Heinäkuussa on aikaa lukea – esimerkiksi Jyrki Kataisen (kok) hallituksen ohjelmaa.
Sitä voi yrittää lukea kuin tietokirjaa ja etsiä vihjeitä siitä, mitä seuraavien neljän vuoden aikana tapahtuu. Ainakin erilaisten selvitysmiesten ja työryhmien vakiojäsenten työllisyysaste näyttää seuraavan hallituskauden aikana nousevan korkeaksi.
Tai sitten 90-sivuista ohjelmaa voi lukea kuin dekkaria: etsiä juonesta aukkoja ja ristiriitaisuuksia sekä arvuutella loppuratkaisua.
Epäloogisuuksia ainakin riittää. Sivulla 46 luvataan lisätä oppisopimuskoulutusta. Noin 40 sivua myöhemmin oppisopimuskoulutuksesta leikataan 21 miljoonaa euroa.
Sivulla 73 luvataan turvata vanhusten asuntojen korjausavustusten riittävyys ja edistää hissirakentamista. Myöhemmin ohjelmassa korjausavustuksia ja hissirakentamisen avustuksia leikataan.
Maahanmuutossa viranomaiskäsittelyä aiotaan nopeuttaa leikkaamalla viranomaiskäsittelystä 20 miljoonaa euroa. Ammatillisen koulutuksen tarjonta varmistetaan leikkaamalla sen rahoitusta. Samoin hallitus vähentää kovasti päästöjä kaikkialta, mutta leikkaa uusiutuvan energian tukia.
Hallitus nostaa suomalaiset "maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä" – leikkaamalla koulutuksesta 300 miljoonaa euroa.
HallitusOhjelmassa selvitetään ja edistetään paljon. Se kuulostaa hyvältä. Aluksi ohjelmaa tulkittiinkin niin, että asiat, joita luvataan edistää, myös edistyvät.
Nyt alkaa kuulostaa siltä, että edistämisestä ja selvittämisestä puhuminen tarkoittaa, ettei varmasti tehdä mitään.
Ohjelma lupaa edistää taideyliopistoa. Myöhemmin opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) suomensi Ylelle sen tarkoittavan, ettei taideyliopistoa tällä vaalikaudella perusteta.
Hallitus lupaa myös selvittää tarpeet kiristää aborttilainsäädäntöä. Johtoryhmästä kerrottiin HS:lle, ettei se tarkoita mitään. Erilaisilla selvityshankkeilla onkin ilmeisesti lähinnä ostettu poliittisissa kamppailuissa joku neuvotteluosapuoli tyytyväiseksi, kuten esimerkiksi aborttiselvityksellä kristillisdemokraattien Päivi Räsänen.
Ohjelmassa olevaa selvityskohtaa voi heilutella omille kannattajille voitonmerkkinä, vaikkei selvityksestä ikinä mitään seuraisikaan.
Koska luvuissa on vaikeampi olla ympäripyöreä, hallitusohjelman veronkorotuksia ja leikkauksia koskeva liite on sentään selvää tekstiä. Ainakin melkein.
Liitteen mukaan hallitus korottaa veroja 1,26 miljardia vuosittain. Tarkemmalla lukemisella korotuksista kuitenkin puuttuu lähes 200 miljoonaa euroa. Tämä johtuu siitä, että hallitus antaa valtion keräämistä yhteisöverotuotoista kunnille korotettua osuutta vuosina 2012 ja 2013.
Asia on kyllä mainittu liitteessä veromuutosten joukossa omalla rivillään, mutta euromääräinen ja miinusmerkkinen summa on jätetty rivin lopusta kokonaan pois. Käytännössä tämä tarkoittaa veronkorotusten jäämistä lähes 200 miljoonaa euroa ilmoitettua pienemmiksi vuosina 2012 ja 2013. Veronkorotukset kasvavat 1,26 miljardiin siis vasta vuosina 2014–2015.
Entä sitten loppuratkaisu?
Valtiovarainministeriön mukaan leikkauksia on liian vähän. Ministeriön virkamiestyönä tekemän kestävyysvajetarkastelun mallilaskelman mukaan leikkauksia pitäisi tehdä jo sovittujen 1,26 miljardin lisäksi 3,5 miljardilla.
Tosin valtiovarainministeriön korkein virkamies, sairauslomalla oleva valtiosihteeri Raimo Sailas, totesi viime viikolla jo päätettyjenkin leikkausten olevan osaltaan näennäisiä.
Lähes puolet leikkausten nettosummasta tulee kuntien valtionosuuksia leikkaamalla. Kestävyysvaje ei kuitenkaan koske vain valtiontaloutta vaan koko julkista taloutta – siis myös kuntia. Kestävyysvajeen kannalta leikkaus kuntien valtionosuuksista ei siis ole leikkaus vaan sisäinen tilisiirto.