Meni jo! uusinta tulee 2015!Koska ne tulee telkkarista?
Meni jo! uusinta tulee 2015!Koska ne tulee telkkarista?
Ottaen huomioon Rehnin aiemmat ennustukset... lienee varmaa, että Espanja, Italia ja Ranska eivät selviä ilman pelastuspakettia. Keneltä sen sitten saisi, sillä vakausrahasto on siihen liian pieni.MTV3: Rehn: Espanja, Italia ja Ranska selviävät ilman pelastuspakettia
Ilmeisesti oli Hölmölän yhteisö kyseessä. Olisivat myyneet ne ylimääräiset 90 leipää ja ostaneet ylijäävillä rahoilla vaikka banaaneja ja marjoja. Jos leiville ei ollut markkinointa, niin ne yhdeksän 'ylimääräistä' olisivat kenties voineet keksiä jotain muuta hommaa.Esimerkki: 10 hengen yhteisö, jossa on tehdas, jonka tuottavuus on tasoa 1 ihminen ja 1 leipä päivässä. Yhteisössä on tarve 10 leivälle per päivä. Näin ollen yhteisössä on täystyöllisyys, kun jokainen henkilö on tehtaassa tekemässä yhden leivän per päivä siis kokonaisuudesasan 10 leipää.
Eräänä kauniina päivänä tehtaassa tehtiin tehostamisuudistus, jonka seurauksena tuottavuus nousi 10 kertaiseksi. Tämän uudistuksen jälkeen tehtaan tuottavuus oli tasoa 1 ihminen ja 10 leipää päivässä. Näin ollen tehdas tuotti 10 leivän sijasta 100 leipää päivässä. Mutta koska yhteisössä on tarve vain 10 leivälle, nämä 90 muuta leipää olivat turhia, joten ne homehtuivat ja ne heitettiin jokeen. Niinpä tehtaasta vähennettiin nämä 9 työntekijää, jolloin tehdas kykeni jälleen tuottamaan sen tarvittavan 10 leipää päivässä.
Oikeassa maailmassa yritykset myyvät tuotteitaan - eivät tuota itselleen. Jos tuottavuus nousee kovasti, niin hetkellisesti voitot kasvaa. Ennen pitkää kilpailijat kuitenkin ottavat edun kiinni.Ratkaisu ongelmaan? Oikeassa maailmassa on nimen omaan tapahtunut työntekijöiden vähentämistä, mutta sen ei oikeasti tarvitsisi olla niin. Miksei tehdä niin, että työaika vähentyisi 1/10 entisestä? Huom! Palkka ei kuitenkaan tippuisi, koska yritys tuottaisi edelleen täysin saman verran kuin ennen.
Ilmeisesti oli Hölmölän yhteisö kyseessä. Olisivat myyneet ne ylimääräiset 90 leipää ja ostaneet ylijäävillä rahoilla vaikka banaaneja ja marjoja. Jos leiville ei ollut markkinointa, niin ne yhdeksän 'ylimääräistä' olisivat kenties voineet keksiä jotain muuta hommaa.
Ei se tuottavuus aiheuta voittoja, koska ratkaiseva tekijä on tarve. Jos tarve on täytetty siitä eteenpäin tapahtuva tuottavuuden kasvu ei lisää "elintasoa". Tämä on se n. "kriittinen piste". Tämä piste on ylitetty useimissa länsimaissa jo joskus 80-luvulla.Oikeassa maailmassa yritykset myyvät tuotteitaan - eivät tuota itselleen. Jos tuottavuus nousee kovasti, niin hetkellisesti voitot kasvaa. Ennen pitkää kilpailijat kuitenkin ottavat edun kiinni.
Kun tuottavuuden kasvusta puhutaan, niin yleensä mittayksiköt ovat max prosentteja. Ei suinkaan siten, että tuottavuus kasvaa kymmenkertaiseksi. Paitsi jos tarkastellaan vuosikymmenien periodilla.. mutta se on akateemista puuhastelua, joka ei ratko nykyhetken pulmia.
Irtisanotut 9 työntekijää voisivat kehittää uusia tuotteita ja palveluita, jotka parantavat yhteisön jäsenten elintasoa ja elämän laatua. Pitkällä tähtäimellä erityisesti teknologian kehitys on tärkeää sekä elämän laadun että tuottavuuden kasvun itsensä kannalta.1. ongelma: Tuottavuus. Tuottavuuden jatkuva kasvu ei kuitenkaan lisää yhteiskunann elintasoa.
Esimerkki: 10 hengen yhteisö, jossa on tehdas, jonka tuottavuus on tasoa 1 ihminen ja 1 leipä päivässä. Yhteisössä on tarve 10 leivälle per päivä. Näin ollen yhteisössä on täystyöllisyys, kun jokainen henkilö on tehtaassa tekemässä yhden leivän per päivä siis kokonaisuudesasan 10 leipää.
Eräänä kauniina päivänä tehtaassa tehtiin tehostamisuudistus, jonka seurauksena tuottavuus nousi 10 kertaiseksi. Tämän uudistuksen jälkeen tehtaan tuottavuus oli tasoa 1 ihminen ja 10 leipää päivässä. Näin ollen tehdas tuotti 10 leivän sijasta 100 leipää päivässä. Mutta koska yhteisössä on tarve vain 10 leivälle, nämä 90 muuta leipää olivat turhia, joten ne homehtuivat ja ne heitettiin jokeen. Niinpä tehtaasta vähennettiin nämä 9 työntekijää, jolloin tehdas kykeni jälleen tuottamaan sen tarvittavan 10 leipää päivässä.
Mitä tästä opimme? Sen että tuottavuuden kasvu aiheuttaa työttömyyttä tai jos ei työttömyyttä niin luonnonvarojen tuhlausta.
Ratkaisu ongelmaan? Oikeassa maailmassa on nimen omaan tapahtunut työntekijöiden vähentämistä, mutta sen ei oikeasti tarvitsisi olla niin. Miksei tehdä niin, että työaika vähentyisi 1/10 entisestä? Huom! Palkka ei kuitenkaan tippuisi, koska yritys tuottaisi edelleen täysin saman verran kuin ennen.
1 heistä keksi internetin ja loput jakelivat postia.Toki leikkaamalla työaikoja työntekijät voivat käyttää lopun ajastaan kehitystyöhön, mutta jos yhdeksän yhteisöstä ei tee leipää ollenkaan, heidän ei tarvitse opetella leivänteon yksityiskohtia vaan he voivat keskittää kaikki voimavaransa muuhun.
On järkevää vähentää työntekijöiden määrää, jos kysyntä on vähentynyt. Kun maailma muuttuu, työpaikkojen on muututtava mukana.1 heistä keksi internetin ja loput jakelivat postia.
Internetin seurauksena postin jakajille uhkaa käydä näin.
"Viime aikoina tappiota tehnyt Itella aloittaa rankan säästöohjelman, johon liittyvät yt-neuvottelut alkavat jo ensi viikolla. Yt-neuvottelut koskevat kaikkiaan 820 työntekijää."
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/114898-itella-rajulle-saastokuurille-–-yt-neuvottelut-alkavat
jälleen kerran porukka on työttömänä ja taas pitäisi keksiä jotain tekemistä.
Joo. Pirun Henry Fordikin kun meni mullistamaan autojen massatuotannon niin tuhosi samalla käytännössä kokonaan hevoskärryteollisuuden.1 heistä keksi internetin ja loput jakelivat postia.
Internetin seurauksena postin jakajille uhkaa käydä näin.
"Viime aikoina tappiota tehnyt Itella aloittaa rankan säästöohjelman, johon liittyvät yt-neuvottelut alkavat jo ensi viikolla. Yt-neuvottelut koskevat kaikkiaan 820 työntekijää."
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/114898-itella-rajulle-saastokuurille-–-yt-neuvottelut-alkavat
jälleen kerran porukka on työttömänä ja taas pitäisi keksiä jotain tekemistä.
Teki vissiin 8 konkurssia ennen tuota.Joo. Pirun Henry Fordikin kun meni mullistamaan autojen massatuotannon niin tuhosi samalla käytännössä kokonaan hevoskärryteollisuuden.
Minun mielestäni kannattaa katsoa peruskansalaisen elintasoa pitkällä aikavälillä (lamat pois laskuista). Ihan perusperheillä on internet, tietokoneet, lcd-telkkarit, dvd:t, kännykät jne. On varaa käydä ravintolassa, ulkomailla jne. Elintaso on huomattavasti korkeampi monella tavoin kuin esim. 20 vuotta sitten. Asunnottomien määrä on laskussa. Perusturvaa nostetaan. Oikeasti Suomessa on asiat paremmin kuin koskaan ja asiat menee periaatteessa koko ajan parempaan suuntaan.
Olisinkin ihmetellyt jos et olisi peesaillut.Hyvät postaukset Calvinilta ja oltsulta. Peesailen.
Niinpä. Kyllä ihmiset oli onnellisempia ennen vaikka ei ollutkaan kaikkea mitä nyt on. Onnellinen voi olla vaikka asuisi pahvilaatikossa kadulla. Sen sijaan materia ei takaa onnellisuutta.Hyvä pointti toi Ogezin esiintuoma onnellisuuden puute. Onko nykyelämä liiaksi 'onnellisuuden' perässä juoksemista ja täysillä elämistä eikä nähdä arkielämän onnellisia hetkiä joita saa ilmaiseksi.
Vai onko mediasta tuleva negatiivinen uutisvirta vienyt elämänilon osin? Jos tv ja lehti tunkee pelkkä talousongelmaa, sotaa, veronkorotusta, lamaa, maanjäristystä niin jääkö kukkivat niityt ja linnunlaulut huomaamatta?
(Tuli huomioitua kaunis auringonlasku Nummelan harjulla juoksulenkillä)
Uuden tutkimuksen mukaan rahalla voi oikeasti ostaa onnea. Mutta sama tutkimus todistelee, että olemme surkeita tässä ostamisen lajissa.
Jos rahalla voi ostaa terveyttä ja virkeyttä huolten ja raadannan sijaan, miksi rahan lääkitsevä vaikutus on niin heikko, kysyy SmartMoney ja vastaa itse kysymykseensä. Useimmat ihmiset ovat tunareita kuluttamisessa.
Väitettään Smart Money tukee Journal of Consumer Psychology -lehdessä julkaistulla tutkimuksella.
Kolme yhdysvaltalaista yliopistotutkijaa, Elizabeth Dunn British Columbiasta, Daniel Gilbert Harvardista ja Timothy Wilson Virginian yliopistosta antaa muutamia vinkkejä siihen, miten rahalla voi ostaa onnea.
1. Osta kokemuksia, älä tavaroita.
Laajoissa tutkimuksissa on selvinnyt, että ihmiset kokevat enemmän onnea asioista, joita he ovat tehneet kuin tavaroista, joita he omistavat. Tutkijat arvelevat syyksi sen, että kokemukset paikantavat meidät läsnöolevaan. Vaeltava mieli on onneton mieli.
Toinen syy voi olla se, että ihmiset käyvät säännöllisemmin läpi elämäänsä muistojen kuin tavaroiden kautta. Ja kokemuksista syntyy muistoja. Esineet ihastuttavat, mutta ne myös hylätään helposti.
2. Ole itsekäs, auta.
Auttamistalkoisiin ei kannata rynnätä pelkkää hyvän hyvyyttään. Auttamisesta saa oikeasti hyvän mielen. Tämän amerikkalaiset tietävät, sillä siellä lompakon raottaminen ja muu vapaaehtoistyö on kunniassaan.
Kyse on myös sosiaalisista verkostoista ja kanssakäymisestä. Lähes kaikki, mitä teemme lisätäksemme kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa, lisää myös onnellisuuttamme.
3. Osta kalsareita.
Tavaran ongelma on se, että omistaja tottuu siihen liian nopeasti. Aina pitää saada uutta. Osta siis liikenevillä varoillasi monta pientä tavaraa yhden ison sijaan - vaikkapa kalsareita. Saat laatikollisesta kalsareita isomman ilon kuin yhdestä uudesta viihdehärvelistä.
Sama väite pätee myös kokemuksiin. On tehokkaampaa hankkia paljon pieniä mielihyväseikkailuja kuin vähän isoja.
4. Mieti ensin miinukset.
Ennen kuin teet lopullisen hankintapäätöksen, mieti tarkkaan, millaista elämä uuden omaisuuden kanssa on.
Sinun tekee ehkä kovasti mieli venettä, mutta mieti, millaista on taistella auringossa laituripaikasta tai ryskyttää sateessa vastatuuleen.
Omistaminen ei tee sinua onnelliseksi, vaan se, mitä omistamillasi tavaroilla teet.
Kannattaa kuvitella, millaiselta tuntuu ensimmäisenä päivinä uuden veneen pulpetissa, mutta kannattaa myös kuvitella, miltä sama paikka tuntuu vaikkapa vuoden kuluttua.
5. Kortti tuo, kortti vie.
Luottokortit ja kaikenlaiset lainat houkutteleva meitä kuluttamaan nyt ja maksamaan myöhemmin. Kaiken tämän hinta on korko, eivätkä korot ole ainakaan laskusuunnassa. Se masentaa.
Tästä syystä olisi järkevämpää säästää nyt niin paljon kuin mahdollista ja maksaa loput käteisellä.
Tämän asian toinen puoli on onnellisuus. Luottokortilla maksamalla tavallaan ryöstät itseltäsi vapaan tulevaisuuden ilon. Laskut lankeavat aikanaan. Kuvittelemme usein, että lykätty mielihyvä ei olisi yhtä voimakas kuin mielihyvä tässä hetkessä. Näin ei ole.
Maksa siis pienet ostokset käteisellä ja säästä suuriin hankintoihin.
6. Ole huolimaton.
Ennen ostopäätöstä voit viettää päiväkausia verkossa vertailemalla tuotteiden ominaisuuksia niin, että lopulta et enää itsekään tiedä, mikä on oikeasti sinulle tärkeää.
Keskity sen sijaan muutamaan keskeiseen seikkaan. Osta mieluummin pieni talo mukavasta ympäristöstä kuin suuri epämukavasta. Silloin ei haittaa, vaikka keittiötä ei olisikaan kuorrutettu marmorilla.