Nonniin..
Torstaina aamusta lentokoneeseen Helsinki-Vantaalta kohti Manchesteria. Lento sujui mukavasti ilman sen ihmeempiä. Perille saavuttiin aikataulussa ja kentältä otettiin Aviksen vuokra-autoksi Audin A4:n.. Heti alkuun meinas käydä ensimmäisessä liikenneympyrässä pikku onnettomuus kun oikealta tuleva oli puskea etuajo-oikeuden omaavana Audin kyljestä sisään
noh tästä selvittiin säikähdyksellä ja matka jatkui.
Suunnistettiin lentokentältä suoraan pienen Mc Donalds pitstopin kautta EK3:lle Clocaenogiin. Englantilaisten yhteyshenkilöiden opastamana mentiin autoparkkiin (muistaakseni C-parkkiin) ja täältä lähdettiin talsimaan pitkää siirtymää kohti ensimmäistä katselupaikkaa. Tässä välissä on pakko sanoa että Walesissa tämä "välitie / katsojaparkki" - systeemi on huomattavasti huonompaa kuin Suomessa. Pitkällekin pätkälle saattaa olla vain yksi välitie josta sitten kävellään minne haluaa... Eka kävelymatka olikin siinä n.5km yhteen suuntaan...
Ensimmäiseksi katselupaikaksi valittiin pienellä aukolla varustettu pudottava vasuri ennen takapiikkiristeys oikeaa. Huono puoli tilanteita odottavan katsojan puolesta oli vaan että vanhoista incar-videoista katsottuna paikan aukkoon oli kasvanut turhan iso puu keskelle.. Tässä fiilisteltiin koko autoletka läpi. Yksi spinni venäläissubarukuskin tarjoamana. Ja sitten talsittiin illan pimeydessä takaisin autolle ja siirtymä kohti Aberystwyth nimistä pikkukaupunkia jossa meidän mökki sijaitsi.
Perjantaiaamuna herätys oli sitten paikallista aikaa kello 5. Aamutoimien jälkeen taas autoon ja kohti Dyfnant 1:stä. Täällä porukkamme jakautui välitien risteyksestä kahteen suuntaan. Molemmissa paikoissa nähtiin pari likitilannetta, mutta ei sen isompaa.. Hirvosen huonoa tuuria kirottiin urakalla :frown:
Dyfnant 2:lle tehtiin brittikavereiden kanssa uusi suunnitelma ja siirryttiin hieman toiselle suunnalle. Mentiin päivystämään vanhaa David Higginsin paikkaa (nyppy + tiukka oikea, hakkuu takana). Kärkikuskit veti iltahämärässä tosi leveällä linjalla. Taisi hämärä ja ajovalojen osuminen hakkuuseen hieman hämätä verrattuna päivänvaloon.. Sitten alkoi perinteinen RAC-keli, eli vettä alkoi sataa pirusti ja hernerokkasumu laskeutui. Tästä syystä vauhti putosi aivan helvetisti. Ilman sumua paikka olis kyllä tarjonnut äksöniä, sen verran kärkikuskit jo näytti suuntaa...
Lauantaina herätys olikin sitten hieman myöhemmin eli kello 6.. Ruhtinaalliset 8 tuntia unta! Kisan kolmantena päivänä suunnistettiin Hafrenin pätkälle pirun pitkään oikeaan mikä kirraa lopussa, hakkuu ja pirusti alaspäin viettävä rinne mutkan takana.. Tänne oli melkoinen extreme kävely jyrkkää rinnettä ylös reilun kilometrin verran. Siinä oli huipulla jalat ihan hapoilla
Paikka oli todella viihdyttävä vaikka kukaan kuski ei rinnettä lähtenytkään pyörimään. Monen monta kunnon latikaista ja reunalla taiteilua tuli nähtyä ja pätkän toiselle rundille tuli jopa Wilsonin vaimo helikopterin kyydissä katsomaan tuota mestaa... Näyttävimmät suoritukset tuli Virolaisilta Ott Tänakilta ja Karl Kruudalta. Täytyy kyllä sanoa että varsinkin Kruuda veti todella näyttävästi! Tästä kaverista kuullaan tulevaisuudessa vielä ihan varmasti lisää!
Lauantain alkuillan ohjelmaksi otettiin käynti huoltoparkissa Builth Wellsissä. Enpä voi muutakuin haukkua huoltoparkin lyttyyn. Tilat olivat kyllä sellaiset että autoja mahtui huoltamaan vaikka perkeles miljoonaakin, mutta yleisön kulkuväylät olivat todella ahtaita. Esimerkiksi Fordin tehdastallin edessä oli n. kolme metriä leveä aidoilla eristetty väylä mitä yleisön oli tarkoitus kulkea. Noh väylän molemmilla puolilla oli tosiaan huolto käynnissä, toisella puolella Latvalan Fordia ja toisella puolella S2000 luokan autoja. Ja yleisöä todellakin seuraamassa molempia huoltoja. Yritäppä siinä sitten puskea keskeltä läpi kohti myyntikojuja.... Tämän jälkeen sitten pikkusählinkien jälkeen takaisin majoitukseen, muutama "tilanne" mahtui siirtymällä meidän autokunnalle
Sunnuntaina olikin sitten rankka herätys jo kello kolmelta. Aberystwythistä siirtymä kohti Halfwayn pätkää ja täältä valittiin katselupaikaksi monessa brittirallissa toimintaa tarjonnut tiukka oikea jyrkän alamäen jälkeen.. Brittiammojen mukaan paikassa olisi aikanaan livennyt myös Rovanperä ja Gardemeisterkin.. Noh tälläkertaa tämä mesta ei tarjonnut kuin muutaman leveän latikaisen. Näyttävimmät suoritukset taisi olla Latvalan kunnon tappisladi ja Kruudan linjat.
Sitten alkoikin pitkä matka kohti Manchesterin lentokenttää taas.. Pakollinen pitstop jälleen Mäkkäriin, eväät nassuun ja taas autoon puuduttamaan persettään. Manun kentälle päästiin ilman sen isompia kommelluksia, lukuunottamatta pientä liikenneympyrän kunniarundia
Lentokoneeseen ja matka kotimaahan.. And thats it
Tässä pieni kuva-albumi:
http://kkmotorsport.ota.fi/albumi/vuosi2011/walesrallygb/
Ensi vuonna uusiks!!! :thumbup: