Ostatko luomua?

[Örfil]

Munat luomuna naapurista

Vaimo saa omaa ja tatti pestynä.

Onks teillä jotain parinvaihtojuttuja siellä?

 

[Knoukka]

Näin. Maku mitataan maun mukaan. Muita määreitä jos otetaan mukaan niin mitataan jotain muuta. Se on sitten kustakin kiinni mitä määreitä haluaa mitata, mutta maun mittaamisesta ei pidä puhuman jos ei mittaa silkkaa makua.

Sama kuin autoja vertaillessa. Kun mitataan kiihtyvyyttä, niin mitataan vain sitä kiihtyvyyttä. Eri asia on sitten arvioida auton käyttäytymistä, johon kiihtyvyyskin sisältyy monen muun asian lisäksi. Laiskemmin kiihtyvä auto voikin olla loppuarvioinnissa parempi, muttei se kiihtyvyys siitä sen paremmaksi muutu.

Kuten ei luomun makukaan.

Oletko siis sitä mieltä, että auton kiihtyvyyden ja lihan maun mittaamiset ja näiden mittausten tulkinnat ovat verrattavissa toisiinsa?

 

[Captain Howdy]

Lihan kiihtyvyyden mittaus on jännää!

 

[Tsuhna]

Oletko siis sitä mieltä, että auton kiihtyvyyden ja lihan maun mittaamiset ja näiden mittausten tulkinnat ovat verrattavissa toisiinsa?

Kun puhutaan mitattavan määreen määrittelystä, niin kyllä.
Pelkkä maku on pelkkä maku. Kokonaisvaltainen ruokailuelämys on eri asia, siihen kuuluu toki makukin, mutta mukaan voidaan vetää eettisten arvojen lisäksi vaikka kynttilänvalon, hyvän seuran ja Tonava kaunoisen. Tällöin arvioidaan kuitenkin muutakin kuin vain makua.

edit: Pointti siis on, että väite "luomu on maukkaampaa" on harhaanjohtava, koska - kuten itsekin kerroit - maukkuutta lisää muut tekijät kuin itse maku. Allekirjoitan kyllä miekin sen, mutta silloin ei mielestäni voi puhua makuerosta, jos sitä ei tosiasiallisesti ole.

 

[Sam]

Maku on kuitenkin subjektiivinen määre, jota ei voida yleispätevästi mitata. Toki tietyllä yleisellä haarukalla voidaan todeta jonkun olevan parempaa kuin toisen vähän kuin traktori ei pärjää kiihdytyksessä henkilöautolle ellei jälkimmäisessä ilmene vikaavikaavikaa.

 

[Dominic]

Meillä oli Juhannuksena sellainen sanonta, kuin että: Kylmä liha roikkuu.

 

[Captain Howdy]

Meillä oli Juhannuksena sellainen sanonta, kuin että: Kylmä liha roikkuu.

Aika jännää, nimittäin meillä ei ollut.

 

[Knoukka]

Kun puhutaan mitattavan määreen määrittelystä, niin kyllä.
Pelkkä maku on pelkkä maku. Kokonaisvaltainen ruokailuelämys on eri asia, siihen kuuluu toki makukin, mutta mukaan voidaan vetää eettisten arvojen lisäksi vaikka kynttilänvalon, hyvän seuran ja Tonava kaunoisen. Tällöin arvioidaan kuitenkin muutakin kuin vain makua.

Maku on kuitenkin subjektiivinen määre, jota ei voida yleispätevästi mitata. Toki tietyllä yleisellä haarukalla voidaan todeta jonkun olevan parempaa kuin toisen vähän kuin traktori ei pärjää kiihdytyksessä henkilöautolle ellei jälkimmäisessä ilmene vikaavikaavikaa.

Sam tuossa jo osui asian ytimeen: maku on subjektiivinen kokemus, psykologinen ilmiö ja sitä koskevat kokeelliset tutkimusasetelmat kuuluvat psykologian ja kognition tutkimuksen piiriin. Ja tässä tullaan noiden mittaamisen eroihin. Erityisesti siksi koska tätä psykologista-kognitiivista kokemusta, mielen toimintoa, ei voida suoraan mitata.

Tullaan riippumattomiin ja riippuviin muuttujiin valintaan ja operationalisointiin. Riippumattomia muuttujia voisivat olla normi ja luomu lihat. Mutta niitäkin on monenlaisia? Hyvä normi, huono normi, hyvä luomu, huono luomu. Tässä jo neljä, joka on liikaa. Jo kolmen riippumattoman muuttujan yhtäaikainen tarkastelu muodustuu erittäin monimutkaiseksi ja sitä pidetään käytännössä maksimina.

Täytyy otaa huomioon mahdolliset väliintulevat muuttujat. Tässä täytyy olla erittäin tarkka kontrolli siitä, että riippumattoman muuttujan eri mittaustilanteet eroavat vain halutun ominaisuuden suhteen. Esimerkiksi molempien riippumattomien muuttujien sisäiset laatuerot. Tähän on standardina vastabalansointi, jossa ei-haluttu variaatio saadaan tilastollisesti nollattua ryhmät vastabalansoimalla. Ristiinsekoittamalla siis.

Ja koska maistellaan erittäin tärkeä, ehkä tärkeimpiä, kontrollin kohteita ovat järjestys- ja seuraantovaiktukset. Priming-ilmiöt ja erilaiset väsymiset (kylläisyys!). Tähän on lääkkeenä satunnaistaminen: eri riippumattomia muuttujia tarjoillaan satunnaistetussa ja eri järjestyksessä.

Seuraavaksi tullaan vaihtoehtoisten selitysten poissulkemiseen. On lähes sääntö, että tutkittavan aiheen tutkimuskohteen operationalisointi on sellainen, että se jättää tilaa vaihtoehtoisille selityksille. Näin ollen psykologian tutkimukset koostuvat liki aina useammasta kuin yhdestä kokeesta. Ei siis riitä, että saadaan tilastollisesti merkitsevä ero vaan sen lisäksi täytyy vakuuttavasti esittää, että kyse on vain ja ainoastaan tämän tekijän vaikutuksesta.

Tämän jälkeen huomion kohteeksi tulevat koehenkilöiden sisäiset ja koehenkilöiden väliset asetelmat. Yleensä kannattaa aina tehdä tutkimus koehenkilöiden sisäistä vertailuasetelmaa käyttäen, jotta koehenkilöiden väliset erot tulevat näin poissuljetuiksi. Mutta tämäkään ei aina ole mahdollistaa.

Unohtamatta koehenkilöiden välisiä pseudokokeellisia asetelmia, jotka väistämättä tulisivat tässä esille koska tottumus on aina ohjannut koehenkilöiden makutottumusta. Pseudokokeellista asetelmaa pyritään karsimaan vertaistamalla, jossa ryhmät (tottumusten mukaan erotetut) vertaistetaan muiden kuin tutkittavan piirteen suhteen. Hankalaa, puhumattakaan siitä että on otettava huomioon myös koehenkilöiden väliset aidot kokeelliset asemat. Tällainenkin tilanne tulisi ko. makukokeessa ilmi.

Kuten koehenkilön sisäiset tutkimusasetelmat eli riippumattoman muuttujan eri tasoilla (ei eri riippumaton muuttuja vaan sen taso) ei voida käyttää samoja materiaaleja. Eli ei voida syöttää uudestaan ja uudestaan samoja normeja ja luomuja.

Ja jotta tulos olisi edes jotenkuten luotettava on oltavasti riittävästi mittauksia. Toistoja. Toistoillakin on ylärajansa, ja tässä nimenomaisessa tutkimuksessa erityisesti koska *kylläisyys* ja seuraantovaikutus.

Lopuksi tullaan tilastolliseen tulkintaan. Tilastollisten menetelmien valintaan. Asteikoiden valintaan. Otosten kokoon ja laatuun. Jakaumiin, virhemarginaaleihin ja luottamusväleihin. Testien valintaan. Tulosten tulkintaan ja johtopäätösten tekemiseen.

Sorry yo pitkähkö vuodatus, mutta siinä näin äkkiä ne syyt miksi en itse pidä maun ja kiihtyvyyden mittausta samana asiana. Olkoot mun perustelut sille että pidän pääni tässä asiassa.

Tämä "ihmistieteiden" ja "kovien tieteiden" tutkimusasetelmien ja -menetelmien erojen laatu ja määrä on olleet mulle itsellekin aika iso yllätys kun tässä toisessa elämässäni olen pikkuhiljaa myös jälkimmäisten suhteen kärryille pääsemässä.

Eli kyllä makuasioita voidaan mitata, mutta ei kuten esim kiihtyvyyttä. Ja tuskin esmes Tsuhna tai kukaan muukaan sitä yks-yhteen tarkoittikaan.

 

[Tsuhna]

Joo'o. Tosiaan yks puhuu kuusesta, toinen koivusta. Jonsei edes päästä samaan puuhun, niin turhapa tässä on..

Pidän myöskin pääni sen suhteen, ettei luomun paremmasta mausta ole mitään näyttöä eikä sitä tällöin pitäisi mainostaakaan "maukkaampana".

 

[Knoukka]

Kun puhutaan mitattavan määreen määrittelystä, niin kyllä.

Joo'o. Tosiaan yks puhuu kuusesta, toinen koivusta. Jonsei edes päästä samaan puuhun, niin turhapa tässä on..

Pidän myöskin pääni sen suhteen, ettei luomun paremmasta mausta ole mitään näyttöä eikä sitä tällöin pitäisi mainostaakaan "maukkaampana".

Joskus tuntuu että kaikki eivät ole vielä puusta alas päässeetkään.

Mutta esitinkin vain omat perusteluni sille miksi en ole samaa mieltä ylimpänä lainatusta väitteestäsi. Toki saat vapaasti olla sitä mieltä jatkossakin, että kiihtyvyyden ja maun mittaus ovat sama asia jos sitä mieltä olet tähän saakka ollut. Ei siinä mitään.

Tuosta luomun paremmasta mausta ei ole tieteellistä näyttöä, mistä olen täsmälleen samaa mieltä. Kuten ei toiseenkaan suuntaan kuten yritin asiallisesti perustella.

Maukkaampana mainostamisen suhteen olen sitä mieltä, että tuolla periaatteella ei pitäisi mainostaa yhtään mitään tuotetta tai palvelua maukkaampana, parempana, kestävämpänä jne. Silti mainostetaan.

 

[Örfil]

Mihin ne luomutissit nyt unohtui?

 

[Tsuhna]

Joskus tuntuu että kaikki eivät ole vielä puusta alas päässeetkään.

Jjust..
No, jätän omaan arvoonsa tämän.

Mutta esitinkin vain omat perusteluni sille miksi en ole samaa mieltä ylimpänä lainatusta väitteestäsi. Toki saat vapaasti olla sitä mieltä jatkossakin, että kiihtyvyyden ja maun mittaus ovat sama asia jos sitä mieltä olet tähän saakka ollut. Ei siinä mitään.

Voi hyvä isä, kuinka voi olla vaikeaa ymmärtää vertauskuvaa. Testattavan tuotteen yhden ominaisuuden ja useamman ominaisuuden sisältävän kokonaisuuden arviointi on eri testejä.

Koko hommahan lähti niistä puhtaasti makua tarkastelevista sokkotesteistä, joita ei kuulemma saa tehdä, ilmeisesti siksi koska luomu ei niissä osoittaudukaan maukkaammaksi. Sen sijaan täytyy vertailla isompaa kokonaisuutta johon vedetään mukaan aatteet, mielialat, vaatteiden väri, aallonkorkeus Selkämerellä ja kaikki muu mahdollinen mistä se liha itsessään ei tiedä mitään.

Olkoon sitten niin, eihän se käytännössä miun päivääni vaikuta mitenkään.

 

[Örfil]

NYT NE TISSIT!

 

[Knoukka]

Koko hommahan lähti niistä puhtaasti makua tarkastelevista sokkotesteistä, joita ei kuulemma saa tehdä, ilmeisesti siksi koska luomu ei niissä osoittaudukaan maukkaammaksi.

Niistäpä kirjoitinkin, että ovat hankalia tehdä ja vielä hankalampia tulkita. En sitten huomannut, että oliko niitä joku kieltämässä ja juuri noilla perusteilla? Siinäpähän tehkööt, ei ole tutkimuskohteena lähellekään järjettömimpiä.

Ne iltalehtien sokkotestit tietenkin ovat silkkaa viihdettä.

Ja väite, johon tartuin vastaväitteellä oli vertauksesi fysikaaliseen mittaukseen. Se oli mun mielestä tarttumisen arvoinen väite. Ei siitä sitten sen enempää.

Tuli mieleen, että jos joku tekisi tutkimuksen jossa selviäisi että hyvän sähkösaunan löylyt ovat aivan samanlaiset ja yhtä maukkaat kuin hyvän puusaunan niin mikä älämölö siitä syntyisi. Ihan vaikka tutkimuksessa olisi mustaa valkoisella, että ilmanlaadut, kosteudet ja kaikki muut olisivat aivan samat. Ja sokkotesteissä sama tulos että ei eroja.

Sitä ei tässä maassa purematta nieltäisi. Eikä purrenkaan.

Ja siitä huolimatta menisin puusaunaan ja söisin sen päälle luomuna kasvatetun pihvikarjan luomulihaa. Molemmat kun ovat mielestäni kiistämätöntä parhautta.

 

[Tsuhna]

Ja väite, johon tartuin vastaväitteellä oli vertauksesi fysikaaliseen mittaukseen. Se oli mun mielestä tarttumisen arvoinen väite. Ei siitä sitten sen enempää.

Eli tartuit lillukanvarteen jonka senkin kaiken lisäksi ymmärsit toisin kuin se oli tarkoitettu. Ihan hyvinhän me vedetään.

Ja savusauna sen pitää olla. Perkeles. Ja poronkäristys* perään. Nih.


*poron lisämääreenä ei lie tarvetta käyttää luomu-etuliitettä, sillä eipä taida semmoista teollista versiota ollakaan..

 

[Knoukka]

Eli tartuit lillukanvarteen jonka senkin kaiken lisäksi ymmärsit toisin kuin se oli tarkoitettu. Ihan hyvinhän me vedetään.

Ja savusauna sen pitää olla. Perkeles. Ja poronkäristys* perään. Nih.


*poron lisämääreenä ei lie tarvetta käyttää luomu-etuliitettä, sillä eipä taida semmoista teollista versiota ollakaan..

*myöntää pienesti*

Mutta ihan vaan vapaapäivän kunniaksi!

 

[Knoukka]

Noihin luomutisseihin palatakseni: mulla menee mielenkiinto oitis kun saan ymmärrykseeni, että tissit eivät ole luomua. Siitä huolimatta, että on hyvällä maulla tehtyjä silikonitissejä, jotka oikeasti näyttävät aidoilta ja kauniilta rinnoilta. Silti. Parempi on siis olla tietämätön jos petikumppanilla on silikonit (niitä kuulkaas liikkuu tässäkin kaupungissa). Toisaalta en oo koskaan ollut isojen tissien perään vaan urheilullisten ja kauniiden.

Mites isotissimiehillä? Ihan sama vaikka tissit ois täytetty kananpaskalla?

 

[Tsuhna]

Tommonenkin tutkimus..

Tutkimus: Luomuruoka tekee omahyväiseksi
28.6.2012 11:58

Luomuruoka on moraalinen valinta, ja se voi saada ihmiset tuntemaan itsensä muita paremmiksi, vihjaa tuore tutkimus. Tutkimuksessa luomuruokaryhmässä olleet ihmiset olivat muita arvostelevampia ja tuomitsevampia.

lisää

No, mahtuuhan maailmaan tutkimuksia.

 

[FW08]

 

[Dominic]

Mites isotissimiehillä? Ihan sama vaikka tissit ois täytetty kananpaskalla?

Only naturals. T: Tissimies.