Jep. Tämä selittää SDP:n ja Vasemmistoliiton valoisamman näkemyksen kestävyysvajeesta.Kestävyysvajeeseen liittyvästä artikkelista pätkä (talouselämä):
Alkuperäinen artikkeli: http://www.talouselama.fi/uutiset/article630766.ece
Palkansaajien tutkimuslaitoksen rahoittaa SAK, STTK ja Akava. ETLA:aa taas työanantajajärjestöt. Kestävyysvajelaskelmissa näillä molemmilla lienee oma lehmä ojassa, sillä säästöt ja leikkaukset vaikuttaisivat molempien kannalta huonosti.
.. tai oikeastaan sen puutteesta.Jep. Tämä selittää SDP:n ja Vasemmistoliiton valoisamman näkemyksen kestävyysvajeesta.
Itse olin jo ennen armeijaa Siis Puolustusvoimien kannalta NATO olisi paras vaihtoehto. Päästäisiin kunnon sotaharjoituksiin mukaan. Kalusto saataisiin parempaan hintaan. Lisäksi Patrian ja muun puolustusteollisuuden myynti NATO-maihin kasvaisi varmasti. USA:lta saatasiin kaikenlaista tukea ja Jenkit muutenkin pitävät huolta "omistaan" eli varmasti olisi monenlaisia kauppasuhteita tiedossa. Jenkkejä varmasti kiinnostaisi kumppani suoraan Venäjän rajalla.Itsehän olen ollut Nato-kannalla jo siitä saakka kun olin itse armeijassa, ja näin sen tason.
Ehkä se on aatteellisesti hienompaa sotia YK:n kuin Naton puolesta? Kuitenkin sama kuula siellä piipussa.Natoon liittymisen vastustajat perustelevat, että suomalaisia sotilaita joutuisi osallistumaan ties mihin hässäköihin. Kuitenkin jokaiseen operaatioon Nato-maat päättävät itsenäisesti osallistumisestaan. Suomi lienee ollut aktiivisemmin mukana NATOn vetämissä operaatioissa kuin monet NATO-maat.
Tätäpä osasin jo pelätäkin. Työttömyysongelmaa ei ratkota siten, että edistettäisiin työpaikkojen syntymistä sekä alennettaisiin työllistymisen kynnyksiä. Sen sijaan tilastoja siivotaan pistämällä ihmisiä lisääntyvissä määrin koulunpenkille. Tästä olikin muistaakseni aika tuoreita tutkimustuloksia, joiden mukaan ko. ryhmissä lisäkoulutus ei juurikaan ole parantanut olennaisesti työllistymisen edellytyksiä.Hallitusneuvotteluissa on alettu valmistella uusia työvoimapoliittisia linjauksia. A-studion saaman salaisen luonnoksen mukaan tavoitteena on saada kaikista työttömistä noin joka kolmas ja pitkäaikaistyöttömistä puolet koulutukseen.
Edelliseen hallitukseen verrattuna nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä kitkettäisiin luonnoksen mukaan korostetummin koulutuksen ja ohjauksen keinoin oman vastuun sijasta.
Rahat hankkeiden toteuttamiseen on tarkoitus saada lisäbudjetista. Hallituksen onkin luonnospaperin mukaan tarkoitus tehdä pikaisesti työllisyyslisäbudjetti hankkeiden tueksi.
Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimuksen mukaan jo 45-vuotiaana on hankala työllistyä uudelleen. Samaan aikaan firmat saneeraavat ulos juuri viisikymppisiä ja joillakin aloilla työntekijöiden keski-ikä on nopeasti laskenut 40 ikävuoteen.
Vantaalainen Mervi Nuutinen sai lähtöpassit 35 vuoden työuran ja johtotehtävien jälkeen.
- Se tuotti alussa häkeltymisen, että näinkö tässä kävi. Ja kun en aikaisemmin ollut sellaisessa tilanteessa ollut, tuntui kuin olisi pudonnut syvään kuiluun, kuvailee Nuutinen kolmen vuoden takaista tilannetta.
Työnhaku yli viisikymppisenä näytti lähes mahdottomalta.
- Vaikka laittaa paljon hakemuksia, niin ei tule edes kutsua käymään. Ensimmäisenä kysytään esimerkiksi nettihakemuksissa, että minkä ikäinen olet. Ensimmäinen luukku on se, mihin pitää pistää päivä ja kuukausi ja vuosi. Se pudottaa hakemuksen mustaan aukkoon eikä sen jälkeen ole mitään toivoa, kertoo Nuutinen.
Työntekijöiden keski-ikä laskee vauhdilla
Samaan aukkoon tippuu yhä nuorempi. Yli nelikymppinen on monen työnantajan mielestä jo vanha ja jää nuorempien jalkoihin. Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimukseen kerätyt kokemukset paljastavat räikeää ikäsyrjintää heti 45 vuoden rajapyykin jälkeen. Työ on jäänyt saamatta syntymävuoden kertomisen jälkeen ja moni on otettu vain pätkätöihin tai koeajaksi.
Useilla aloilla työntekijöiden keski-ikä laskee vauhdilla. Esimerkiksi IT- ja viestintäalalla keski-ikä on enää 40 vuotta.
- Aiemmin keski-ikä oli 47-48-vuotta, mutta nyt se on tippunut lähes 40 ikävuoteen, toteaa IT- ja viestintäalan toimiala-asiamies Seppo Lindgren ammattiliitto Prosta.
Harjoittelijan palkalla töihin?
Jos eläkeikään on työnhakijalla vielä matkaa, esteeksi nousee monissa tapauksissa liian kova palkka. Pitkän uran tehneille työnhakijoille on tarjottu töitä, jos he suostuvat harjoittelijan palkkaan.
- Siinä on osittain ihan taloudelliset syyt. Työnantaja katsoo, että on helpompi ottaa nuoria ihmisiä pienemmällä palkalla ja heiltä löytyy suurempaa joustoa työnantajille, kertoo toimialavastaava Risto Tamminen Prosta.
- Suurelta osin tänä päivänä yritykset ovat sijoitusyhtiöiden omistuksessa ja usein omistus on ulkomailla. Siellä halutaan tulos ja täällä sitten työnantaja yrittää selviytyä siitä tavalla tai toisella.
Samaan aikaan puhutaan kuitenkin työurien pidentämisestä.
- Se tuntuu aika ristiriitaiselta, koska meillä on täysi työ pitää meidän jäsenet töissä varsinkin kun lähestytään eläkeikää, toteaa Tamminen.
Mervi Nuutinen pisti kolmen vuoden työnhaun ja kursseilla ravaamisen jälkeen pystyyn oman yrityksen. Nyt ikärasismi iskee vastaan enää harvoin.
- Se ikä tulee vielä siinäkin vastaan, että kun yrität yrittäjänä hakea sairausvakuutusta sairastumisen varalle niin vakuutusyhtiöt katsoo, että olen riski-ikäinen, naurahtaa Nuutinen.
YLE Uutiset / Hanna Visala
No toivottavasti tossa ei ole ainoat keinot.Pätkä ylen uutisesta..
Tätäpä osasin jo pelätäkin. Työttömyysongelmaa ei ratkota siten, että edistettäisiin työpaikkojen syntymistä sekä alennettaisiin työllistymisen kynnyksiä. Sen sijaan tilastoja siivotaan pistämällä ihmisiä lisääntyvissä määrin koulunpenkille. Tästä olikin muistaakseni aika tuoreita tutkimustuloksia, joiden mukaan ko. ryhmissä lisäkoulutus ei juurikaan ole parantanut olennaisesti työllistymisen edellytyksiä.
On tämä niin merkillistä, että ei voi käsittää mitenkään.
Toki!Mutta kai se on jo ihmisen kannalta parempi olla tekemisissä ja kosketuksissa jollakin tavalla työhön ja ihmisiin, kuin kuitata sama raha räkimällä kattoon ja luuhaamalla Sokoksen porttikongissa?
Mulla on sellainen käsitys, ei perustu muihin kuin mielikuviin, ettei noiden työllisyyskurssien perusteella saa töitä käytännöllisesti katsoen lainkaan paremmin kuin niitä käymällä.Toki!
Mutta mikä summa rahaa käytetään siihen, että järjestetään kursseja, joiden hyödyllisyydestä on ei ole mitään takeita ja järjestetään opiskelijoita noille kursseille.
Eikö sama rahasumma voitaisi käyttää oikeiden työpaikkojen luomiseen?
No eipä niitä uutisten mukaan muutenkaan saa, jos on 45 vuotias.Mulla on sellainen käsitys, ei perustu muihin kuin mielikuviin, ettei noiden työllisyyskurssien perusteella saa töitä käytännöllisesti katsoen lainkaan paremmin kuin niitä käymällä.
Eipä ole ihan ilmaista näiden syrjäytyneiden ihmistenkään hoitaminen. Taitaa olla 107 kertaa kalliimpaa kuin työllisyyskurssit. 10 vuotta sitten jo maksoi yks vieroitushoito sata tonnia, mitäköhän nytten??Toki!
Mutta mikä summa rahaa käytetään siihen, että järjestetään kursseja, joiden hyödyllisyydestä on ei ole mitään takeita ja järjestetään opiskelijoita noille kursseille.
Eikö sama rahasumma voitaisi käyttää oikeiden työpaikkojen luomiseen?
Mutta auttaako nuo kurssit tuossa syrjäytymisenestossa? Vähän kyseenalaistaisin sitä.Eipä ole ihan ilmaista näiden syrjäytyneiden ihmistenkään hoitaminen. Taitaa olla 107 kertaa kalliimpaa kuin työllisyyskurssit. 10 vuotta sitten jo maksoi yks vieroitushoito sata tonnia, mitäköhän nytten??