Kuka enää uskaltaa ostaa nokialaisen?
Kannattaako ostaa puhelinta, jonka käyttöjärjestelmä on saattohoidossa? Eli uskaltaako Nokian Symbian-pohjaisia älypuhelimia enää ostaa? Pelaavatko esimerkiksi huolto ja päivitykset jatkossa? Asiantuntija varoittaa, että ainakin nokialaisiin tarjolla oleva pelivalikoima voi köyhtyä. Onko käyttöjärjestelmällä ostajalle väliä?
Tutkijat ja analyytikot ovat varsin erimielisiä siitä, haluavatko kuluttajat edelleen ostaa Nokian nykyisiä älypuhelimia, jotka ovat aikanaan poistumassa markkinoilta tulevan Windows Phonen tieltä.
Houkuttelevuus voi riippua itse laitteesta, käyttöjärjestelmästä, puhelimeen liittyvistä palveluista tai vaikkapa räätälöinnistä paikallisille markkinoille.
Nokiaa 90-luvulta asti seurannut FIMin teknologia-analyytikko Michael Schröder sanoo, että yksi selkeä Nokian nykyisen älypuhelinvalikoiman houkuttelevuuteen liittyvä riski on se, että ulkopuoliset pelisovellus- ja muiden palveluohjelmien kehittäjät eivät enää jatkossa halua panostaa Symbian-puhelimiin.
Tällöin Nokian palvelu- ja sovellusvalikoima köyhtyisi, eikä kuluttaja haluaisi ostaa puhelinta.
– Perjantaista lähtien moni sovelluskehittäjä on pistänyt poikki oman kehitystyönsä. He haluavat pitkäaikaisia projekteja, joissa on jatkuvuutta. Kun Symbianin osalta tätä jatkuvuutta ei ole, niin houkuttelevuus selkeästi kärsii.
Operaattorit
päättävät
Toinen epävarmuus tulee Schröderin mukaan matkapuhelinoperaattorien valinnoista.
– Merkittävä osa Nokian puhelimista myydään operaattorisubventioiden tuella. Jos haluttavuus kärsii, niin operaattoreilla ei ole enää välttämättä halua edistää niiden myyntiä, Schröder sanoo.
Etlan tutkija Timo Seppälä ja akatemiatutkija Mika Pantzar Aalto-yliopistosta eivät näe tilannetta yhtä dramaattisena. Heidän mielestään käyttöliittymän alasajolla ei ole suurta vaikutusta ostohaluihin.
Kuluttajan turha
murehtia
Seppälä muistuttaa, että huolto, varaosat ja päivitykset pelaavat tyypillisesti kymmenenkin vuotta teknologian lopettamispäätöksen jälkeen. Niistä ei ainakaan kuluttajien siis tulisi murehtia.
– Murroksia on ollut Nokian historiassa useampia. Aikoinaan 2000-luvun alussa Nokialla oli viisi käyttöliittymää, nykyään on päästy kolmeen eli S40:een, S60:een ja Meegoon. Minun on vaikea uskoa, että käyttöliittymän muutoksella on merkitystä. Eihän sillä tietokoneissakaan ole ollut, Seppälä sanoo.
Seppälän mukaan tulevaisuudessa käyttöliittymäkilpailu tulee kovenemaan, joten käyttöliittymä voi silloin muodostua kriittisemmäksi myös kuluttajan päätöksenteon kannalta.
Pantzar ei usko, että Symbianin alasajolla on tavallisen kuluttajan näkökulmasta merkitystä. Hänen mukaansa älypuhelimet ovat jo niin kyllästetyt erilaisilla palveluilla, ettei edes köyhempi sovellusvalikoima ole kuluttajan kannalta kovin merkittävä tekijä.
– Kuinka moni käyttää puhelinta enemmän kuin viisi vuotta, hän muistuttaa.
"Nokia menettää
kovimman kasvukauden"
Schröderin mukaan Nokialla on edessään todella isot riskit Microsoft-valintansa kanssa. Älypuhelinmarkkinoiden kasvu tasaantuu seuraavan vuoden tai kahden sisällä, mutta Nokia on valmis haastamaan kilpailijat vasta vuonna 2013.
– Nokia kompuroi juuri silloin kun pitäisi olla parhaassa iskussa. Yhtiö ei myöskään pysty kontrolloimaan, mitä muut tekevät. On avainkysymys, miten pitkälle kilpailijat etenevät tällä välin ja onnistutaanko MIcrosoftin järjestelmästä kehittämään varteenotettava vaihtoehto.
Pantzarkin valittelee Nokian päätöstä, jota asiantuntijat puheissaan lähes yksimielisesti Nokian osalta ruoskivat.
– Kaikki näkevät nyt Microsoftin valtavana voittajana ja Nokian valtavana häviäjänä. Tätä on niin vaikea tajuta, joko Nokialla on ihan järjettömän tyhmää jengiä, tai sitten siellä täytyy olla jokin logiikka, jota ei vielä ymmärretä, Pantzar sanoo.
Sekä Seppälä että Pantzar muistuttavat, että tällä hetkellä älypuhelimet ovat vain pieni, vaikkakin kasvava osa matkapuhelinmarkkinoita. Nokiankin miljardit tulevat edelleen tavallisten kännyköiden myynnistä