Toleranssisiipeä muuten kiinnostanee, että keikalla pidettiin hiljainen hetki itsellenikin sangen tutun Riihimäen Levyn & Kasetin muistoksi. Martikainen ei saanut peiteltyä tuohtumustaan siitä, että Riihimäeltä ei enää saa ostettua äänitteitä oikeastaan mistään.
Oli kyllä varsin osaavat myyjät tuossa kaupassa. Paikallisilla on lukuisa määrä tarinoita Harrin osaamisesta ja tietämyksestä. "Ei tarvinnut kun vähän kappaleen alkua hyräillä, niin Harri iski levyn kouraan." Niinhän se aika lailla menikin. Ja mitä ei ollut, niin sai tilaamalla. Ja sitä tietoa löytyi ihan käsittämättömän laajasti. Jostain punk-bändin omakustannevinyylistä suunnilleen johonkin 30-luvun jazziin.
Kyllähän tuo itseäkin korpesi, kun kauppa lopetettiin, mutta kyllä omatkin hankinnat siellä väheni radikaalisti netin ja kunnollisten nettikauppojen myötä. Ja warettamisen.
Sen lopettamisesta tosin on jo monta vuotta aikaa, mutta kyllä se edelleen ketuttaa että melkeinpä ainoa riksulainen "levykauppa" on Prisma, joka sekin kutistaa muutenkin huonoja valikoimiaan vähän väliä.
Cheekit ymv. löytyy ja sitten kasoittain vl-median kokoelmia, mutta siinä ne sitten onkin.