Maailmantalouden tulevaisuus

[jaska]

Koska ne tulee telkkarista?

Meni jo! uusinta tulee 2015!

 

[Archie]

MTV3: Rehn: Espanja, Italia ja Ranska selviävät ilman pelastuspakettia

Ottaen huomioon Rehnin aiemmat ennustukset... lienee varmaa, että Espanja, Italia ja Ranska eivät selviä ilman pelastuspakettia. Keneltä sen sitten saisi, sillä vakausrahasto on siihen liian pieni.

 

[Mosse]

Olli on semmonen visionääri.

Osuu yhtä hyvin kuin lehtorin lätkäveikkaukset. Ja englantikin sujuu perinteiseen Kepu-tyyliin.

 

[mn97]

1. ongelma: Tuottavuus. Tuottavuuden jatkuva kasvu ei kuitenkaan lisää yhteiskunann elintasoa.

Esimerkki: 10 hengen yhteisö, jossa on tehdas, jonka tuottavuus on tasoa 1 ihminen ja 1 leipä päivässä. Yhteisössä on tarve 10 leivälle per päivä. Näin ollen yhteisössä on täystyöllisyys, kun jokainen henkilö on tehtaassa tekemässä yhden leivän per päivä siis kokonaisuudesasan 10 leipää.

Eräänä kauniina päivänä tehtaassa tehtiin tehostamisuudistus, jonka seurauksena tuottavuus nousi 10 kertaiseksi. Tämän uudistuksen jälkeen tehtaan tuottavuus oli tasoa 1 ihminen ja 10 leipää päivässä. Näin ollen tehdas tuotti 10 leivän sijasta 100 leipää päivässä. Mutta koska yhteisössä on tarve vain 10 leivälle, nämä 90 muuta leipää olivat turhia, joten ne homehtuivat ja ne heitettiin jokeen. Niinpä tehtaasta vähennettiin nämä 9 työntekijää, jolloin tehdas kykeni jälleen tuottamaan sen tarvittavan 10 leipää päivässä.

Mitä tästä opimme? Sen että tuottavuuden kasvu aiheuttaa työttömyyttä tai jos ei työttömyyttä niin luonnonvarojen tuhlausta.


Ratkaisu ongelmaan? Oikeassa maailmassa on nimen omaan tapahtunut työntekijöiden vähentämistä, mutta sen ei oikeasti tarvitsisi olla niin. Miksei tehdä niin, että työaika vähentyisi 1/10 entisestä? Huom! Palkka ei kuitenkaan tippuisi, koska yritys tuottaisi edelleen täysin saman verran kuin ennen.

 

[Archie]

Esimerkki: 10 hengen yhteisö, jossa on tehdas, jonka tuottavuus on tasoa 1 ihminen ja 1 leipä päivässä. Yhteisössä on tarve 10 leivälle per päivä. Näin ollen yhteisössä on täystyöllisyys, kun jokainen henkilö on tehtaassa tekemässä yhden leivän per päivä siis kokonaisuudesasan 10 leipää.

Eräänä kauniina päivänä tehtaassa tehtiin tehostamisuudistus, jonka seurauksena tuottavuus nousi 10 kertaiseksi. Tämän uudistuksen jälkeen tehtaan tuottavuus oli tasoa 1 ihminen ja 10 leipää päivässä. Näin ollen tehdas tuotti 10 leivän sijasta 100 leipää päivässä. Mutta koska yhteisössä on tarve vain 10 leivälle, nämä 90 muuta leipää olivat turhia, joten ne homehtuivat ja ne heitettiin jokeen. Niinpä tehtaasta vähennettiin nämä 9 työntekijää, jolloin tehdas kykeni jälleen tuottamaan sen tarvittavan 10 leipää päivässä.

Ilmeisesti oli Hölmölän yhteisö kyseessä. Olisivat myyneet ne ylimääräiset 90 leipää ja ostaneet ylijäävillä rahoilla vaikka banaaneja ja marjoja. Jos leiville ei ollut markkinointa, niin ne yhdeksän 'ylimääräistä' olisivat kenties voineet keksiä jotain muuta hommaa.

 

[Archie]

Ratkaisu ongelmaan? Oikeassa maailmassa on nimen omaan tapahtunut työntekijöiden vähentämistä, mutta sen ei oikeasti tarvitsisi olla niin. Miksei tehdä niin, että työaika vähentyisi 1/10 entisestä? Huom! Palkka ei kuitenkaan tippuisi, koska yritys tuottaisi edelleen täysin saman verran kuin ennen.

Oikeassa maailmassa yritykset myyvät tuotteitaan - eivät tuota itselleen. Jos tuottavuus nousee kovasti, niin hetkellisesti voitot kasvaa. Ennen pitkää kilpailijat kuitenkin ottavat edun kiinni.

Kun tuottavuuden kasvusta puhutaan, niin yleensä mittayksiköt ovat max prosentteja. Ei suinkaan siten, että tuottavuus kasvaa kymmenkertaiseksi. Paitsi jos tarkastellaan vuosikymmenien periodilla.. mutta se on akateemista puuhastelua, joka ei ratko nykyhetken pulmia.

 

[mn97]

Ilmeisesti oli Hölmölän yhteisö kyseessä. Olisivat myyneet ne ylimääräiset 90 leipää ja ostaneet ylijäävillä rahoilla vaikka banaaneja ja marjoja. Jos leiville ei ollut markkinointa, niin ne yhdeksän 'ylimääräistä' olisivat kenties voineet keksiä jotain muuta hommaa.

Kenelle ne myyvät nämä 90 leipää, jos tässä leikkiyhteiskunnassa on vain 10 henkeä? Ufoilleko?

Niin tosiaan näiden 9 muun henkilön on keksittävä muuta tekemistä.

 

[mn97]

Oikeassa maailmassa yritykset myyvät tuotteitaan - eivät tuota itselleen. Jos tuottavuus nousee kovasti, niin hetkellisesti voitot kasvaa. Ennen pitkää kilpailijat kuitenkin ottavat edun kiinni.

Kun tuottavuuden kasvusta puhutaan, niin yleensä mittayksiköt ovat max prosentteja. Ei suinkaan siten, että tuottavuus kasvaa kymmenkertaiseksi. Paitsi jos tarkastellaan vuosikymmenien periodilla.. mutta se on akateemista puuhastelua, joka ei ratko nykyhetken pulmia.

Ei se tuottavuus aiheuta voittoja, koska ratkaiseva tekijä on tarve. Jos tarve on täytetty siitä eteenpäin tapahtuva tuottavuuden kasvu ei lisää "elintasoa". Tämä on se n. "kriittinen piste". Tämä piste on ylitetty useimissa länsimaissa jo joskus 80-luvulla.

Jos on pula-aika niin silloin tuottavuuden kasvu on hyödyksi. Mutta koska länsimaat eivät elä missään pulassa vaan päinvastaisessa tilanteessa, tuottavuuden kasvu on aiheuttanut työttömyyttä, koska samaan aikaan länismaat ovat pitänet kiinni myös "luterilaisesta työmoraali-ihanteesta".

 

[Hawke]

1. ongelma: Tuottavuus. Tuottavuuden jatkuva kasvu ei kuitenkaan lisää yhteiskunann elintasoa.

Esimerkki: 10 hengen yhteisö, jossa on tehdas, jonka tuottavuus on tasoa 1 ihminen ja 1 leipä päivässä. Yhteisössä on tarve 10 leivälle per päivä. Näin ollen yhteisössä on täystyöllisyys, kun jokainen henkilö on tehtaassa tekemässä yhden leivän per päivä siis kokonaisuudesasan 10 leipää.

Eräänä kauniina päivänä tehtaassa tehtiin tehostamisuudistus, jonka seurauksena tuottavuus nousi 10 kertaiseksi. Tämän uudistuksen jälkeen tehtaan tuottavuus oli tasoa 1 ihminen ja 10 leipää päivässä. Näin ollen tehdas tuotti 10 leivän sijasta 100 leipää päivässä. Mutta koska yhteisössä on tarve vain 10 leivälle, nämä 90 muuta leipää olivat turhia, joten ne homehtuivat ja ne heitettiin jokeen. Niinpä tehtaasta vähennettiin nämä 9 työntekijää, jolloin tehdas kykeni jälleen tuottamaan sen tarvittavan 10 leipää päivässä.

Mitä tästä opimme? Sen että tuottavuuden kasvu aiheuttaa työttömyyttä tai jos ei työttömyyttä niin luonnonvarojen tuhlausta.


Ratkaisu ongelmaan? Oikeassa maailmassa on nimen omaan tapahtunut työntekijöiden vähentämistä, mutta sen ei oikeasti tarvitsisi olla niin. Miksei tehdä niin, että työaika vähentyisi 1/10 entisestä? Huom! Palkka ei kuitenkaan tippuisi, koska yritys tuottaisi edelleen täysin saman verran kuin ennen.

Irtisanotut 9 työntekijää voisivat kehittää uusia tuotteita ja palveluita, jotka parantavat yhteisön jäsenten elintasoa ja elämän laatua. Pitkällä tähtäimellä erityisesti teknologian kehitys on tärkeää sekä elämän laadun että tuottavuuden kasvun itsensä kannalta.

Maatalousyhteiskunnassa teknologia ei juuri kehittynyt, koska hyvin suurella osalla ihmisiä oli liian kiire ruoan tuotannossa. Kun työn tuottavuus parani, yhä useammat ihmiset pystyivät erikoistumaan muille hyödyllisille aloille, syntyi uusia tuotteita ja palveluita ja elämän laatu alkoi kasvaa. Jos tyydytään pelkkään leivän tuotantoon, yhteiskunta jää alkeelliselle tasolle.

Toki leikkaamalla työaikoja työntekijät voivat käyttää lopun ajastaan kehitystyöhön, mutta jos yhdeksän yhteisöstä ei tee leipää ollenkaan, heidän ei tarvitse opetella leivänteon yksityiskohtia vaan he voivat keskittää kaikki voimavaransa muuhun.

 

[mn97]

Toki leikkaamalla työaikoja työntekijät voivat käyttää lopun ajastaan kehitystyöhön, mutta jos yhdeksän yhteisöstä ei tee leipää ollenkaan, heidän ei tarvitse opetella leivänteon yksityiskohtia vaan he voivat keskittää kaikki voimavaransa muuhun.

1 heistä keksi internetin ja loput jakelivat postia.

Internetin seurauksena postin jakajille uhkaa käydä näin.

"Viime aikoina tappiota tehnyt Itella aloittaa rankan säästöohjelman, johon liittyvät yt-neuvottelut alkavat jo ensi viikolla. Yt-neuvottelut koskevat kaikkiaan 820 työntekijää."

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/114898-itella-rajulle-saastokuurille-–-yt-neuvottelut-alkavat

jälleen kerran porukka on työttömänä ja taas pitäisi keksiä jotain tekemistä.

 

[Hawke]

1 heistä keksi internetin ja loput jakelivat postia.

Internetin seurauksena postin jakajille uhkaa käydä näin.

"Viime aikoina tappiota tehnyt Itella aloittaa rankan säästöohjelman, johon liittyvät yt-neuvottelut alkavat jo ensi viikolla. Yt-neuvottelut koskevat kaikkiaan 820 työntekijää."

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/114898-itella-rajulle-saastokuurille-–-yt-neuvottelut-alkavat

jälleen kerran porukka on työttömänä ja taas pitäisi keksiä jotain tekemistä.

On järkevää vähentää työntekijöiden määrää, jos kysyntä on vähentynyt. Kun maailma muuttuu, työpaikkojen on muututtava mukana.

Sitä paitsi irtisanottujenkin elämää haittaisi, jos internetiä ei olisi keksitty. Täystyöllisyys ei juuri lohduttaisi kivikaudella.

 

[asd]

1 heistä keksi internetin ja loput jakelivat postia.

Internetin seurauksena postin jakajille uhkaa käydä näin.

"Viime aikoina tappiota tehnyt Itella aloittaa rankan säästöohjelman, johon liittyvät yt-neuvottelut alkavat jo ensi viikolla. Yt-neuvottelut koskevat kaikkiaan 820 työntekijää."

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/114898-itella-rajulle-saastokuurille-–-yt-neuvottelut-alkavat

jälleen kerran porukka on työttömänä ja taas pitäisi keksiä jotain tekemistä.

Joo. Pirun Henry Fordikin kun meni mullistamaan autojen massatuotannon niin tuhosi samalla käytännössä kokonaan hevoskärryteollisuuden.

 

[Mosse]

Joo. Pirun Henry Fordikin kun meni mullistamaan autojen massatuotannon niin tuhosi samalla käytännössä kokonaan hevoskärryteollisuuden.

Teki vissiin 8 konkurssia ennen tuota.

 

[Calvin]

mn97 on oikeassa. Harvinaista sinänsä.

Sanon nyt heti ensimmäiseksi, etten ole kommunisti enkä kannata kommunismia tai edes sosialismia, paitsi jälkimmäistä hyvin rajallisesti ja harkiten. Päinvastoin, olen hyvinkin innokas kapitalisti. Ongelma vaan on siinä, että länsimaissa ei enää ole oikeaa kapitalismia. On pikemminkin sosialismia, korporatismia ja plutokratiaa.

Länsimaat ovat tulleet tilanteeseen jossa kaikille ei ole enää mielekästä työtä tarjolla. Ongelma syntyy siitä, että pidetään kiinni n. 40h työviikoista ja rahasta. Jos hyvinvointi jaettaisiin jollain muulla perusteella kuin työtuntien ja rahan mukaan, ongelmaa ei välttämättä olisi. (Huom! työ ei ole sama asia kuin raha; monille maksetaan paljonkin rahaa jopa negatiivisen arvon omaavasta "työstä".) Nykyinen kriisi on nimenomaan finanssikriisi, rahoituskriisi. Ei meillä ole ruoasta pulaa. Tai vaatteista, tai oikein mistään. No, asunnoista on paikoittain pulaa kyllä. Mutta pääosin kaikkea on enemmän kuin tarpeeksi. Ongelma on sen kaiken jakaminen. Nykyinen järjestelmä on sellainen joka kerryttää omaisuuden vähitellen yhä harvemmille. Tämä trendi on ollut voimassa jo ainakin 100 vuotta, luultavasti paljon pidempäänkin. Samoin aiemmin oli paljon pieniä yrityksiä ja kilpailu kovaa. Nyt on yhä vähemmän ja suurempia yrityksiä (vrt. Microsoft, Airbus, jne.) ja kilpailu ei enää niin aitoa.

Kapitalismi toimi hyvin niin kauan kuin oli uusia maa-alueita käyttämättä, paljon öljyä löytämättä, kaiken kaikkiaan paljon tilaa kasvaa. Silloin vaikka eräät rikastuivat kovaa vauhtia, riitti muillekin lisää vaurautta. Nyt kasvun rajat ovat tulossa vastaan ja kokonaispotti ei enää kasva riittävällä vauhdilla. Koska rikkaat silti rikastuvat lisää nopealla tahdilla, nopeammin kuin kokonaispotti kasvaa, jää taviksille nyt entistä vähemmän. Teknologian kehitys on peittänyt tätä efektiä aika paljon, kun on saatu tietokoneet, internetit, älypuhelimet, jne. jolloin syntyy illuusio siitä että kaikille on edelleen entistä enemmän jaettavaa.

Nykyinen raha- ja velkatalous on mitä suurimmassa määrin pyramidipeli. Ehkä paras esimerkki on eläkejärjestelmä. Suurten ikäluokkien ei tarvinnut elättää niin paljoa vanhuksia kuin heitä itseään oli, eikä nuo vanhukset eläneet niin vanhoiksikaan. Kun taas suuret ikäluokat jättivät lasten teon vähemmälle, jolloin tullaan tilanteeseen jossa näiden lasten, joita on vähemmän kuin vanhempiaan, täytyy elättää suurempi määrä vanhuksia jotka vielä lisäksi elävät huomattavan vanhoiksi. Suurille ikäluokille on säädetty suuret eläkkeet, heidän jälkeensä tuleville yhä vähemmän ja vähemmän. Tämä jos mikä on pyramidipeli, melkein kuin wincapita...

Nykyinen rahatalous perustuu velkaan. Raha syntyy velasta. On täysin käsittämätöntä että tällainen järjestelmä on edes synnytetty. Jokainen matematiikkaa ymmärtävä voi nähdä heti että tällainen järjestelmä ei voi koskaan toimia pitkäjänteisesti. (Suoraan sanottuna tämä on aivan ällistyttävää. What were they thinking? Melkein jopa voisi uskoa salaliittoon: näin naurettavaa ja itsetuhoista järjestelmää ei kukaan järkevä ihminen loisi.) Miksi? Yksi sana: korko. Velalle tulee aina korkoa. Ja koska käytössä on ns. fractional reserve banking -järjestelmä, kasvaa velka moninkertaisesti järjestelmän sisällä, ja kaikelle velalle tulee korkoa koron päälle. Korkoa koron päälle -> eksponentiaalinen kasvu. Aluksi eksponentiaalinenkin kasvu on hidasta ja näyttää ettei mitään ongelmaa ole. Ennemmin tai myöhemmin tulee kuitenkin aika jolloin tuo kasvu muuttuu räjähdysmäiseksi. Näin on käynyt mm. USA:n velalle viimeisen kymmenen vuoden aikana eikä loppua näy.

Game over.

Huvittavinta/surullisinta tässä tilanteessa on se, että täysin fiktiivinen asia - raha, bittejä tietokoneiden muisteissa - ajaa nyt ihmisiä kurjuuteen. Emme elä rahasta, vaan tuotannosta ja tarpeellisista palveluista. Voisimme unohtaa koko rahan olemassaolon vaikka huomenna eikä minkään tarvitsisi muuttua. Mutta nykyihminen on mielessään tehnyt rahasta niin tärkeää ettei tämä ole todellisuudessa mahdollista.

Nähdäkseni on todennäköistä, että nykyinen talousjärjestelmä on tullut tiensä päähän. Tuskin sen tilalle kommunismia tulee, mutta jo puhtaasti matemaattisista syistä tämä järjestelmä on mahdoton. Voi toki olla että painetaan vain reset-nappulaa (eli nollataan varat ja velat, kiinteän omaisuuden ehkä, ehkä jäädessä rauhaan) ja aloitetaan sama meininki mitään oppimatta menneistä virheistä. Uskoisin kuitenkin että näin ei tehdä ja tilalle tulee jotain muuta, ehkä jotain täysin uuttakin. Joka tapauksessa, tulevat polvet tulevat lukemaan historiankirjoistaan tästä idioottimaisesta raha- ja velkajärjestelmästä ja ihmettelevät kuinka jotain näin typerää järjestelmää on koskaan edes käytetty.

 

[oldez]

...

Minun mielestäni kannattaa katsoa peruskansalaisen elintasoa pitkällä aikavälillä (lamat pois laskuista). Ihan perusperheillä on internet, tietokoneet, lcd-telkkarit, dvd:t, kännykät jne. On varaa käydä ravintolassa, ulkomailla jne. Elintaso on huomattavasti korkeampi monella tavoin kuin esim. 20 vuotta sitten. Asunnottomien määrä on laskussa. Perusturvaa nostetaan. Oikeasti Suomessa on asiat paremmin kuin koskaan ja asiat menee periaatteessa koko ajan parempaan suuntaan.

Ongelma on onnellisuuden puute. Missä menee tyytyväisyyden raja? Ei se elintasokaan voi nousta rajattomasti. Kukaan vaan ei ole nykyään tyytyväinen yhtään mihinkään. Valitusta valituksen perään. Tämäkin on valitusta. Ihmisten pitäisi pyrkiä tekemään itselleen mielekästä työtä ja tekemään sellaisia juttuja josta tykkää. Loppujen lopuksi sitää pärjää vähillä tavaroilla, vähällä rahalla ja pyrkiä vähentämään turhista asioista stressaamista. Mielekkäitä duuneja tuskin löytyy kaikille, mutta varmasti moni toimistotyöntekijä nauttisi enemmän fyysisestä työstä ja päinvastoin. Nyt onnellisuus tunnutaan mitattavan rahassa ja siinä mennään pahasti mäkeen.

 

[Knoukka]

Hyvät postaukset Calvinilta ja oltsulta. Peesailen.

 

[oldez]

Hyvät postaukset Calvinilta ja oltsulta. Peesailen.

Olisinkin ihmetellyt jos et olisi peesaillut.

edit. Mutta tosiaan tää olis sellanen aihe mistä olis kiva puhua laajemminkin. On se saatana ku perusihmisetkin stressa jostain 1 prosentin arvonlisäveron nostosta ja vielä kauheampaa on se että kuusi vuotiaat lapset murehtii terrorismista ja ilmastonmuutoksesta.

 

[Archie]

Minäkin peesailen edellisiä peesailuja.

Yksi asia on kuitenkin jo pohdituttanut pidemmän tovin. Viitaten Calvinin viestiin.. olen useaan otteeseen törmännyt noihin samoihin päättelyketjuihin. Niiden johtopäätöksethän ovat aika dramaattisia. Loppu häämöttää.

MUTTA miksi noita vastaavia päättelyketjuja eivät tee yliopistot, tutkimuslaitokset, pankit, ministeriöt, ..? Miksi alan talousteoria ei johda tuhoon? (Vai johtaako?). Tämä pistää miettimään, että mättääkö noissa sinällään loogisen kuuloisissa päättelyketjuissa jokin pahemman kerran.

Ei mulla ole vastausta..

 

[Mosse]

Hyvä pointti toi Ogezin esiintuoma onnellisuuden puute. Onko nykyelämä liiaksi 'onnellisuuden' perässä juoksemista ja täysillä elämistä eikä nähdä arkielämän onnellisia hetkiä joita saa ilmaiseksi.

Vai onko mediasta tuleva negatiivinen uutisvirta vienyt elämänilon osin? Jos tv ja lehti tunkee pelkkä talousongelmaa, sotaa, veronkorotusta, lamaa, maanjäristystä niin jääkö kukkivat niityt ja linnunlaulut huomaamatta?

(Tuli huomioitua kaunis auringonlasku Nummelan harjulla juoksulenkillä)

 

[oldez]

Hyvä pointti toi Ogezin esiintuoma onnellisuuden puute. Onko nykyelämä liiaksi 'onnellisuuden' perässä juoksemista ja täysillä elämistä eikä nähdä arkielämän onnellisia hetkiä joita saa ilmaiseksi.

Vai onko mediasta tuleva negatiivinen uutisvirta vienyt elämänilon osin? Jos tv ja lehti tunkee pelkkä talousongelmaa, sotaa, veronkorotusta, lamaa, maanjäristystä niin jääkö kukkivat niityt ja linnunlaulut huomaamatta?

(Tuli huomioitua kaunis auringonlasku Nummelan harjulla juoksulenkillä)

Niinpä. Kyllä ihmiset oli onnellisempia ennen vaikka ei ollutkaan kaikkea mitä nyt on. Onnellinen voi olla vaikka asuisi pahvilaatikossa kadulla. Sen sijaan materia ei takaa onnellisuutta.

Oikeesti sen sijaan että pistäisi 1000 euroa televisioon niin 1000 euron matkasta saisi paljon enemmän irti. Kuka hitto muistelee vanhuudessa televisiota jonka osti 25 vuotiaana kun voi muistella elämänsä kesää Euroopassa.

Uutisointihan on ihan hiton negatiivista. Esim. jenkeissä oli joku tutkimus että vaikka rikollisuus on laskenut niin rikollisuudesta uutisointi on lisääntynyt. Onnellisuus ja hienot jutut eivät myy. Negatiivisuus ja turvattomuus myyvät paljon paremmin. Aseet menee paljon paremmin kaupaksi.


Tässä tietoa siitä mitä rahalla kannattaa tehdä jos sitä on.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110679233

Uuden tutkimuksen mukaan rahalla voi oikeasti ostaa onnea. Mutta sama tutkimus todistelee, että olemme surkeita tässä ostamisen lajissa.

Jos rahalla voi ostaa terveyttä ja virkeyttä huolten ja raadannan sijaan, miksi rahan lääkitsevä vaikutus on niin heikko, kysyy SmartMoney ja vastaa itse kysymykseensä. Useimmat ihmiset ovat tunareita kuluttamisessa.

Väitettään Smart Money tukee Journal of Consumer Psychology -lehdessä julkaistulla tutkimuksella.

Kolme yhdysvaltalaista yliopistotutkijaa, Elizabeth Dunn British Columbiasta, Daniel Gilbert Harvardista ja Timothy Wilson Virginian yliopistosta antaa muutamia vinkkejä siihen, miten rahalla voi ostaa onnea.

1. Osta kokemuksia, älä tavaroita.

Laajoissa tutkimuksissa on selvinnyt, että ihmiset kokevat enemmän onnea asioista, joita he ovat tehneet kuin tavaroista, joita he omistavat. Tutkijat arvelevat syyksi sen, että kokemukset paikantavat meidät läsnöolevaan. Vaeltava mieli on onneton mieli.

Toinen syy voi olla se, että ihmiset käyvät säännöllisemmin läpi elämäänsä muistojen kuin tavaroiden kautta. Ja kokemuksista syntyy muistoja. Esineet ihastuttavat, mutta ne myös hylätään helposti.

2. Ole itsekäs, auta.

Auttamistalkoisiin ei kannata rynnätä pelkkää hyvän hyvyyttään. Auttamisesta saa oikeasti hyvän mielen. Tämän amerikkalaiset tietävät, sillä siellä lompakon raottaminen ja muu vapaaehtoistyö on kunniassaan.

Kyse on myös sosiaalisista verkostoista ja kanssakäymisestä. Lähes kaikki, mitä teemme lisätäksemme kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa, lisää myös onnellisuuttamme.

3. Osta kalsareita.

Tavaran ongelma on se, että omistaja tottuu siihen liian nopeasti. Aina pitää saada uutta. Osta siis liikenevillä varoillasi monta pientä tavaraa yhden ison sijaan - vaikkapa kalsareita. Saat laatikollisesta kalsareita isomman ilon kuin yhdestä uudesta viihdehärvelistä.

Sama väite pätee myös kokemuksiin. On tehokkaampaa hankkia paljon pieniä mielihyväseikkailuja kuin vähän isoja.

4. Mieti ensin miinukset.

Ennen kuin teet lopullisen hankintapäätöksen, mieti tarkkaan, millaista elämä uuden omaisuuden kanssa on.

Sinun tekee ehkä kovasti mieli venettä, mutta mieti, millaista on taistella auringossa laituripaikasta tai ryskyttää sateessa vastatuuleen.

Omistaminen ei tee sinua onnelliseksi, vaan se, mitä omistamillasi tavaroilla teet.

Kannattaa kuvitella, millaiselta tuntuu ensimmäisenä päivinä uuden veneen pulpetissa, mutta kannattaa myös kuvitella, miltä sama paikka tuntuu vaikkapa vuoden kuluttua.

5. Kortti tuo, kortti vie.

Luottokortit ja kaikenlaiset lainat houkutteleva meitä kuluttamaan nyt ja maksamaan myöhemmin. Kaiken tämän hinta on korko, eivätkä korot ole ainakaan laskusuunnassa. Se masentaa.

Tästä syystä olisi järkevämpää säästää nyt niin paljon kuin mahdollista ja maksaa loput käteisellä.

Tämän asian toinen puoli on onnellisuus. Luottokortilla maksamalla tavallaan ryöstät itseltäsi vapaan tulevaisuuden ilon. Laskut lankeavat aikanaan. Kuvittelemme usein, että lykätty mielihyvä ei olisi yhtä voimakas kuin mielihyvä tässä hetkessä. Näin ei ole.

Maksa siis pienet ostokset käteisellä ja säästä suuriin hankintoihin.

6. Ole huolimaton.

Ennen ostopäätöstä voit viettää päiväkausia verkossa vertailemalla tuotteiden ominaisuuksia niin, että lopulta et enää itsekään tiedä, mikä on oikeasti sinulle tärkeää.

Keskity sen sijaan muutamaan keskeiseen seikkaan. Osta mieluummin pieni talo mukavasta ympäristöstä kuin suuri epämukavasta. Silloin ei haittaa, vaikka keittiötä ei olisikaan kuorrutettu marmorilla.