Yhteiskunnan säästöt

[jjv]

Tästä on muistaakseni tutkimuksia, että joukkueurheilua harrastavat (ei vain jääkiekko) aloittavat juomisen muita nuorempana.

En usko että lajilla tms. on niinkään tekemistä sen kanssa, kuin muunnelmalla sanonnasta "joukossa tyhmyys tiivityy".

Jos ajattelee pientä paikkakuntaa, jossa on ikäryhmälle yksi urheilujoukkue, jonne hakeutuu tietynlaisia nuoria. Jos sitä joukkuetta ei olisi, pitäisin hyvin mahdollisena, että sama joukko löytäisi silti toisensa. Kaveriporukoita muodostuu myös harrastusten ulkopuolella.

Muttei harrastuksenkaan tarvitse mielestäni välttämättä mitään ohjattua toimintaa olla. En itsekään sellaisessa ole koskaan ollut mukana. Kaveriporukka muodostui koulussa ja liikunnallista aktiviteettia keksittiin omin päin (ei potkittu mummoja!) ja ennen kaikkea oltiin ulkona. Uskoisin, että juuri tuo ulkoilmassa olo jää monilla nuorilla liian vähäiseksi, jos vanhemmat kuskaavat kouluun ja harrastuksiin (tai vaikka mentäisiin kotiovelta bussilla) ja harrastus on sisällä puuhastelua.

 

[Archie]

Konkreettisena esimerkkinä ei esim. liene sattumaa, että jääkiekkoa harrastavat ryyppäävät ja tappelevat huomattavasti useammin kuin vaikkapa shakkia harrastavat.

Tuosta ryyppäämisestä en olisi niin vakuuttunut...

 

[Sue_me]

Tuosta ryyppäämisestä en olisi niin vakuuttunut...

Muutenkin olisi hyvä saada tukea jostain tutkimuksesta tuollaiselle väitteelle eri lajien keräämistä luonnetyypeistä. Ei ainakaan takavuosina jääkiekkoa harrastaneet tapelleet sen enempää kuin muutkaan.

Tuleepa mieleen eräskin paikkakuntalainen himosuunnistaja joka puukotti vaimonsa hengiltä. Ei se lajia katso.

 

[jaska]

Tästä on muistaakseni tutkimuksia, että joukkueurheilua harrastavat (ei vain jääkiekko) aloittavat juomisen muita nuorempana.

Itse itseäni lainaten.

Edelleen, lähinnä tuo on ilmiö "joukossa tyhmyys tiivistyy" ja voisi olla joku muukin syy. Mutta joukkueurheilussa kai laajimmin on 12-15v samassa porukassa useita kertoja viikossa. Usein myös yhteisillä reissuilla. Helposti siinä saa idean "josko maisteltais".

 

[Törni]

Paavo Väyrynen sanoi a-talkin keskustan puheenjohtajatentissä, että enää ei voida puhua vasemmistosta ja oikeistosta. Väyrysen mielestä nyt pitää puhua keskittämispolitiikan kannattajista ja sen vastustajista.

Keskittämispolitiikka on ainoa tie jolla hyvinvointiyhteiskunnan romahtamista voidaan merkittävästi siirtää. Se, että yritetään harvaan asutussa maassa tarjota palveluita joka paikkaan on nopein tie helvettiin. Kaikki muu hiplailu on pelkkää kosmetiikkaa.

 

[Sue_me]

Paavo Väyrynen sanoi a-talkin keskustan puheenjohtajatentissä, että enää ei voida puhua vasemmistosta ja oikeistosta. Väyrysen mielestä nyt pitää puhua keskittämispolitiikan kannattajista ja sen vastustajista.

Keskittämispolitiikka on ainoa tie jolla hyvinvointiyhteiskunnan romahtamista voidaan merkittävästi siirtää. Se, että yritetään harvaan asutussa maassa tarjota palveluita joka paikkaan on nopein tie helvettiin. Kaikki muu hiplailu on pelkkää kosmetiikkaa.

Eräs toveri sanoi, että kaikki suomalaiset voitaisiin asuttaa pääkaupunkiseudulle ja vetää Suomen rajat alueen ympärille (Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen). Loppu osa maasta voitaisiin myydä vaikka Ruotsille.

Tulisi keskittäminen tehtyä kerralla loppuun saakka eikä tulisi mitään takahikiöitä missä pitäisi ylläpitää palveluja ja tieverkkoa. Lisäksi joukkoliikenne saataisiin kattamaan kaikki Suomen asukkaat.

 

[Törni]

Eräs toveri sanoi, että kaikki suomalaiset voitaisiin asuttaa pääkaupunkiseudulle ja vetää Suomen rajat alueen ympärille (Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen). Loppu osa maasta voitaisiin myydä vaikka Ruotsille.

Tulisi keskittäminen tehtyä kerralla loppuun saakka eikä tulisi mitään takahikiöitä missä pitäisi ylläpitää palveluja ja tieverkkoa. Lisäksi joukkoliikenne saataisiin kattamaan kaikki Suomen asukkaat.

Ei kannata liioitella. Noin rankka keskittäminen ei enää toimi. Tarvitaan useita suurempia kasvukeskuksia joiden välillä on varaa ylläpitää laadukkaita liikenneyhteyksiä. Siirtymäaika pitää mitoittaa oikein.

 

[Mangelo]

Vieläkö niitä palveluita löytyy jostain alle tuhannen asukkaan kylistä? Eiköhän jossain yli kymmenen tuhannen asukkaan keskittymässä pystytä kaikki tuottamaan aika lailla yhtä tehokkaasti, kuin suuremmissakin.

Jotenkin tuntuu ennemmin, että paisuessaan paisuu myös turha päällekkäisbyrokratia ja jonninjoutavat virkamieskulut.

 

[Hawke]

Tuosta ryyppäämisestä en olisi niin vakuuttunut...

Tietenkin olisi parempi, että olisi asiasta tarkkoja tilastoja, mutta joitakin asioita näkee jo silmämääräisesti. Vastaavasti voisi vaatia tutkimuksia niiltäkin, jotka väittävät jostakin harrastuksesta olevan hyötyä fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle. En ole aivan vakuuttunut esimerkiksi siitä, että liikuntaharrastukset ovat hyvä ratkaisu mielenterveysongelmiin tai syrjäytymiseen, vaan ehkä jokin puhtaammin henkinen toiminto (esim. kirjallisuus) olisi relevantimpaa.

Edelleen, lähinnä tuo on ilmiö "joukossa tyhmyys tiivistyy"

Tuo on muuten yksi syy sille, että yhteisöllisyys ei ole aina hyvä asia, vaikka jotkut pitävät sitä ratkaisuna nyky-yhteiskunnan ongelmiin. Pitkällä tähtäimellä olisi ehkä tärkeämpää, että ihmiset kykenisivät itsenäisempään ajatteluun.

 

[jps]

En ole aivan vakuuttunut esimerkiksi siitä, että liikuntaharrastukset ovat hyvä ratkaisu mielenterveysongelmiin tai syrjäytymiseen, vaan ehkä jokin puhtaammin henkinen toiminto (esim. kirjallisuus) olisi relevantimpaa.

Ei mulla tarkempaa tietoa ole, mutta uskoisin minkä tahansa harrastuksen olevan hyvästä mielenterveydelle. Ei ole vitunkaan väliä onko kiinnostunut filateliasta tai potkupallosta, jos tuon harrastuksen takia ei ole kiinnostunut pedosiliasta tai raiskauksista.

 

[Mosse]

Mun mielestä kannattais panostaa kuntalaisten hyvinvointiin.

 

[jps]

Mun mielestä kannattais panostaa kuntalaisten hyvinvointiin.

Juu-u. Mutta miten se parhaiten tehdään? Yksi haluaa yhtä, toinen toista, kolmas haluaa ihan itse päättää miten rahansa käyttää.

Joku haluaa kuntoilla toisten rahoilla, toisen mielestä se on tarpeetonta. Mikäli kunta yms. verot on alhaalla, niin valinnanvapaus omien halujen kesken kasvaa. Jos mä haluan harrastaa triathlonia, ajaa kilpaa tai potkia palloa, niin minkä helvetin takia kaikkien kuntalaisten pitäisi osallistua mun harrastuksen maksamiseen?

Mikä on hyvä ja yhteiskunnan tukema harrastus?

Jacqesuin pyöräily?
Kouvon kaljanjuonti?
Mylliksen uinti?

Vittu, kuka määrittelee oikean?

 

[Archie]

Tietenkin olisi parempi, että olisi asiasta tarkkoja tilastoja, mutta joitakin asioita näkee jo silmämääräisesti.

Oman kokemukseni mukaan shakinpelaajat pärjäävät alkoholinlotrauksessa ihan hyvin jääkiekkoilijoille.

Vastaavasti voisi vaatia tutkimuksia niiltäkin, jotka väittävät jostakin harrastuksesta olevan hyötyä fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle. En ole aivan vakuuttunut esimerkiksi siitä, että liikuntaharrastukset ovat hyvä ratkaisu mielenterveysongelmiin tai syrjäytymiseen, vaan ehkä jokin puhtaammin henkinen toiminto (esim. kirjallisuus) olisi relevantimpaa.

Itse asiassa on varsin uusia tutkimuksia, jotka osoittavat säännöllisen liikuntaharrastuksen vähentävän ja ennalta ehkäisevän masennusta ja toimivan jopa hoitona yhtä tehokkaasti kuin mielialalääkkeet.

Mutta asia tietty riippuu miestä mielenterveysongelmasta puhutaan. Mikäli kyse on skitsofreniasta, niin liikunnan ja kirjallisuuden lisäksi voi olla syytä ottaa lääkkeetkin.

 

[Törni]

Vieläkö niitä palveluita löytyy jostain alle tuhannen asukkaan kylistä? Eiköhän jossain yli kymmenen tuhannen asukkaan keskittymässä pystytä kaikki tuottamaan aika lailla yhtä tehokkaasti, kuin suuremmissakin.

Hyppäät nyt liian sujuvasti alle tuhannen asukkaan kylästä yli kymmenentuhannen asukkaan taajamaan. Nimittäin juuri tuossa haarukassa on valtaosa hyvinvointiyhteiskunnan tuottamattomimmista osista. Oleellista on se, että vaikka kouluja ja terveyskeskuksia ei pienimmissä paikoissa ole niin tieverkkoa, kunnallistekniikkaa, tietoliikkenneyhteyksiä yms ylläpidetään tuhansissa tällaisissa paikoissa muiden ihmisten rahoilla. Eivätkä kaikki yli kymmenen tuhannen asukkaan paikkakunnatkaan ole samalla viivalla.

Suomen kuntarakenne ja taajamat ovat syntyneen sotien jälkeen -ja osin jo ennenkin- kun ihmiset repivät elantonsa pelloista ja elukoista. Silloin ei ollut hyvinvointiyhteiskuntaa vaan ihmiset tulivat toimeen omillaan. Nykyinen hyvinvointiyhteiskunta ei kestä enää tuon rakenteen palvelemista. Sen seikan kieltäminen on älyllistä köyhyyttä.

 

[Hawke]

Oman kokemukseni mukaan shakinpelaajat pärjäävät alkoholinlotrauksessa ihan hyvin jääkiekkoilijoille.

Sitten mututuntumamme menivät ristiin, ei siitä muuta.

Itse asiassa on varsin uusia tutkimuksia, jotka osoittavat säännöllisen liikuntaharrastuksen vähentävän ja ennalta ehkäisevän masennusta ja toimivan jopa hoitona yhtä tehokkaasti kuin mielialalääkkeet.

Mutta jos vertailukohtana on se, että ei ole mitään mielekkääksi koettua tekemistä, tämä todennäköisesti pätee useimpiin muihinkin harrastuksiin.

Lisäksi täytyy ottaa huomioon, johtuuko positiivinen vaikutus toiminnan ajattelua rakentavasta sisällöstä vai vain siitä, että toiminta on antanut mielekääksi koettua ajankulua. Syvällinen mielen kehittäminen auttaa pitkällä tähtäimellä paremmin hallitsemaan mielensä ongelmia kuin keinotekoinen onnellisuuden ylläpitäminen. Yleensäkin voi kysyä, onko tavoitteena ihmisten jatkuva pinnallinen iloisuus vai syvällinen ymmärrys itsestään. Tietenkin tällaisen prosessin aikaansaaminen on usein vaikeaa ja sen laajempi käyttöönotto vaatisi kultturillista muutosta.

 

[oldez]

Mutta jos vertailukohtana on se, että ei ole mitään mielekkääksi koettua tekemistä, tämä todennäköisesti pätee useimpiin muihinkin harrastuksiin.

Lisäksi täytyy ottaa huomioon, johtuuko positiivinen vaikutus toiminnan ajattelua rakentavasta sisällöstä vai vain siitä, että toiminta on antanut mielekääksi koettua ajankulua. Syvällinen mielen kehittäminen auttaa pitkällä tähtäimellä paremmin hallitsemaan mielensä ongelmia kuin keinotekoinen onnellisuuden ylläpitäminen. Yleensäkin voi kysyä, onko tavoitteena ihmisten jatkuva pinnallinen iloisuus vai syvällinen ymmärrys itsestään. Tietenkin tällaisen prosessin aikaansaaminen on usein vaikeaa ja sen laajempi käyttöönotto vaatisi kultturillista muutosta.

Liikunta mm. lisää serotoniinin määrää aivoissa. Serotoniinin taas määrää vähentää mm. runsas alkoholin käyttö (vaikkakin lyhytaikaisesti lisääkin serotoniinin määrää) ja ylipaino. Oikealla ruokavaliollakin (paljon tryptofaania, omega3-rasvahappoja (EPA ja DHA) ja D-vitamiinia) voi vaikuttaa serotoniinin määrään.

 

[kouvotsvoni]

Yhteiskunnan säästöt -> Mitä pitäisi ajatella ja syödä.

 

[Archie]

Sitten mututuntumamme menivät ristiin, ei siitä muuta.

Kuten sanoin, niin kokemukseni mukaan... eli pelkällä mutulla en vetänyt vaikkei asiasta tieteellistä näyttöä olekaan.

 

[jjv]

Mäenpää: Opiskelijat opiskelemaan 12 kuukautta vuodessa

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää patistaa työurapäätöksiä tekeviä poliitikkoja pohtimaan seuraavaksi, miten opiskelijat saadaan töihin nykyistä nopeammin. Hän ihmettelee, miksi työurien pidentämisestä keskustellaan lähinnä eläkeikäkysymyksenä samalla, kun opiskelijoilla on kuukausien joulu- ja kesälomat.

"Mikä järki tässä on, jos nopea valmistuminen on tärkeää? Miksei oppilaitoksia organisoida siten, että niissä voi opiskella 12 kuukautta vuodessa?" Mäenpää kysyi STTK:n edustajiston kevätkokouksessa tänään.

Lisäksi oppilaitosten pitäisi hänen mielestään järjestää pääsykokeita kaksi kertaa vuodessa, jotta nuoret eivät joutuisi odottamaan seuraavaa mahdollisuutta vuoden ajan.

Mäenpää epäili myös sen järkevyyttä, että lukio voidaan suorittaa neljässä vuodessa, kun se onnistuu kolmessakin.

HS

Mitä mieltä tästä? Vailla sen kummempaa omaa kokemusta vaikea hirveästi kommentoida, että nopeuttaisiko käytännössä paljonkin valmistumista? Ei nyt ihan 12 kuukautta kannata pitää koulua auki, kun henkilökunnallakin kesällä kuukauden loma ja tokihan tuollaisesta valmistuvilla olisi työkokemus entistäkin vähäisempi. Toisaalta nytkään kaikki eivät kesätöihin pääse, tai ainakaan läheltäkään omaa alaa liippaavaan.

Tuo pääsykokeet kaksi kertaa vuodessa lienee kuitenkin hyvä idea ja lukio ilman muuta pitää pystyä suorittamaan kolmessa vuodessa. Ainakin omana lukioaikana suurinpiirtein kaikki neljä vuotta koulua käyneet eivät vaan viitsineet yrittää kolmessa vuodessa kirjoittamista, kun se ei pakollista ollut.

 

[maradona]

Miekin oon näin teekkarina joskus ihmetelly, että miksi yliopistossa lukuvuosi kestää vain sen kahdeksan kuukautta. Sotkisiko se muka maailmanjärjestystä jos opiskeltaisiin vielä elokuu ja toukokuukin? Kahden kuukauden lisääminen lukuvuoteen toisi karkeasti 25% lisää opiskelupäiviä ja lyhentäisi tavoitteellisen viiden vuoden opiskeluajan neljään vuoteen.

Lisää väkeä pitäisi tietysti palkata, ja se on ihan ymmärrettävä ongelma jo nyt liian paljon kuluttavalle julkiselle sektorille. Ehkä yliopistojen tutkimuksen laatukin voisi kärsiä, mutta lisäväen palkkaamisella se kai hoituisi. Lisäksi yritykset ehkä pitäisivät kahden kuukauden kesätyöpestejä turhan lyhyinä hommien opettamisen kannalta. Toisaalta yritysten pitäisi kuitenkin jossain välissä värvätä uusia työntekijöitä eläköityvien tilalle, joten niille ei jäisi muuta vaihtoehtoa kuin tyytyä hampaita kiristellen lyhempiin kesäpesteihin.