Lancer
Realisti
Joo ja sitten CD-soitin kiertämään maapalloa. Käyhän se.CD-soittimeen?
Joo ja sitten CD-soitin kiertämään maapalloa. Käyhän se.CD-soittimeen?
Meinasin jo tuon alunperin laittaa. Olisi vaan ollut liian ilmeistä, jotta minä laitan sen. Siksen laittanut.
Meinaat, ettei tartte yksin riehua, kun jengi vetää virsikirjan kantilla ranteita auki?Popedaa, Yötä ja Dingoa.
Kylläpä vain, juuri tämä olisi suunnitelmana.Meinaat, ettei tartte yksin riehua, kun jengi vetää virsikirjan kantilla ranteita auki?
"Tää kaikki sattui liian lujaa RASWAA KONEESEEN! Sun kanssas rakastelen taas ja taas ja RASWAA KONEESEEN!"Kylläpä vain, juuri tämä olisi suunnitelmana.
:thumbup:"Tää kaikki sattui liian lujaa RASWAA KONEESEEN! Sun kanssas rakastelen taas ja taas ja RASWAA KONEESEEN!"
Näillä saattais lähteä arkku tulvaveden mukana kappelista, kun jengi ulvois kyynelkanavia tyhjiksi. Mutta olis kyllä tyylikäs exitti.Toi kuuntelupuoli on siinä vaiheessa vähän kohmeessa, mutta jos yleisön puolesta olis pakko päättää niin laitetaan jotain rauhallista siihen tilaisuuteen, ettei konservatiivisempi osa yleisöstä tunne oloaan epämukavaksi.
Simon & Garfunkel - Sound Of Silence
Otis Redding - (Sittin' On) The Dock of the Bay
Judy Garland - Somewhere over the Rainbow
Olin kirkko-oppaana toimiessa todistamassa häitä, joissa sormuksenkantajana piti toimiman morsiamen n. 4-5-vuotias poika. Häämarssin pärähtäessä soimaan poika sai kuitenkin urkujen äänestä totaalisen paniikkikohtauksen. Isä (ei sulhanen) tuli sitten kiikuttamaan ahdistuneen jälkikasvunsa ulos kirkosta, ja sormukset annettiin pari vuotta vanhemmalle isosiskolle.Jos meillä pikkurinsessa olis saanut päättää, niin ainakaan uruilla sitä musaa ei pitäis soittaa (oltiin vähän aikaa sitten isomummin hautajaisissa ja kirkossa eka biisi (albinonin adagio tjsp) herätti vaan vähän surullisen ilmeen, mutta 2 seuraavaa virttä aiheutti välittömästi alkaneen suoraa kurkkua itkun, joka kesti täsmälleen urkujen soiton ajan).