Kimmo Sasi vastaa sharia-kritiikkiin – “Olen Hesarin uhri”
Julkaistu: 16:21
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) syyttää Helsingin Sanomia saamastaan kritiikistä sharia-lausuntonsa suhteen. Sasin mukaan Helsingin Sanomien julkaisema otsikko on erehdyttänyt ihmiset luulemaan hänen kannattavan sharia-lain käyttöönottoa Suomessa.
- Minulta on kysytty, kannatanko kivitystuomioita. Suomen laki ei hyväksy kivitystuomioita, se ei hyväksy edes kuolemanrangaistusta, Sasi sanoo Uuden Suomen haastattelussa.
Helsingin Sanomien Sasin lausuntoa koskeva juttu oli lauantaina kello 16 otsikoitu “Sasi Kotimaa24:ssä: Sharia-lain soveltaminen mahdollista”.
- Se otsake on täysin väärä.
Todellisuudessa Sasi sanoo kannattavansa uskonnollisten yhteisöjen harjoittamaa sovittelumenettelyä, mikäli sillä voidaan välttää jonkin siviiliasian vieminen käräjäoikeuden päätettäväksi.
- Kaikki sovittelutoimet ovat erittäin hyviä. Prosessi on halvempi ja uskon, että osapuolet ovat tyytyväisempiä keskinäiseen sovintoon.
"Minulta on kysytty, kannatanko kivitystuomioita."
- Uskonnollisilla yhteisöillä voi olla merkitystä, jos niissä on henkilöitä, joihin molemmat osapuolet luottavat. Omia traditioita voi soveltaa, mutta Suomen lakia tulee soveltaa alusta loppuun, Sasi painottaa kantaansa.
Sasi rajaisi uskonnollisten ja etnisten yhteisöjen sovittelun siviiliasioihin, joissa osapuolina on kaksi henkilöä. Suomessa laajalti käytössä olevaan kuntien sovittelutoimintaan hän ei sotkisi uskonnollisia yhteisöjä.
- Kuntien sovittelu koskee rikosoikeudellisisa tekoja. Ne ovat yksilön ja yhteiskunnan välisiä ongelmia, enkä näe uskonnollisiä yhteisöjä niissä sovittelijoina.
Alunperin Kotimaa24:n haastattelusta nousi perjantain ja lauantain aikana kohu verkossa. Esimerkiksi Kokoomusnaisten pääsihteeri Elina Laavi tyrmäsi Uuden Suomen Puheenvuorossa ajatuksen uskonnollisten yhteisöjen tarjoamasta sovittelusta avioerotilanteissa.
Sasi vastaa Laavin kritiikkiin, että uskonnollisten yhteisöjen sovittelun jälkeenkin ero voidaan vahvistaa Suomen lakien mukaiseksi käräjäoikeudessa.
- Yhteiskunnan tulee taata se, että ei ole esimerkiksi painostusta osapuolia kohtaan. Myöskään lapsen etua ei voida huoltajuusasioissa syrjäyttää koskaan.
Lue Uuden Suomen aiempi juttu aiheesta.
