ennen kun tulee tänne kirjoittelemaan ja häpäisemään itsensä.
Vaikka ahdin imee kuin venäläinen huora konsanaan, täytyy autossa olla sylintereitä, joihin ilma tai tarkemmin sannottuna ilma/hiilivetyseos menee. Viisipyttyisessä on viisi vakanssia seosta varten ja kymmenen pyttyisessä kaksinkertainen määrä kymmenen.
Lisäksi kun kymmenen pyttyinen imee 2x tehokkaammin, kiihtyy seos kaksinkertaiseen nopeuteen kuristimessa. Tämä vauhdikas kaasuseos aiheuttaa ilmiön, jota kutsutaan itseahtamiseksi (oletteko koskaan kuulleet?). Ilmiö jota turpomoottorissa ei voi tehostaa sopivilla pakosarjaratkaisulla, koska ahdin on pakokaasujen ja resonaatioiden jarru.
Opetelkaa teoriaa pojat!
kik
Well-known member
Ensinnäkin, en kyllä tunne tarvetta hävetä vaikka en olekaan perehtynyt turbon taikka yleensäkään ottomoottorin toimintaperiaatteiden yksityiskohtiin mitenkään orjallisen tarkasti. Joillakin ei ole aikaa taikka mielenkiintoa perehtyä kaikkiin maailman detaljeihin tarkasti. Tarkoittanet kuitenkin tällä itseahtamisella tuota overlapilla, eli venttiilien yhdenaikaisella aukiololla aikaansaatavaa parempaa sylintereiden täyttöä, vai kuinka?
Nyt kun kerran täällä on yksi ottomoottorispecialisti, voisitko valaista minua ja ehkä jotakuta toistakin muutamissa asioissa, koskien ahtimen ja itseahtamisen perusperiaatetta:
Miten on pumppaushäviöiden laita verrattaessa pienempää ahdettua moottoria ja isompaa, vapaasti hengittävää? Miten paljon pienemmät pumppaushäviöt ovat ahdetussa moottorissa. Jos verrattaisiin kahta erikokoista ahtamatonta moottoria, pumppaushäviöt olisivat pienessä moottorissa suhteessa pienemmät kuin isossa, olenko oikeassa?
Mikä on tämän itseahtamisilmiön konkreettinen "määrä" ja miten hyvin sitä pystytään hallitsemaan ja käyttämään hyödyksi? Miten käyttäytyy polttoaine/ilma -seos tässä itseahtamis -ilmiössä? Miten tämä itseahtamisilmiö käyttäytyy erilaisilla kierrosalueilla, lieneekö optimaalinen vain kapealla alueella? Ulkoisella ahtimellahan voidaan ahtopainetta säätää aika tavalla haluttuun arvoon (lähes) riippumatta kierrosalueesta.
kik
Nyt kun kerran täällä on yksi ottomoottorispecialisti, voisitko valaista minua ja ehkä jotakuta toistakin muutamissa asioissa, koskien ahtimen ja itseahtamisen perusperiaatetta:
Miten on pumppaushäviöiden laita verrattaessa pienempää ahdettua moottoria ja isompaa, vapaasti hengittävää? Miten paljon pienemmät pumppaushäviöt ovat ahdetussa moottorissa. Jos verrattaisiin kahta erikokoista ahtamatonta moottoria, pumppaushäviöt olisivat pienessä moottorissa suhteessa pienemmät kuin isossa, olenko oikeassa?
Mikä on tämän itseahtamisilmiön konkreettinen "määrä" ja miten hyvin sitä pystytään hallitsemaan ja käyttämään hyödyksi? Miten käyttäytyy polttoaine/ilma -seos tässä itseahtamis -ilmiössä? Miten tämä itseahtamisilmiö käyttäytyy erilaisilla kierrosalueilla, lieneekö optimaalinen vain kapealla alueella? Ulkoisella ahtimellahan voidaan ahtopainetta säätää aika tavalla haluttuun arvoon (lähes) riippumatta kierrosalueesta.
kik
Vapaastihengittävässä moottorissa ei ole pumppaushäviöitä, kuin vesipumpussa, koska muita pumppuja ei ole. Kun pakoputkeen lisätään siipiratastekniikkaa, muodostuu pumppaushäviöitä. Nämä pumppaushäviöt ovat tietysti suurempia sylinteriä kohti, mitä vähemmän sylintereitä on.
Viperissä itseahtamisen tuoma etu on noin 500hv läpi koko kierroslukualueen. F1-koemoottoreissa on päästy yli tuhannen hevosvoiman lukemimiin, mutta kilpakäytössä kierrosluvunrajoittajalla rajoitetaan otettava hyöty noin 450 hevosvoimaan. Muuten vetonivelet eivät kestä ankaraa rääkkiä.
Mauri
Active member
- Liittynyt
- 28.2.2001
- Viestit
- 33
Mitkään STC-autot eivät ole uusia. Alfa oli tänä vuonna ainoa tehdas, joka oli mukana. Alfat ja Hondat ym. ovat kaikki muutaman vuoden vanhoja. Nopein audi kuljettaja on ollut kärjen vauhdissa. Lempisen auton ikä ei mielestäni ole ongelma, mutta resurssit ovat varmasti paljon pienemmät.
Normanille:
En varsinaisesti väittänytkään, että Suomessa olisi enemmän rahaa kuin Keski-Euroopassa! (En tiedä miten sen onnistuit niin tulkitsemaan) Totesin vain, että BelCarissa on tuskin ainuttakaan tiimiä isommalla budjetilla kuin Kuismanen. Ja Pertti A on varmasti ainoa, joka itse tuottaa ajamiensa kisojen televisioinnin. GT-autot ovat tosiaan tarkemmin rajattuja ja puheet vakioautosta voidaan Kuismasen turbon kohdalla jättää luokan nimeen. Superkartit ovat isojen miesten leikkikenttä. Kartingin kuninkuusluokka on aina ollut Super A, jota suomalaiset kärkikuljettajatkin ovat käyneet ajamassa. Viime viikonloppuna ajetussa MM-kisassa oli mukana myös M.Schumi.
Normanille:
En varsinaisesti väittänytkään, että Suomessa olisi enemmän rahaa kuin Keski-Euroopassa! (En tiedä miten sen onnistuit niin tulkitsemaan) Totesin vain, että BelCarissa on tuskin ainuttakaan tiimiä isommalla budjetilla kuin Kuismanen. Ja Pertti A on varmasti ainoa, joka itse tuottaa ajamiensa kisojen televisioinnin. GT-autot ovat tosiaan tarkemmin rajattuja ja puheet vakioautosta voidaan Kuismasen turbon kohdalla jättää luokan nimeen. Superkartit ovat isojen miesten leikkikenttä. Kartingin kuninkuusluokka on aina ollut Super A, jota suomalaiset kärkikuljettajatkin ovat käyneet ajamassa. Viime viikonloppuna ajetussa MM-kisassa oli mukana myös M.Schumi.
STC-sarjasta vielä sen verran, että ei Lempisen tarvi yhtään hävetä suoritustaan. Laitetaampa joku muu suomalaiskuski sinne kisailemaan ja kun vähän joku kanssakilpailija tölväisee radalla niin itkien varmaan pois tulisivat. Se on niin täällä kotosuomessa isojen miesten paapomista koko kilpaileminen, varotuksia ja hylkäyksiä varotusten ja hylkäysten perään....
Niin ja Lempisen sijoitus olisi varmasti vielä ollut parempi jos olisi ajanut täyden kauden, eikös joku kisa jäänyt väliin? Kyllä taitaa Eurooppalaisilla talleilla olla jo varikkomopon kiillottajia enemmän kuin LMS-teamissa henkilökuntaa yhteensä.
Niin ja Lempisen sijoitus olisi varmasti vielä ollut parempi jos olisi ajanut täyden kauden, eikös joku kisa jäänyt väliin? Kyllä taitaa Eurooppalaisilla talleilla olla jo varikkomopon kiillottajia enemmän kuin LMS-teamissa henkilökuntaa yhteensä.
???
New member
Asialla oli tiimi/säätäjät...Originally posted by Don Vito:
<STRONG>
Niinhän sitä moni luuli viime keväänä, mutta mun nähdäkseni Ruohis pärjäs kyllä aika mukavasti...
Ruohis on ajannut paljon erilaisilla vehkeillä ennen Super-Audilla.
(Mustassa autossa oli muuten kuulema vain joitain sähkö-ongelmia, valkoisen alusta he saivat kohdalleen warm-up:issa)