Haa
Pollin vastaus on Lukko, Rauma.
Äidinmaidosta olen vissiin imaissut värien tunnustamiset. Ei vaihdu värin tunnustaminen, vaikka elämä veisi Kuningatar Maudin maalle.
Huvittaa, säälittää ja ärsyttää henkilöt, jotka vaihtavat suosikkijoukkuettaan, ja 'alkavat' kannattamaan jotain toista. Ei kannattamista 'aleta', eikä sitä ainakaan vaihdeta! Se on ja pysyy.
Urheilujoukkueen kannattajaksi, ja kannattamaan synnytään, ja niillä mennään hamaan loppuun asti. Näin on tosi. Vaihtamatta.
Sama koskee asuinpaikkakunnan muutosta. Tosimies tai -nainen pitäytyy aina alkuperäisessä suosikkijoukkueessaan, eikä vaihtele asuinpaikkakunnan mukaan. Lanko on asunut Espoossa noin 20 vuotta. Eipä Bluesille juurikaan hurraa. Ainakaan jäsentenvälisissä.
Gloryhunttereista ei tätä riviä enempää. Tiedätte kyllä.
Samansisältöinen narinani löytynee aiemmilta vuosilta joko Jatkoajasta tai Kiekkopesästä. Ettei tule mitään peesausepäilyä ylemmäs.
Sen verran löysään narua, että eri sarjoissa voi kannattaa jotain muutakin joukkuetta, kun sitä OMAA!
Niinkuin vaikka LA Kingsiä, jolla oli hienon väriset pelipaidat 80-luvulla. Ja Kajaanin Hokkia, jossa on pelannut monia lukkolaisia vuosien varrella kokemusta hakemassa. Ja pelaa nytkin.
Ja tietenkin maajoukkuetta, joka on ihan eri juttu. Ja kuitenkin sama. Maidosta imaistu.
FW08 sanoi:
Kakkossuosikkeja on sellaisten joukkueiden kannattajilla, joilla ei ole menestysmahdollisuuksia. Tosin tämä nyt on hieman menettänyt 2000-luvulla merkitystään, kun PYHkin pystyi mestaruuden voittamaan, Ässät ja Blues kävivät häviämässä finaalit ja Kalpakin oli mitaleilla. Tai onhan siellä vielä Pelicunts, Saipa ja Lugu.
Jaaha.
Vittu.