Mitä seuraa jos nykylinjalla jatketaan? Ja kuinka pitkään nykyisellä linjalla ylipäätään voidaan enää kenenkään mielestä jatkaa?
Kysymykseen on perinteisesti nerokasta vastata toisella kysymyksellä.
Sinun logiikkasi (ja ilmeisesti myös monen muun) etenee käsittääkseni niin, että mitä nopeammin annetaan romahduksen tapahtua niin sitä pienempi se on?
Korjaa jos olen väärässä.
Ajatellaan siis niin, että pallo kasvaa koko ajan ja mitä nopeammin se puhkeaa niin sen parempi.
Mikäli kysymys olisi normaaleista suhdannevaihteluista niin saattaisin jopa allekirjoittaa tuon näkmemyksen.
Nyt on kuitenkin kysymys aivan jostain muusta.
Euroopan kilpailukyky globaaleilla markkinoilla on huono. Huoltosuhde heikentyy hetki hetkeltä syntyvyyden laskiessa. Eurooppa on kohta maailman suurin vanhainkoti. Eurooppa on jo pitkään ylihinnoitellut työvoimansa. Kukaan ei halua tuottaa Euroopassa mitään. Se on kannattamatonta.
Eurooppa on monessa mielessä tiensä päässä globaaleilla markkinnoilla.
Euron romahdus tässä tilanteessa on aivan eri asia kuin jos sama olisi tapahtunut joitakin kymmeniä vuosia sitten (siis asiallisesti, vaikka meillä ei yhteisvaluuttaa tuolloin ollutkaan).
Tuosta romahduksesta ei siis ole tulossa sellaista josta Eurooppa selviää muutamassa vuodessa. Siitä saattaa tulla sellainen josta Eurooppa ei toivu ehkä koskaan siihen tasoon missä nyt ollaan.
Ja kyllä Euroopan päättäjät tämän tiedostavat. Jos euron päästäminen romahtamiseen mahdollisimman nopeasti olisi taivas joka takaisi taas muutaman vuoden päästä uuden nousun, niin ei kukaan uhraisi ajatustakaan Euron pelastamiseen ja lainaohjelmiin..
