.. osansa on kyllä mediallakin, joka rakastaa riitoja - joten nostaa niitä politiikassa esiin. Mutta pikkuhiljaa voisi puolueet kyllä herätä "Jotain tarttis tehrä".Vaalien jälkeisiin tärkeimpiin tehtäviin kuuluu muuttaa suhtautumista Euroopan unioniin. Vastuun kantamiseen valmiiden puolueiden on otettava aloite yhdentymisasioissa. Lisäksi niiden täytyy lopettaa ikuinen EU:n nälviminen sekä omien ongelmien ja virheiden sysääminen EU:n piikkiin.
...
Mielipidetutkimusten paniikkiin ajamat puolueet astuivat miinaan, kun ne antoivat aloitteen perussuomalaisille ja vaalit käytiin Portugalin ja Kreikan ympärillä. Portugali ja Kreikka ovat maamme kannalta sivujuonteita verrattuna niihin ponnisteluihin, joita tarvitaan pohjoismaisen ja eurooppalaisen hyvinvointivaltion pelastamiseen. Maailman muutos siirtää mannerlaattoja, eikä kehityksen virta kulje Euroopan suuntaan.
...
Henkisen ja taloudellisen Impivaaran haikailussa unohtuu, että Impivaarassa asuttiin savupirteissä. Uunillisiin taloihin ja kaukolämpöön siirtyminen alkoi toden teolla, kun maamme teollistui, ja teollisuudesta huolehtiminen on myös kansainvälistymisen keskeinen osa. Mikä tahansa häiriö maailman talousjärjestelmässä tai vapaakaupassa iskee suoraan omaan nilkkaan.
...
Missä ovat ne marikiviniemet, mauripekkariset, eeroheinäluomat tai juttaurpilaiset, jotka kaiken venkoilun lomassa kertovat julkisesti ja kovaan ääneen, miten maamme kansainvälistymisprojektin ja EU:n ajautuminen todellisiin vaikeuksiin vaikuttaa maaseudun ja kaupunkilaisten tulevaisuuteen. Jopa timosoinit voisivat pohtia, mitä heidän kannattajilleen merkitsee, jos teollisuuden ja vapaakaupan perusteita horjutetaan ja tulonsiirtoihin tarvittavat rahat loppuvat.
...
Taivaalla on vielä pitkään mustia pilviä, ja eurooppalaistyyppisen hyvinvointivaltion säilyttäminen vaatii todellisia yleiseurooppalaisia ponnisteluja. Jos ne epäonnistuvat, niin korppi meidät nokkii. Nokkelinkaan huulenheitto ei paljon paina, mikäli epävarmuus leviää maa maalta Espanjan, Italian ja ties minkä maan kautta syvemmälle koko EU:n ytimeen.
Kimmo Sasin johtama taloustyöryhmä ei saa mitään aikaiseksi. Varmaan Sasi, totuttuun tapaan, nukkuu siellä.Aika vaikealta näyttää hallituksen muodostaminen. Kestävyysvajeesta edelleen neuvotellaan ja samaan aikaan EU:n velkakriisi toimii Damokleen miekkana, joka voisi laittaa laskelmat ihan uuteen uskoon.
Demareiden mukaan Sasi ei ole tuonut mitään lukuja taloudesta neuvotteluihin.Ennätyspitkissä hallitusneuvotteluissa tulee tänään tusina päiviä täyteen, kun kuuden puolueen neuvottelijat kokoontuvat jälleen Säätytalolle.
Neuvotteluja jumittaa edelleen kiista tulevien vuosien talousraamista ja erimielisyyksiä yritetään ratkaista taas tiistaina talousryhmässä yhden välipäivän jälkeen.
Kimmo Sasin (kok) johtaman talousryhmän kokous peruutettiin maanantailta, koska kokoomus ja Sdp yrittivät vääntää talousnäkemyksiään yhteen kahden kesken. Siinä ne eivät kuitenkaan onnistuneet.
Muita puolueita ei vaivattu neuvotteluilla, kun kaksi suurinta ovat eri linjoilla lähivuosien julkisen talouden alijäämän paikkaamisesta.
Hallitusneuvottelut ovat nyt kestäneet pidempään kuin vuosikausiin. Viime hallituksista pisimpään on neuvoteltu Lipposen hallitusta vuonna 1995 ja Jäätteenmäen hallitusta vuonna 2003, niitäkin vain kymmenen päivää.
Vaaleista on tänään kulunut 44 päivää. Viimeksi hallituksen nimittämiseen kului vaaleista näin pitkään vuonna 1987.
Neuvottelujen venyessä paine hallitustunnustelija Jyrki Kataista (kok) vastaan kasvaa päivä päivältä.
Ilta-Sanomien haastattelema neuvottelija sanoo, että puolueissa on esiintynyt kritiikkiä Kataisen neuvottelutatapoja kohtaan, ja hallitustunnustelijan on toivottu asettavan takarajan neuvotteluille.
HS:n eri lähteistä keräämien tietojen mukaan hallitusneuvotteluja ei johda kunnolla kukaan.
Helsingin yliopiston poliittisen historian professorin Pauli Kettusen mielestä hallituksen muodostamista hidastaa se, että hallitusohjelmalle halutaan antaa nykyisin niin suuri merkitys.
Ennen vanhaan näin ei ollut. Ongelmat ratkaistiin sitä mukaa, kun niitä tuli eteen.
”Voi kysyä, kuinka paljonko politiikan itserajoitusta tarvitaan muuttuvien haasteiden maailmassa”, Kettunen kritisoi kohteliaasti nykykäytäntöä.
Toi on kyllä se ongelma kun kaikki pitää kirjata hallitusohjelmaan."Helsingin yliopiston poliittisen historian professorin Pauli Kettusen mielestä hallituksen muodostamista hidastaa se, että hallitusohjelmalle halutaan antaa nykyisin niin suuri merkitys.
Ennen vanhaan näin ei ollut. Ongelmat ratkaistiin sitä mukaa, kun niitä tuli eteen."
Tuntui ainakin, jotta sitä jakovaraa oli edelleenkin, mitä nyt lainarahalla. Ei anneta moisten seikkojen haitata, kun kohta on seuraavat vaalitkin.Nykyään puolueet vaalitaisteluissaan löyvät liian tiukkoja lupauksia ja kynnyskysymyksiä lukkoon, eikä sitten niistä voi luistaa menettämättä vähintään kasvonsa.
Kuten jossain jo aikaisemmin totesin, koko hallitusohjelman laatiminen on perseestä - ainakin neljäksi vuodeksi eteenpäin. Asiat tulisi kohdata puhtaalta pöydältä sellaisena kun ne tulevat. Esim. maailman talous saattaa neljässä vuodessa mennä vinksin vonksin. Ei kesäkuussa 2007 osattu lainkaan varautua tilanteeseen miten maailma, EU tai Suomi nyt lepää.
SDP tyrmää Sasin ehdotuksen
Hallitusneuvottelujen taloustyöryhmää vetävän Kimmo Sasin (kok) pohjaesitys hallitusohjelman talousraameiksi ei kelpaa sosiaalidemokraateille.
SDP:n edustajana taloustyöryhmässä istuva Eero Heinäluoma sanoi, että esityksestä ei synny sopua. Heinäluoma ei neuvottelusta poistuessaan kommentoinut tarkemmin esityksen sisältöä. Hän totesi vain, että se on kokoomuksen esitys.
SDP:n eduskuntaryhmä kokoontuu kello 13 arvioimaan hallitusneuvottelujen tilannetta. Myös kokoomuksen eduskuntaryhmä on samaan aikaan koolla.
STT
Arhinmäki: Sasin paperi tietää liikaa leikkauksia
Hallitusneuvotteluihin tuotu pohjaesitys hallitusohjelman talousraameista ei kelpaa sellaisenaan myöskään vasemmistoliitolle.
Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoo, että Kimmo Sasin (kok.) esitys on liian leikkauspainotteinen.
Arhinmäen mielestä pääpainon pitäisi olla siinä, että valtiolle kerätään lisää tuloja progressiivisella verotuksella. Hänen mukaansa vasemmistoliitto pitää kiinni siitä, että perusturvasta ja peruspalveluista ei leikata, vaan perusturvaa vahvistetaan.
Hallitusneuvottelujen talousryhmä on arvioinut päivällä puheenjohtajansa Sasin esitystä. Se ei kelvannut sellaisenaan SDP:llekään.
STT
Kriisi oli tuolloin jo alkanut, mutta ei eskaloitunut pahaksi. Mutta silloinkin oli tummat pilvet päällä, eikä niistä välitetty.. kuten tuskin nytkään.Ei kesäkuussa 2007 osattu lainkaan varautua tilanteeseen miten maailma, EU tai Suomi nyt lepää.
Eikö ne voisi pistää vaan jonkunlaisen hallituksen pystyyn, ja sitten käsitellä asiat sellaisena kuin ne tulevat. Eduskunta sitten äänestää puolesta tai vastaan, ja jos joku tärkeäksi koettu asia ei mene läpi ja hallituspuolueet äänestää vastaan niin sitten hallitus vaihtoon. Onks se joku kunniakynnyskysymys, että hallituksen pitää kestää 4v?Nykyään puolueet vaalitaisteluissaan löyvät liian tiukkoja lupauksia ja kynnyskysymyksiä lukkoon, eikä sitten niistä voi luistaa menettämättä vähintään kasvonsa.
Kuten jossain jo aikaisemmin totesin, koko hallitusohjelman laatiminen on perseestä - ainakin neljäksi vuodeksi eteenpäin. Asiat tulisi kohdata puhtaalta pöydältä sellaisena kun ne tulevat. Esim. maailman talous saattaa neljässä vuodessa mennä vinksin vonksin. Ei kesäkuussa 2007 osattu lainkaan varautua tilanteeseen miten maailma, EU tai Suomi nyt lepää.
Arhinmäen linja on ihan odotettu. Onkohan Arhinmäki askenut kuinka paljon sitä progressiivista verotusta tulisi kiristää. Riittäisiköhän 2.500,- kk ansioiden jälkeen 10 %-yksikköä nykyistä korkeampi progressio?Hauska tuo Kouvon "jakovara"-kommentti ja sitä seuraava Mossen lainaama Arhimäki "Ei leikata, verotetaan". Pää pysyvästi pilvissä :nope:
Alkuosasta olen samaa mieltä, menoleikkauksilla olisi pyrittävä tasapainottamaan valtion talous.Suomella menee nyt oikein hyvin. Meillä on myös yksi maailman korkeimmista veroasteista. Itse olisin niin maltillinen, että en korottaisi veroja nyt lainkaan, koska sitten kun menee (oikeasti) huonosti - ei sitä mahdollisuutta enää ole käytettävissä.
Mun mielestä keynesiläisyys voitaisiin jo unohtaa. Nykyinen velkakriisi on erittäin keynesiläistä politiikkaa. Se on totta, että kun huonosti menee, niin silloin veronkorotukset jyrkentävät usein alamäkeä.Perinteisesti valtio pyrkii keynesiläisyyden hengessä tasapainottamaan suhdanteita. Jos niitä veroja korotetaan kun menee heikosti, niin ei se fiksulta vaikuta, vaan jyrkentää syöksyä. Oltaisiin ihan kreikkalaisella asenteella liikkeellä.
Täsmälleen samaa mieltä. Miten se kepu tuon negatiivisen verotuksenkin ryssi? Sehän oli 2-3 vuoden takaa heidän ideansa (siis ohjelmassa ekana) mutta vissiin meni iltalypsyt tärkeysjärjestyksessä edelle?KolmikantaSuomessa? En usko - en sitten kirveelläkään.
... itsehän olen negatiivisen verotuksen ja kansalaispalkan kannalla. Ansiosidonnaista saa tarjota "vakuutuksena" jos haluaa, mutta valtion rahoitusosuuden tulisi olla 0.
Nykyinen velkakriisi on siinä suhteessa keynesiläistä politiikkaa, että elvytetään matalasuhdanteen aikana. Siinä mielessä taas ei ole, koska velkoja ei lyhennetä noususuhdanteen aikana. Ei keynesiläisyys sillä tavalla voi toimia, että noudatetaan vain toista puolta.Mun mielestä keynesiläisyys voitaisiin jo unohtaa. Nykyinen velkakriisi on erittäin keynesiläistä politiikkaa.
.
Noniin Knoukkari! Vedäs kommenttis takas, me ei voida, ei ei ei vaan voida olla mistään poliittisesta asiasta samaa mieltä.Täsmälleen samaa mieltä. Miten se kepu tuon negatiivisen verotuksenkin ryssi? Sehän oli 2-3 vuoden takaa heidän ideansa (siis ohjelmassa ekana) mutta vissiin meni iltalypsyt tärkeysjärjestyksessä edelle?
Eiköhän tässä vielä erimielisyyksiäkin löydetä.Noniin Knoukkari! Vedäs kommenttis takas, me ei voida, ei ei ei vaan voida olla mistään poliittisesta asiasta samaa mieltä.
Yritin tuossa yksi päivä muuten katsoa jollain pidemmällä aikavälillä (esim. 90/95-2010) työntekijämäärien kehitystä Yksityinen/kunta/valtio & palkka&palkkasummakehitystä samassa kaaviossa.Eiköhän tässä vielä erimielisyyksiäkin löydetä.
Tosta julkisesta puolesta ja miksi se paisuu kuin pullataikina mulla ois muutama ajatus, mutta en ny ehi. Mutta luulen jotta niistä ei erimielisyyttä kyllä saa kun ovat tosiasioita!
Kyllähän suomi velkojaan lyhensi nousukauden aikana. Nyt vain ei olla nousukaudessa vaan nousemassa kuopan pohjalta. Tämä asia sikäli liittyy kestävyysvajeeseen, että sehän kertoo sen, että edes noususuhdanteessa ei ole varaa lyhentää velkoja.. vaan velkaannutaan silloinkin lisää. Käsittääkseni kaikkien osapuolien kestävyysvajelaskelmat perustuvat oletukseen positiivisesta talouskasvusta.Nykyinen velkakriisi on siinä suhteessa keynesiläistä politiikkaa, että elvytetään matalasuhdanteen aikana. Siinä mielessä taas ei ole, koska velkoja ei lyhennetä noususuhdanteen aikana. Ei keynesiläisyys sillä tavalla voi toimia, että noudatetaan vain toista puolta.