Suurin ongelma liittyy nössöilyyn: kilpa-autoilua ahdistetaan liikaa sääntöpelleilyillä, joiden jatkuvaa naurettavuuteenkin asti menevää tiukentumiskehitystä jaksetaan perustella vuoroin 1.) turvallisuuteen liittyvin, 2.) ekologisin perustein, ja/tai 3.) taloudellisin agumentein. Seuraavaksi F1-professori Pendellstock kumoaa yksi kerrallaan nämä väitteet:
1.) Tosiasia on, että kilpa-autoiluun liittyy aina riski. Sen takia kuskit ovat sankareita, siksi heille maksetaan paljon ja siksi he ovat lajinsa parhaita. Ei kukaan mitään pitsin nypläystä jaksa katsella. Jos ei tota asiaa hyväksy, niin tervemenoa sinne Marttakerhoon (kannattaa suojata vielä pää foliohatulla niin ei ehkä meteoriitti iske niin kovaa jos sellainen putoaa). Harvassa ovat tosimiesten sarjat, joissa ei nyhvätä perheauto-tehoisilla "kilpureilla". Toivottavasti kehitys-suunta muuttuisi taas terveemmäksi jatkossa
2.) Ja ekologisesti ajatellen maailman kilpa-autoluokat aiheuttavat päästöistä todennäköisesti alle promillen, sama tarmo kun suunnattaisiin vaikka suodattimien ostamiseen kehitysmaiden tehtaisiin saataisiin samantien tuhansia kertoja enemmän luonoystävällinen tulos kuin kiusaamalla kilpa-luokkia.
3.) Taloudellisissa perusteluissahan ei sitten ole senkään vertaan järkeä: Jos porukka on katsojia ja sponsseja myöten valmis maksamaan paljon tuotekehityksestä ja lajiin osallistumisesta kuskien palkkoja myöten, niin sehän kertoo vaan suunnattomasta arvostuksesta lajia kohtaan ja nostaa sen statusarvoa entisestään. Ei tämä mitään NL:n suunnitelmataloutta ole vaan vapaata markkinataloutta. F1 on kuninkuuslaji ja sen pitääkin näkyä budjeteissa!
Ja sinetiksi palopuheelle: Yksinkertainen on kaunista. Historia on osoittanut, että mitä enemmän säädöksiä asetetaan, sitä vaikeammaksi tulee niiden noudattaminen ja sitä enemmän hyötyvät kieron pelin pelaajat. He joilla on kapasiteettia (usein taloudellista, tuulitunneleista simulaattoreihin muihin salaisiin megakalliisiin kiertoteihin esim autonkehityksessä kun rehellinen testaaminen on rajoitettu) löytää porsaanreijät, hyötyvät eniten= ironisesti suuren budjetin tekijät itseasiassa viimekädessä usein saavat pitkässä juoksussa selvästi suurimman edun vaikka tarkoitus sääntöviidakkoa luodessa saattoi ollakin juuri päinvastainen ja tilaa jätetään mahdollisesti pienemmällä budjetilla, mutta upealla insinööritaidolla tehdyille keksinnöille yhä vähemmän.