Wintoosan ja Ubuntun valilla ei ole normitoiminnoissa mitaan eroa, Isani on +70v ja han kayttaa Ubuntua joka paiva (kaytti aiemmin win2k:ta). Asennus onnistuu yleensa ilman isompia kiikkoja ja kaikki perusohjelmat loytyy paketeita valmiina (ja loput voi katevasti asentaa integroiduista lahteista). Etayhteyksiin et voi asentaa esim. TeamVieweria, mutta SSH tunnel ja VNC auttaa tassa asiassa. Linux Minttia en ole itse kayttanyt muutakuin live CD:lta, mutta se pitais sisaltaa viela enemman drivereita eli sen pitais asentua viela normi Ubuntuakin paremmin. Live CD optio on muutekin hyva jos haluaa katsoa tykkaako Ubuntusta vai ei.
Kaikki Linux-pohjaiset järjestelmät ovatkin varmasti unelma siihen pisteeseen saakka, kun tulee vastaan ensimmäinen ongelma. Ei ongelmat helppoja ole Windows-maailmassakaan voittaa, mutta tietoja ja auttajia on todennäköisesti tilanteessa enemmän ja vian korjaamisen opettaminen tumpelolla hieman helpompaa.
Mm. siskolla, joka nyt ei aivan käsi oli tietokoneiden kanssa sai omaan lahjakoneeseensa Linuxin. No sitten kun se alkoi jossain vaiheessa vittuilla, niin hän ei asialle itte osannu mitään ja kun kaveritkin oli enemmän Windows-hemmoja, niin asensipa sitten vaan kylmästi XP:n koko koneeseen.
Windows koneita sisko osaa jopa itse korjata ja on tädin koneelta käynyt useasti viruksia ym. poistelemassa, tulostimia asentelemassa, ym.
Kouluesimerkki siitä, missä Linuxit on perässä Windowsia.
Sorry, että meni tämmöseksi, mutta alkaa korpeemaan aina kun joku ehdottaa Linuxia kenellekään joka ei ymmärrä tietokoneiden sielunelämästä tai varsinkaan Linuxista paljoa.
Tunneasioita, mur.
EDIT: Juu lisätään sen verran, että Linux on mainio kapistus sitten kun se on riittävän rajoitettu käyttäjälle. Ettei pääse hän itse rikkomaan mitään.