Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2018 ja 2022

[ettelbruck]

Ja harjoitusinfrastruktuurin parantaminen on helppoa verrattuna Venäjään, jossa pitää kunnostaa rakennukset, liikenneyhteydet ja tiet ymsymsyms...

...maa ja kansa ja etenkin viranomaiset ymsymsyms...

En kyl osaa ihannoida kumpaakaan kisaisäntävalintaa. No, eipähän tarvitse toteuttaa ajoittain herännyttä haavetta matkustaa joskus futiksen mm-kisoihin!

 

[WebSlave]

Jostain lehdestä muistan lukeneeni, että Englannin heikkoja puolia olivat nimenomaan harjoitusinfrasturktuuri. Ja niitten stadionithan on jostain 1900-luvun alusta...

Voi olla, että noin on jossain lukenut, mutta enpä hevillä usko että ne asiat Venäjällä tai varsinkaan Qatarissa olisivat paremmin.

On totta, että monien joukkueiden stadionit tosiaan ovat 1900-luvun vaihteesta, mutta se ei tarkoita, että kisat oltaisiin pelattu pelkästään niillä. Osa noistakin oli kyllä isäntästadioneiksi nimetty, mutta kuten muuallakin, kaikki stadionit käyvät läpi rankat uudistukset. Eikä ne missään alkuperäistilassaan nyt ole muutenkaan, vaan käytännössä remontoitu monia kertoja, useimmat tällä vuosituhannella viimeksi.

Neljä ehdotetuista isäntästadioineista ei ole vielä edes valmistunut (osaa ei ole edes aloitettu), ja toiset neljä on rakennettu 2000-luvulla.

Sitten taas toisaalta, Venäjällä ja Qatarilla ei ole tarjolla Old Traffordin kaltaista jalkapallon historiaa henkivää legendaa.

 

[ToXiCiTy]

Englannilla on hyvät mahdollisuudet saada vuoden 2014 kisat,koska näyttää siltä,että Brasilia ei saa kaikkea valmiiksi ajoissa.Hyvä vaan jos näin käy,niin ei tarvitse lukea kuinka turisteja on kidnapattu/murhattu kisojen aikana.Englanti ansaitsee kisat.Tässä artikkeli kuinka korruptoitunut Sepp Blatter ja FIFA on.

FIFA sucks ass

 

[jjv]

Englannilla olisi varmasti mahdollisuus laittaa stadioninsa aika nopeasti kisakuntoon. Wembleylle ja Emiratesille tuskin tarvitsisi tehdä mitään. Käsittääkseni ainakin Chelsealla, Newcastlella ja Leedsillä olis kohtuu hyväkuntoiset stadionit. Varmaan Cardiffissakin vois pelata.

 

[WebSlave]

Englannilla olisi varmasti mahdollisuus laittaa stadioninsa aika nopeasti kisakuntoon. Wembleylle ja Emiratesille tuskin tarvitsisi tehdä mitään. Käsittääkseni ainakin Chelsealla, Newcastlella ja Leedsillä olis kohtuu hyväkuntoiset stadionit. Varmaan Cardiffissakin vois pelata.

Osa laitetaan kuntoon joka tapauksessa, koska ne isännöivät olympiajalkapalloa.

Tässä ehdokasstadionien viimeisimmät uudistusvuodet/valmistumisvuodet. Anfield on suluissa, koska Stanley Park melko todennäköisesti korvaa sen lähitulevaisuudessa (asia on juuri nyt jäissä Liverpoolin omistajavaihdoksen takia). Nottingham Forestin uutta stadionia ei rakenneta koska kisoja ei saatu, vaan siellä tyydytään laajentamaan vanhaa stadionia.

2016? New Nottingham Forest Stadium
2014? Stanley Park
2012 New Bristol City Stadium
2011 Olympic Stadium
2007 Wembley
2007 Stadium:MK
2006 Emirates Stadium
2006 Old Trafford
2006 Elland Road
2003 City of Manchester
2001 Plymouth Home Park
2000 St. James' Park
2000 Villa Park
(1998 Anfield)
1995 Hillsborough

 

[Cmoney]

Tuossa lueskelin futisforumia, ja oli kisakaavioista juttua (esim. Turkki tässä taannoin "aika helpoilla muutamalla pelillä" pääsi MM-pronssille asti) niin mitä haittoja ja hyötyjä olisi neljästä lohkosta, joissa 8 joukkuetta, nykyisen kahdeksan lohkon, joissa 4 joukkuetta, sijaan? Tämmöistä töissä kerkesin miettiä:

Joka lohkossa (A B C D) joka joukkueella 7 peliä ja 4 parasta jatkoon

A1-B4   C2-D3    A2-B3   C1-D4    A3-B2   C4-D1    A4-B1   C3-D2
   \     /          \     /          \     /          \     /
 A1/B4-C2/D3      A2/B3-C1/D4      A3/B2-C4/D1      A4/B1-C3/D2
       \              /                   \              /
        \            /                     \            /
         \          /                       \          /
          \        /                         \        /
Välierät joista voittajat loppuotteluun, häviäjät pronssiotteluun

Tai vaihtoehtoisesti joka lohkon voittaja saisi valita mieleisensä vastustajan viereisen lohkon kolmosen ja nelosen väliltä.
Enemmän pelejäkin, niin varmaan vaatisi ainakin 7 viikkoa turnauksen läpivientiin mutta kerran neljässä vuodessa World Cup vain on...

 

[jjv]

Luulisin, että MM-kisojen pelien lisäämiseen ja kisojen pidentämiseen suhtaudutaan aika kriittisesti. Kisat jo nykyisellään niin kalliit, ettei löydy montaa maata, joilla ne on varaa järjestää. Karu tosiasia on, että tolla 8 joukkueen lohkolla tulee liian paljon heittopussimaiden välisiä pelejä, joihin olisi vaikea saada stadionit täyteen (muuta kuin parin euron lippuhinnoilla) ja tv-katsojien määrä jäisi vähäiseksi.

Jotta MM-kisojen arvo saadaan pidettyä korkealla, mukaan otetaan maita eri puolilta maailmaa, vaikkei niiden taso maailman 32 parhaan futismaan joukkoon riittäisikään. Taloudellisessa ja totta puhuen myös kisojen kiinnostavuuden mielessä niistä joukkueista on kuitenkin syytä hankkiutua eroon mahdollisimman nopeasti. Kolmen pelin minimimäärä on mun mielestä ihan sopiva.

 

[WebSlave]

Karu tosiasia on, että tolla 8 joukkueen lohkolla tulee liian paljon heittopussimaiden välisiä pelejä, joihin olisi vaikea saada stadionit täyteen (muuta kuin parin euron lippuhinnoilla) ja tv-katsojien määrä jäisi vähäiseksi.

Tämähän konkretisoituu paraikaa lätkän MM-kisoissa uuden lohkojaon myötä. Ihan lippuhintafarssista riippumattakin. Pikkumaiden välisiä pelejä on liikaa.

Jotta MM-kisojen arvo saadaan pidettyä korkealla, mukaan otetaan maita eri puolilta maailmaa, vaikkei niiden taso maailman 32 parhaan futismaan joukkoon riittäisikään. Taloudellisessa ja totta puhuen myös kisojen kiinnostavuuden mielessä niistä joukkueista on kuitenkin syytä hankkiutua eroon mahdollisimman nopeasti. Kolmen pelin minimimäärä on mun mielestä ihan sopiva.

Niin, eihän siellä pelaa 32 FIFA-rankingin kärkimaata. Se on hinta, joka kisojen laajentamisella maksettiin. Saatiin toki laajempi yleisö, kun muut maanosat saatiin vahvemmin mukaan. Vaikuttaa myös karsintavaiheen seuraamiseen.

Hienohan se on aina jotain satunnaisesti onnistuvaa altavastaajaa hurrata (Roger Millan Kamerun, E-Korea, Turkki). Pienet alkulohkot mahdollistavat tällaiset yllätykset. Lätkässä suurempiin lohkoihin siirtymistä on perusteltu juuri tasaisemman suorittamisen arvostamisella ja "onnen" osuuden vähentämisellä. Se tappaisi myös jalkapallossa nuo kisojen väriläiskät, koska isossa lohkossa ne Euroopan ja Etelä-Amerikan maat menisivät varmemmin läpi.

Jalkapallo ei elä sillä, että vain kahden maanosan suurmaat pärjäävät. Siksi nykyinen systeemi on parempi.

 

[jjv]

Niin, eihän siellä pelaa 32 FIFA-rankingin kärkimaata. Se on hinta, joka kisojen laajentamisella maksettiin. Saatiin toki laajempi yleisö, kun muut maanosat saatiin vahvemmin mukaan. Vaikuttaa myös karsintavaiheen seuraamiseen.

Hienohan se on aina jotain satunnaisesti onnistuvaa altavastaajaa hurrata (Roger Millan Kamerun, E-Korea, Turkki). Pienet alkulohkot mahdollistavat tällaiset yllätykset. Lätkässä suurempiin lohkoihin siirtymistä on perusteltu juuri tasaisemman suorittamisen arvostamisella ja "onnen" osuuden vähentämisellä. Se tappaisi myös jalkapallossa nuo kisojen väriläiskät, koska isossa lohkossa ne Euroopan ja Etelä-Amerikan maat menisivät varmemmin läpi.

Jalkapallo ei elä sillä, että vain kahden maanosan suurmaat pärjäävät. Siksi nykyinen systeemi on parempi.

Olen samaa mieltä kanssasi ja tuo säkän vähennys on arvokisojen hengen vastaista. Esimerkiksi monessa olympialaisten yksilölajissa urheilijat harjoittelevat neljä vuotta ja lopulta kuitenkin ratkaisee yhden päivän kunto ja fiilis ja paineiden kestäminen (ja tuurikin). Se juuri on arvokisojen suola lajista riippumatta, että tilastojen mukaan paras ja kisojen ulkopuolella parhaiten menestynyt ei välttämättä arvokisoissa pärjää. Jalkapallossa pienten lohkojen lisäksi yllätyksiä edesauttaa lohkovaiheen jälkeinen moninkertainen kerrasta poikki -vaihe.

Aasia tietenkin on jalkapallokulttuurin tärkein vientisuunta ja käsittääkseni siellä on useissa maissa kisahurmosta saatukin pelkästään sen kolmen alkusarjapelin ansiostakin ja se todennäköisesti vaikuttaa myös jalkapallojunioreiden määrään. Ja perinteisten futismaiden silmiin nämä maat tuovat toivottua eksotiikkaa, josta esimerkkinä vaikkapa se millä mielenkiinnolla Pohjois-Korean otteita viime kisoissa seurattiin.

Kuitenkin tälläkin systeemillä MM-kisoissa pelaa varmuudella noin 20 kovinta futismaata, niin ei se nyt suuri tappio ole, jos 21:nneksi paras maa jää rannalle.

 

[WebSlave]

On myös Suomen toivo, että siellä ei ole 32 parasta maata. Suomen FIFA-ranking on korkeimmillaan ollut 33.

 

[K. August]

Tuossa lueskelin futisforumia, ja oli kisakaavioista juttua (esim. Turkki tässä taannoin "aika helpoilla muutamalla pelillä" pääsi MM-pronssille asti) niin mitä haittoja ja hyötyjä olisi neljästä lohkosta, joissa 8 joukkuetta, nykyisen kahdeksan lohkon, joissa 4 joukkuetta, sijaan? Tämmöistä töissä kerkesin miettiä:

Joka lohkossa (A B C D) joka joukkueella 7 peliä ja 4 parasta jatkoon

A1-B4   C2-D3    A2-B3   C1-D4    A3-B2   C4-D1    A4-B1   C3-D2
   \     /          \     /          \     /          \     /
 A1/B4-C2/D3      A2/B3-C1/D4      A3/B2-C4/D1      A4/B1-C3/D2
       \              /                   \              /
        \            /                     \            /
         \          /                       \          /
          \        /                         \        /
Välierät joista voittajat loppuotteluun, häviäjät pronssiotteluun

Tai vaihtoehtoisesti joka lohkon voittaja saisi valita mieleisensä vastustajan viereisen lohkon kolmosen ja nelosen väliltä.
Enemmän pelejäkin, niin varmaan vaatisi ainakin 7 viikkoa turnauksen läpivientiin mutta kerran neljässä vuodessa World Cup vain on...

Jos aikataulut sallisivat, niin hyvä niin, tuurin merkitys vähenisi. Vielä kun saataisiin kaksiosaiset play-offit. Mutta kun aikataulu ei salli. Eikä pronssiottelua mun mielestä välttämättä tarttis, pronssimitalistista on turha puhua 3. parhaana joukkueena, ja jopa hopeamitalistista on turha puhua toiseksi parhaana joukkueena. Playoff-systeemissä teoriassa lähinnä paras voittaa, ja käytännössä ei edes aina.

 

[jjv]

Jos aikataulut sallisivat, niin hyvä niin, tuurin merkitys vähenisi. Vielä kun saataisiin kaksiosaiset play-offit. Mutta kun aikataulu ei salli. Eikä pronssiottelua mun mielestä välttämättä tarttis, pronssimitalistista on turha puhua 3. parhaana joukkueena, ja jopa hopeamitalistista on turha puhua toiseksi parhaana joukkueena. Playoff-systeemissä teoriassa lähinnä paras voittaa, ja käytännössä ei edes aina.

Miksi tuurin merkityksen pitäisi vähentyä?

Olin aiemmin samaa mieltä, että pronssiottelun voisi jättää väliin, mutta saksalaiset omissa kisoissaan riemuitsivat niin sympaattisesti pronssistaan, että käänsin takkini.

 

[K. August]

Miksi tuurin merkityksen pitäisi vähentyä?

Olin aiemmin samaa mieltä, että pronssiottelun voisi jättää väliin, mutta saksalaiset omissa kisoissaan riemuitsivat niin sympaattisesti pronssistaan, että käänsin takkini.

Miksi tuurin merkityksen ei pitäisi vähentyä? OK, tiedän, että yleisö rakastaa yllätyksiä. Mutta kerran neljässä vuodessa pelattava skaba on niin ainutlaatuinen, että ei siihen tarvitse yllätyksiä väkisin tunkea(, eipä silti, ei nykyaikataululla voikaan tehdä vähemmän ylltyksiä ruokkivaa pelisysteemiä). Mutta eiköhän suuri yleisö näe mieluummin Espanja-Argentiina finaalin kuin ESP-ARG QF:n, ja Espanjan finaalivastuksena jonkun helpolla kaaviolla edenneen. Eipä silti, harvoin finaaliin pelkällä helpolla kaaviolla pääsee, hopeamitalistikin on usein kova joukkue. Mutta hopea- ja pronssimitalisteja on turha sanoa toiseksi ja kolmanneksi parhaiks, yhtä kova joukkue on voinut pudota jo QF:ssä. Siksi pronssiottelu on minusta hieman turha, tosin esim '02 kisoissa oli kiva nähdä TUR-KOR pronssiottelu, jota molemmat joukkueet arvostivat, ja olihan se kiva nähdä Oliver Kahn vielä kerran maajoukkueessa pelaamassa '06 pronssiottelussa, ja hieno juttu saksalaisille ottaa edes pronssia kotikisoissa. Joten pronssiottelu MM-kisoissa, ja EM-kisoissa ei, on minusta ihan hyvä systeemi. EM-pronssiottelu tod. näk. kiinnostaisi joukkueita vähemmän.

 

[markoj]

Luulin olevani lätkistoikissa ->

 

[jjv]

Eipä silti, harvoin finaaliin pelkällä helpolla kaaviolla pääsee, hopeamitalistikin on usein kova joukkue.

Näkisin, että välieriinkin on jo aika mahdotonta pelkällä tuurilla päästä. Etelä-Korean yllätystä taisi aikoinaan tuomaritkin vähän auttaa.

 

[jjv]

Näkisin, että välieriinkin on jo aika mahdotonta pelkällä tuurilla päästä. Etelä-Korean yllätystä taisi aikoinaan tuomaritkin vähän auttaa.

Ja jos tuota Turkin tietä pronssiin 2002 MM-kisoissa katsotaan niin Turkille osui helppo alkulohko, josta se pääsi jatkoon, vaikkei onnistunut voittamaan Costa Ricaakaan (ainoastaan Kiinan). Neljännesvälierissä se voitti Japanin, jolla oli myös helppo alkulohko. Mutta Senegalin nujertamista puolivälierässä ei voikkaan enää tuurin piikkiin laittaa, koska Senegal oli alkulohkossaan voittanut Ranskan, pelannut tasan Uruguayn ja Tanskan kanssa ja neljännesvälierissä Ruotsin, joka oli pelannut Englannin ja Argentiinan kanssa tasurin ja voittanut Nigerian.

En näe mitään järkeä, että alettaisiin pelaamaan suurin piirtein kaikki vastaan kaikki, jotta varmasti nähdäisiin mikä joukkue on paras. Sellainen kuuluu seurajoukkuesarjoihin, arvokisojen hengen mukaista on, että sinä päivänä, kun ottelu on, pitää saada se paras suoritus aikaiseksi, sen jälkeen on turha enää selitellä, että "oltais me nuo kaikki muut puolivälieräjoukkueet hoidettu". Mestariksi jos aikoo, pitää olla valmis voittamaan minkä tahansa joukkueen.

Tottakai voidaan sanoa, että hopeaa saavuttanut joukkue oli toisiksi paras. Kisoissa ratkaisee sen hetkinen kunto eikä tilastot vanhoista meriiteistä.

 

[K. August]

En näe mitään järkeä, että alettaisiin pelaamaan suurin piirtein kaikki vastaan kaikki, jotta varmasti nähdäisiin mikä joukkue on paras. Sellainen kuuluu seurajoukkuesarjoihin, arvokisojen hengen mukaista on, että sinä päivänä, kun ottelu on, pitää saada se paras suoritus aikaiseksi, sen jälkeen on turha enää selitellä, että "oltais me nuo kaikki muut puolivälieräjoukkueet hoidettu". Mestariksi jos aikoo, pitää olla valmis voittamaan minkä tahansa joukkueen.

Tottakai voidaan sanoa, että hopeaa saavuttanut joukkue oli toisiksi paras. Kisoissa ratkaisee sen hetkinen kunto eikä tilastot vanhoista meriiteistä.

Ei tuo kaikki vastaan kaikki aikataulurajoituksista johtuen onnistuisikaan. Mutta, on tietyllä tapaa raakaa, että kahden vuoden karsintarupeaman jälkeen kova työ saattaa valua hukkaan yhdessä matsissa, ehkä yhden epäonnisen pelitilanteen vuoksi. Tosin hyväksyn sen, että cupeissa (mukaanlukien FIFA World Cup) menestyy usein parhaiten joukkueet, jotka häviävät harvoin, vaikka mukana olisi paremminkin pelaavia mutta epävarmempia joukkueita.

Ja minä en kyllä pidä siitä, että ainakin suomen kielessä esim. semifinalisteista sanotaan "neljä parasta". Englannissa näkee melkeinpä useammin nimityksen "final four". Huono-onninen toiseksi paras joukkue on voinut hävitä tulevalle mestarille jo varsin aikaisin.

 

[jjv]

Ei tuo kaikki vastaan kaikki aikataulurajoituksista johtuen onnistuisikaan. Mutta, on tietyllä tapaa raakaa, että kahden vuoden karsintarupeaman jälkeen kova työ saattaa valua hukkaan yhdessä matsissa, ehkä yhden epäonnisen pelitilanteen vuoksi. Tosin hyväksyn sen, että cupeissa (mukaanlukien FIFA World Cup) menestyy usein parhaiten joukkueet, jotka häviävät harvoin, vaikka mukana olisi paremminkin pelaavia mutta epävarmempia joukkueita.

Tuo olisi raakaa, jos kyseessä olisi seurajoukkueet, joilla on iso täysipäiväinen organisaatio valjastettuna menestyksen saavuttamiseen. Maajoukkueet ovat kuitenkin sellaista harrastustoimintaa eikä sen oikeastaan pitäisi koskaan tuottaa tappiota liitoille, jotka toimintaa pyörittävät, riippumatta menestyksestä. Sitä auttaa tietysti sekin, ettei joukkueen suorituskykyä voi parantaa parempia pelaajia ostamalla, joka nykyisten valtavien siirtokorvausten ja miljardöörien omistamien seurajoukkueiden aikana lisää maajoukkueturnausten arvostusta.

Jalkapallossa saadaan olla todella tyytyväisiä, että huippupelaajatkin vielä arvostavat ja lähtevät mukaan maajoukkueisiin (arvostusta tarvittaisiin varmasti lisää seurajoukkueilta). Kuitenkaan maajoukkuemenestyksen merkitystä ei kannata liioitella, koska ei kenenkään elanto ole sen menestyksen määrästä kiinni. Ja perinteisesti tuo menestys on ollut aina pienen hetken onnistumisesta ja osin tuuristakin kiinni. Siihen mielestäni perustuu arvokisojen suosio.