Suomen ensimmäistä ylivoimapeliä odotan pelonsekaisin tuntein. Tsekki teki Kanadaa vastaan 2 maalia alivoimalla ja Suomen ylivoima on paljon Kanadan ylivoimaa heikompi ja paine tehdä maaleja on suurempi kuin koskaan aikaisemmin tässä turnauksessa. Hauskaa tilanteessa on se, että myös Suomen alivoimapelissä näkyi Venäjää vastaan se, että alivoimamaalia oltiin valmiita hakemaan viemällä karvaus ylemmäs ja käyttämällä kahta hyökkääjää hyökkäyksessä turvallisemman yhden pelaajan ajankulutuksen sijasta.
Kiinnostavaa ottelussa on myös se, että molemmilla joukkueilla on suuria ongelmia puolustuspäässä. Kiekon pitäminen hyökkäyspäässä on näin molempien joukkueiden kannalta se paras puolustustapa. Suomen tilanne on toki nyt olennaisesti parempi kuin Venäjää vastaan, kun Nummelin ja Kukkonen tulevat mukaan. Tuo puolustuspelaajien määrän kasvu näkyy kuitenkin ensisijassa hyökkäyspäässä, jossa Nummelin on pelinrakentajana avainasemassa ja Kukkonen parantaa mahdollisuuksia nopeisiin vaihtoihin, jolloin puolustajat eivät väsähdä liikaa.
Ottelu on kiistatta voitettavissa, jos Suomi vain tekee maaleja. Jos viimeistely on samanlaista kuin Venäjä pelissä, Suomi joko häviää ottelun tai voittaa sen rangaistuslaukauskilpailussa. Maalivahtipelin osalta nollapelin hakeminen on Suomelle täysin realistista. Se, että Suomi otti kunnolla turpiin Venäjältä, voi olla Tsekkiä vastaan etu. Kanadan tumpelointi ylivoimalla antoi Tsekille liian ruusuisen kuvan alivoimahyökkäyksen tehosta ja oman pelin toimivuudesta. Suomen pelaajat tietävät, että kaikki menee päin ********, jos peli ei parane jokaisella osa-alueella. Tsekki tuskin saa vastustajiaan kuumumaan yhtä pahasti kuin Kanada-pelissä, sillä Venäjä-pelin jälkeen mikään tsekkkien temppu tuskin tuntuu missään.