Suomen vaakunan leijona on samanlainen kuin Göötanmaan vaakunassa, ja se on alkujaan peräisin Ruotsin hallitsijasukuihin keskiajalla kuuluneesta Folkunga-suvun sukuvaakunasta; sama leijona on kuvattuna myös Ruotsin vaakunassa. Kaksi erilaista miekkaa muistuttavat Karjalan vaakunassa esiintyviä. Koska Ruotsi ja Venäjä kävivät Karjalan alueista vuosina 1579-1595 ankaraa taistelua, tämän on toisinaan tulkittu symboloivan sitä, että Folkungien Götan leijonalla on oikeassa etukäpälässä lännen suora miekka ja leijona polkee jalkoihinsa idän käyrän sapelin – Ruotsi murskaa Venäjän. Muun muassa Matti Klinge on kuitenkin selittänyt, ettei käyrä sapeli Suomen ja Karjalan vaakunoissa alun perin suinkaan viitannut Venäjään, jonka sotilaat eivät ole sellaisia koskaan käyttäneetkään, vaan mongoleihin, jotka vielä 1500-luvulla pitivät hallussaan laajoja alueita Etelä-Venäjällä, sekä mahdollisesti myös turkkilaisiin, joita kaikkialla Euroopassa tuohon aikaan pidettiin uhkana.
