Itse en muista ihan hirveästi b-ryhmäläisistä, olin sen verran nuori, ja näinkin autoja vain kerran luokan viimeisenä vuonna Jyväskylässä. Kyllä ne silti ehtivät tehdä lähtemättömän vaikutuksen. Helvetinkoneita, joiden ääni karmi selkäpiissä ja vauhtikin hurmasi. Eihän niitä kauaa kerrallaan ehtinyt nähdäkään, paitsi huoltoparkissa
Rallin mm-sarja oli mielestäni silti parhaimmillaan tämän vuosituhannen alussa. Silloin kilpailu oli kovempaa kuin koskaan ja autojakin pidin näyttävinä, pidän vieläkin. Itselleni rallin viehätys on aina piillyt siinä, että pienillä metsäteillä ja puiden välissä ajetaan teitä läpikotaisin tuntematta, nuottien varassa, _ihan liian lujaa_. Tyyli on vapaa. Sivuluisu ei ole itsetarkoitus, kelloa vastaanhan rallissa ajetaan.
Siksi sanoisinkin, että paljon autoja ja niiden tekniikkaa tai "näyttävyyttä" suurempi ongelma nykyiselle mm-sarjalle on (kilpailun puutteen lisäksi) se, ettei ralli ole enää rallia siinä mielessä kuin itse sen hahmotan. Kuskit alkavat osata vuodesta toiseen kaksi kertaa tahkottavat ek:t niin hyvin, että kilvasta on tullut steriiliä rallisprinttiä (kyseistä lajia mitenkään väheksymättä), jossa voittoja ei oteta niinkään riskeillä, vaan vaan hiotuilla ajolinjoilla.
B-ryhmää romantisoitaessa kannattaa muuten pitää mielessä, että kun niillä mm-sarjaa ajettiin, oli 80-luku. Silloin eivät olleet erilaisia vain autot, vaan ihan kaikki ajotyylistä lähtien. Mutkiin mentiin vastaheitolla, eikä kellään varmaan käynyt mielessä, että auto kulkee nopeiten keula edellä. Hirvonen taisi joku vuosi takaperin autojen teknisistä muutoksista kysyttäessä todeta, että vaikka siirryttäisiin takavetoisiin autoihin, sivuluisuja tuskin silti nähtäisiin sen enempää kuin nykyään.
Ts. mikä osa siitä "näyttävyydestä" liittyy itse asiassa autojen tekniikkaan, mikä ei, ei ole ihan niin yksioikoista kuin eräät haluvat itselleen ja muille uskotella.
