Niin siis kyllähän mie tämän faktan tiesin, mutta se ei auennut että miten se liittyy tähän nimenomaiseen asiaan.
Saksalaiset tuhlasivat logistista kapasiteettiaan vankien kuljettamiseen kenttäarmeijan kustannuksella.. lännen olisi pitänyt tehdä mitä?
Se liittyi mm. tähän
Nojaa.. mikä sodanjohdolle on tärkeämpää? Vankileiriverkoston vai asevoimien logistiikan häiritseminen?
Holokausti oli saksalaisille tärkeää, vaikka varmaan kysymyksesi kumpi on tärkeämpää oli ihan järkevä sotilaallisesti. Siinä vaiheessa, kun tiesivät että Saksa tulee häviämään sodan niin tuhoaminen oli prioriteetillä yksi ja nimeomaan siis ylimmälle johdolle (Hitler, Himler yms.). Voi tietty sanoa, että saattoi tietysti olla jopa liittouneiden etu, että saksalaiset toimivat sotilaallisesti typerästi.
Jälkeenpäin. Ja taas paljon "jossittelua" olisi ollut Nürnbergin sotaoikeudenkäynneille eduksi, että liittouneet olisivat suoremmin jo sodanaikana yrittäneet vaikuttaa holokaustin onnistumiseen.
No joo. Eiköhän tämä tullut jo selväksi. Eli vielä kertauksena. Liittouneet olisivat voineet vaikuttaa (ei ehkei lopettaa) tuhoamiseen ja sillä olisi ollut merkitystä esim. psykologisesti sodan aikana ja varsinkin sodan jälkeen. Jostain syystä kuitenkaan liittouneet eivät tietoa saaneet tai eivät siihen reagoineet.
Mitä tulee Formulanomin peräänkuuluttamiin tuhouslaitosten pommituksiin, niin hyöty olisi ollut aika lähelle nollaa. Dachaussa surmattiin 30 000 vankia ilman, että leirin kaasukammiota ikinä otettiin käyttöön, eli homma hoidettiin ns. käsipelissä.
No mun on kyllä vaikea kuvitella, että saksalaiset olisivat missään vaiheessa pystyneet surmaamaan (ja käsittelemään) sellaisia määriä mitä esim. Auschwitz:ssä. Tässä vähän aikaa sitten tuli dokumentti keskitysleireistä. Siinä kerrottiin mm. Skeden dyyneillä tapahtuneista joukkosurmista.
Aikoinaan Liepāja oli merkittävä juutalaiskeskus, jossa asui ennen toista maailmansotaa yli seitsemän tuhatta juutalaista. Lähes koko yhteisö tuhottiin kaupungin jouduttua saksalaisten joukkojen haltuun 29. kesäkuuta 1941. Suurin joukkosurma tapahtui kaupungin ulkopuolella Šķēden dyyneillä joulukuun puolivälissä 1941, jolloin Einsatzgruppe A ja Latvian poliisi teloittivat yli 2 700 juutalaista ja muuta kolmen päivän aikana. Loputkin siirrettiin sodan loppuvaiheissa tuhoamisleireille Auschwitziin ja Stutthofiin.[2]
Tuosta ja muista itäeuroopassa tehdyistä joukkosurmista saksalaiset oppivat sen, että tuollaiset teot vaikuttavat teloittajien psyykeeseen (ratkaisu: "suihkut" + judenkommand). Lisäksi kuluu ammuksia (ratkaisu: zyklon b) ja tapettavien määrä (ratkaisu: junalta suoraan "suihkuun") ja ruumiiden käsittely/hävitys on hankalaa (ratkaisu: polttaminen). Sitä paitsi Dachauhan oli mallikeskitysleiri...ei ehkä verrattavissa muutenkaan tuhoamisleireihin.
