Yhteiskunnan säästöt

[jps]

Tämä tietysti sivuaa tuota hyvinvointivaltiokeskustelua. Valtio ja kunnat velkaantuvat jatkuvasti, tulot ja menot saatava tasapainoon enemmin tai myöhemmin, muuten tulee Kreikan tyyppinen romahdus jossain vaiheessa.

Mistä julkisen sektorin mielestäsi pitäisi säästää?

Omia ehdotuksia:
- Sosiaaliturvajärjestelmän täysremontti
- Harrastetoiminassa yhteiskunnan tuki ainoastaan infrastruktuuriin (harrastuspaikat) ei enää ns. toiminta-avustuksia muihin kuin ko. tilojen käyttöön.

 

[oldez]

-Tukijärjestelmän rankka yksinkertaistus esim. perustulo. Nykyinen järjestelmä on aivan järjetön. Sata eri tukea, luukkua ja lomaketta. Rahaa palaa byrokratiaan.
-Perusterveydenhuolto kunnilta valtiolle.
-Kuntauudistus. Kuntaliitoksia ja samalla kuntien tehtäviä vähennettävä. Nyt tehtäviä lisätään ja rahoitusta karsitaan. Kunnat velkaantuvat ja veroprosentit nousevat. Verotulot menevät palvelujen sijasta korkojen maksuun.

 

[Archie]

Samaa mieltä noista sosiaaliturvan yms. remonteista.

Mutta valtion ja kuntien tehtävät pitäisi kokonaisuutena miettiä ja priorisoida uudestaan. Pitäisi päättää, että mihin asioihin todella halutaan satsata tässä yhteiskunnassa.

Nykymalli jossa tuetaan vähän kaikkea johtaa rapautumiseen. Palvelut ja infra heikkenevät vähitellen. Jopa niin hitaaasti ettei sitä huomaa ennen kuin olisi vähän isomman rempan aika. Sitten ei ole varaa enää korjata kunnolla.

Mitä yksinkertaisemmaksi ja virtaviivaisemmaksi toiminta saadaan, niin sen parempi. Vanhaa säätelyä pitäisi purkaa ellei ole näyttöä sen hyödyllisyydestä tai vaikuttavuudesta. Uutta ei pitäisi ottaa käyttöön safety first -periaatteella, vaan siinäkin tarvittaisiin näyttöä hyödyistä.

Esimerkki - kouluruokia ei saa kuljettaa enää samalla taksilla kuin koululaisia. Mitään näyttöä haitoista ei ole ollut, mutta safety first -periaatteella nykyisin ajaa kaksi taksia peräkkäin. Toisessa koululaiset, toisessa ruuat. Kalliiksi tulee. Tähän käytetyt rahat olisi voinut sijoittaa vaikka sinne mielenterveystyöhön.

 

[Sam]

Kouluruokailu muuten on sellainen asia, josta minä en lähtisi tinkimään. Uskon sen tuomat hyödyt yhteiskunnalle isommiksi kuin aiheuttaneet kustannukset.

 

[markoj]

Jo mainittujen lisäksi vaikkapa noi.

- Yksityisen puolen Kela-korvaukset (jos kiinnostaa niin kannattaa lukea kommenttiosuus, kuten aina Soininvaaran blogissa)
- Edelliseen lisäksi esim. työterveyshuollon kustannukset siltä osin ku ne on valtion piikissä + muut yksityisen terveydenhuollon suorat ja epäsuorat tuet.
- Tutkiskella minkä verran kansallisista maataloustuista ois nipistettävissä. Heitin toisaalla ajatuksen, että puolet pois 5-10v. siirtymäajalla, mutta liekkö liikaa.
- Karsia eri verovähennyksiä. Tästä en niinkään suoria säästöjä, mutta alennettas sitte verotusta vastaavasti.

edit:

- Harmaa talous, ei niinkään säästöjä, mutta lisää tuloja.

 

[jaska]

Työnteon yksinkertaistaminen.

- Perustulo, loppusummalla tasavero. Kaiken työn vastaanottaminen yksinkertaista.
- Yksi paikka, josta työnantaja voi (selkeästi) maksaa kaikki sivukulut
- Tämä korvaa ja yksinkertaistaa sosiaaliturvaa myös suuresti

Lisäksi:
- Verovähennysten jyrkkä vähennys (AY-maksut, asuntolaina, työmatkakulut jne.)
- Valtion (&kuntien) tehtävien priorisointi ja järkeistäminen. "Turhista" luopuminen
- Kieltoviidakon läpikäynti, turhien poistaminen

 

[markoj]

- Yritystuet (vientituet ym. kans). Mitäpä jos nuo varat, tai ainakin osa niistä suunnattas mikro-, ja pienyrittäjien sosiaaliturvan parantamiseen. Ellei perustulomallia siis saatas aikaseksi sellasena, että se koskis myös noita ryhmiä.

 

[markoj]

- Joku roti näihin "orjatöihin", ettei niitä vois käyttää surutta hyväksi. Onko näitä jo 100 000? Työstä pitäs saada palkkaa, eikä työmarkkinatukea/toimeentulotukea.

 

[jps]

Puoluetuet.

Satsaus nuoriin, harrastuksiin ja hyvinvointiin. Maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti ajan saatossa mm. terveys- ja mielenterveyskulujen pienenemisellä.

Puoluetoiminta on kyllä valtaosin harrastustoimintaa, sä haluat ottaa ne pois mutta satsata harrastustoimintaa eli olet itsesi kanssa eri mieltä.

Mun mielestä yhteiskunnan tulee luoda puitteet harrastustoiminnalle eli urheilukentät, teatteri- baletti, soitto-opetus yms tilat, mutta itse järjestö- ja harrastustoiminnan tukeminen tulee rajoittaa vapaaseen/maksuttomaan tilojen käyttöön. Yhteiskunnan tuki on nykyin näille erilaisia toiminta-avustuksia, mikä voidaan ihan yhtä hyvin kerätä jäsenmaksuilla ja seurojen omalla varainhankinnalla, toki se vaatii harrastajalta enemmän kuin muiden rahoilla harrastaminen.

 

[Mosse]

On kai muitakin harrasteita kun puoluetoiminta?

Eikö tässä toikissa kysytty säästökohteita kultakin? Näköjään kaupan päälle tulee sun yleisesti harrastamaa etädiagnisointia.

Oli virhe vastata tähän toikkiin, kun ei saa kertoa mielipidettään ilman vittuilua.:thumbfh:

 

[jps]

On kai muitakin harrasteita kun puoluetoiminta?

Eikö tässä toikissa kysytty säästökohteita kultakin?

On, mutta sä rajasit yhden harrastuksen pois.Ja kun kysytään säästökohteita, niin sä kerrot mistä ei saa säästää, vaan mieluummin pistää enemmän rahaa.

 

[Mosse]

On, mutta sä rajasit yhden harrastuksen pois.Ja kun kysytään säästökohteita, niin sä kerrot mistä ei saa säästää, vaan mieluummin pistää enemmän rahaa.

*huoh* Mistä näitä oikein sikiää?

Mutta nyt kun pääsit etädiagnisointiin, niin rajaan toisenkin harrasteen pois: ooppera. Mitäs siihen sanot.

Voisit tasapuolisuuden nimissä etädiagnisoida KAIKKIEN vastaukset, etkä aina olis mun kimpussa.

 

[jps]

*huoh* Mistä näitä oikein sikiää?

Mutta nyt kun pääsit etädiagnisointiin, niin rajaan toisenkin harrasteen pois: ooppera. Mitäs siihen sanot.

Voisit tasapuolisuuden nimissä etädiagnisoida KAIKKIEN vastaukset, etkä aina olis mun kimpussa.

*huoh*
Muut ovat ymmärtäneet toistaiseksi, että kysyttäessä säästökohteita ei luetella mistä ei saa säästää tai minne pitää lisätä kkuluja.

 

[Hawke]

Kouluruokailu muuten on sellainen asia, josta minä en lähtisi tinkimään. Uskon sen tuomat hyödyt yhteiskunnalle isommiksi kuin aiheuttaneet kustannukset.

Ruoan huono laatu, heikko valikoima, ylipitkät jonot ja yleinen epämiellyttävä ympäristö saavat miettimään, toimisiko yksilöllinen ratkaisu paremmin. Ei ole yllätys, että kouluruoan suosio ei ole korkeimmillaan.

Harrastuksista saatava hyöty riippuu paljon harrastuksesta ja siihen liittyvästä kulttuurista. Joistakin harrastuksista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, ja niihin käytetyn ajan olisi voinut käyttää paremminkin.

 

[jjv]

Ruoan huono laatu, heikko valikoima, ylipitkät jonot ja yleinen epämiellyttävä ympäristö saavat miettimään, toimisiko yksilöllinen ratkaisu paremmin. Ei ole yllätys, että kouluruoan suosio ei ole korkeimmillaan.

Vai olisko porukka vaan liian ronkelia? Yleisen epämiellyttävän ympäristön luonevat oppilaat itse ja he sen voivat korjatakin. Ylipitkiä jonoja taas minun kouluaikoinani poistettiin ruoka-aikojen porrastamisella.

Joistakin harrastuksista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä

Olisko tästä esimerkkejä?

 

[Mosse]

*huoh*
Muut ovat ymmärtäneet toistaiseksi, että kysyttäessä säästökohteita ei luetella mistä ei saa säästää tai minne pitää lisätä kkuluja.

Eli sun mielestä johonkin sijoittamalla ei voi säästää kokonaisuudesta? Sun logiikalla esim. vain sairaita ihmisiä rokotettaisiin.

Alustuksesta ei käynyt selväksi sitä (yllätys, yllätys) että kyseessä on pienien osien hionta näkemättä kokonaisuutta. Tietenkin jos ei ole kykyä nähdä kokonaisuutta, niin voi vain sanoa: Voi voi.

 

[Mangelo]

Harrastuksista saatava hyöty riippuu paljon harrastuksesta ja siihen liittyvästä kulttuurista. Joistakin harrastuksista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, ja niihin käytetyn ajan olisi voinut käyttää paremminkin.

Skeittaus?

 

[Hawke]

Vai olisko porukka vaan liian ronkelia?

Ei ihmisen tarvitse pitää jostakin ruoasta vain siksi, että jokin ns. virallinen taho niin toivoisi.

Yleisen epämiellyttävän ympäristön luonevat oppilaat itse ja he sen voivat korjatakin.

Tuo on kuin pyytäisi rikollisia korjaamaan rikollisuuden. Ei heillä ole siihen motivaatiota. Kouluhan on itse asiassa melko analoginen vankilaan jo muutenkin.

Olisko tästä esimerkkejä?

Harrastusten välillä on eroja siinä, miten ne kehittävät henkilön mieltä ja parantavat mielenterveyttä. Lisäksi joissakin harrastuksissa on yleinen kulttuuri, joka kannustaa yhteiskunnan kannalta haitalliseen toimintaan. Fyysisen terveyden kannalta loukkaantumisriski voi olla merkittävämpi kuin yleisen kunnon nouseminen.

Konkreettisena esimerkkinä ei esim. liene sattumaa, että jääkiekkoa harrastavat ryyppäävät ja tappelevat huomattavasti useammin kuin vaikkapa shakkia harrastavat. Tämä johtuu harrastuksiin liittyvistä kultturillisista eroista, jotka toisaalta ohjaavat tietyntyypisiä ihmisiä niihin ja toisaalta vahvistavat kulttuureille ominaisia piirteitä ihmisissä.

 

[jjv]

Ei ihmisen tarvitse pitää jostakin ruoasta vain siksi, että jokin ns. virallinen taho niin toivoisi.
Tuo on kuin pyytäisi rikollisia korjaamaan rikollisuuden. Ei heillä ole siihen motivaatiota. Kouluhan on itse asiassa melko analoginen vankilaan jo muutenkin.

Pitäisikö tuota kouluruokailua siis mielestäsi jollain tavalla kehittää? Se ei ole vaihtoehto, että siellä ruvettaisiin ravintolatyyliin tarjoamaan eri ruokavaihtoehtoja. Tulisi aivan liian kalliiksi. Peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa voitaisiin maksullisia aterioitakin tarjota, mutta peruskoulussa mun mielestäni on yksi osa kasvatusta, että mikäli haluaa nälästään eroon, niin syö mitä koulussa tarjotaan tai odottaa, että pääsee kotiin. Kyllä sitä on monesti joutunut kouluelämän jälkeenkin syömään ruokaa, josta ei erityisemmin pidä, kun ei muutakaan ole tarjolla ollut.

Peruskoulun pitää valmistaa oppilaat maailmaan, jossa ei ole aina kivaa eikä joka päivä syödä lempiruokaa.

Harrastusten välillä on eroja siinä, miten ne kehittävät henkilön mieltä ja parantavat mielenterveyttä. Lisäksi joissakin harrastuksissa on yleinen kulttuuri, joka kannustaa yhteiskunnan kannalta haitalliseen toimintaan. Fyysisen terveyden kannalta loukkaantumisriski voi olla merkittävämpi kuin yleisen kunnon nouseminen.

Konkreettisena esimerkkinä ei esim. liene sattumaa, että jääkiekkoa harrastavat ryyppäävät ja tappelevat huomattavasti useammin kuin vaikkapa shakkia harrastavat. Tämä johtuu harrastuksiin liittyvistä kultturillisista eroista, jotka toisaalta ohjaavat tietyntyypisiä ihmisiä niihin ja toisaalta vahvistavat kulttuureille ominaisia piirteitä ihmisissä

Hyvä, että otit esimerkinkin, koska yleisellä tasolla tuosta on pahuksen vaikeaa keskustella, olettaen kuitenkin, ettei rikollista toimintaa nyt tässä yhteydessä harrastukseksi lasketa.

Niin, ryyppäävätkö ja tappelevatko jääkiekkoilijat, koska harrastavat jääkiekkoa vai harrastuksestaan huolimatta? Voisiko olla, että ryyppäisivät ja tappelisivat vieläkin enemmän ilman harrastustaan? Mielestäni kyllä. En jaksa uskoa, että jääkiekkoilijoiden kohdalla harrastukseensa kulunut aika olisi pois shakinpeluusta.

 

[jaska]

Niin, ryyppäävätkö ja tappelevatko jääkiekkoilijat, koska harrastavat jääkiekkoa vai harrastuksestaan huolimatta? Voisiko olla, että ryyppäisivät ja tappelisivat vieläkin enemmän ilman harrastustaan? Mielestäni kyllä. En jaksa uskoa, että jääkiekkoilijoiden kohdalla harrastukseensa kulunut aika olisi pois shakinpeluusta.

Tästä on muistaakseni tutkimuksia, että joukkueurheilua harrastavat (ei vain jääkiekko) aloittavat juomisen muita nuorempana.

En usko että lajilla tms. on niinkään tekemistä sen kanssa, kuin muunnelmalla sanonnasta "joukossa tyhmyys tiivityy".