PeePee
Team 107
Taidanpa ensi viikolle varailla ainakin lääkäriajan. Saa sanoa omat mietteensä, eikä siinä niin mitään menetäkään.
Fiksu päätös :thumbup:Taidanpa ensi viikolle varailla ainakin lääkäriajan. Saa sanoa omat mietteensä, eikä siinä niin mitään menetäkään.
Suolessa näkyi vaahtoa, joka lääkärin mukaan viittaa laktoosi-intoleranssiin. Ja kyllä, aiheuttaa hyvin paljon lisätyötä, kun pitää tsekata kaikki tuoteselosteet läpi, varsinkin, kun siihen lisätään vielä pähkinä- ja vehnä-allergia. Vatsaa ei ole tutkittu eikä fruktoosi-intoleranssia, koko hommahan lähti liikkeelle verisistä ulosteista, joten looginen selitys olisi ollut peräpukamat, joita ei kuitenkaan ollut. Nuo mainitsemasi jutut ovat sellaisia, joihin kiinnitän huomiota, mikäli oireet eivät lopu. Nyt olen ollut vajaan viikon verran kokonaan maidottomalla ruokavaliolla sukulaisen kokemusten perusteella, mutta oireet ovat jatkuneet sellaisina, että maidottomuus ei taida olla se minun ratkaisukeinoni.Laktoosi-intorelanssihan todetaan yleensä sillä että juot laktoosia ja sen jälkeen mitataan joko veriarvoja tai uloshengitettävää ilmaa (joista jälkimmäinen antaa luotettavamman tuloksen), en tiennytkään että sen voi todeta suolen tähystyksen yhteydessä vai ymmärsinkö mä tuon jotenkin väärin?
Jos ei oireet lopu laktoosittomasta ruoasta huolimatta, niin ehkäpä sun kannattais testauttaa onko sulla mahdollisesti lisäksi fruktoosi-intorelanssikin? Ton lisäksi kannatata muistaa, että kaikille ei ne laktoosittomatkaan (mitä ne eivät todellisuudessa edes ole, sillä aina siellä on jonkunverran jäämälaktoosia ja joillekin jo se aiheuttaa oireita) maitotuotteet riitä. Itseasiassahan laktoosi-intorelanssissa on vaikeinta se, että sitä laktoosia tungetaan vähän kaikkialle. Lähes kaikki valmisruoat (ja etenkin laitosruoat), lihaliemikuutiot, useat makkarat ja leikkeleet, leivonnaiset jne. jne. jne. sisältävät laktoosia kuten myös useat lääkkeet, jopa e-pillerit. Stressi voi tietysti myös aiheuttaa ongelmia ruoansulatussysteemissä, itseasiassa psyyke taitaa olla jopa se yleisin syy.
Vatsa sulla on jo tutkittu vai?
Minulla on puolestaan täysin päinvastaisia kokemuksia. Maha murisi ja oli kipeä vielä tunteja operaation jälkeen, mikä kyllä pisti mielen matalaksi, kun paastoa joutui jatkamaan, mahan ollessa niin kipeä ettei yksinkertaisesti pystynyt syömään. Minullakin on operaatio edessä varmaankin toistamiseen, ja kauhulla odottelen sitä.Operaation jälkeen oli ihan hyvä olo ja hetken istuttuani lähdin reippaasti maksamaan tiskille laskua. Siinä jonottaessa sitten sumeni silmissä, mutta istumaan päästessäni (hoitaja talutti), yhdellä banaanilla palasin taas voittajien tiimiin.
Pierukuurilla tarkoitinkin ripulipierukuuria. Itse en ole missään testeissä käynyt, mutta ruokavaliota varioimalla olen huomannut ettei ripulointi ihan yksin maidosta johdu, vaan se tarvii jotain kyytipojaksi räjähtääkseen kunnolla. Vatsakipuja ei ole, mutta peräsuolen saa inhottavasti ärtyilemään oikealla reseptillä, joten ei liene terveellistä tuo ripulointi pidemmän päälle.Vaikka suolitulehdus tuottaakin elimistöön ilmaa enemmän kuin tuntuis kroppaan mahtuvan, ei sitä välttämättä kannata lähteä poistamaan piereskelemällä tai sanotaanko nyt vaikka niin, että sen virheen tekee yleensä korkeintaan kerran, ainakin housut jalassa :thumbfh:
Meheä lainatakseni: "Kellontarkkaa puuhaa niinku ripulin korjaaminen pieremällä".
Onhan ne mietoja joo. Itse tulee harvoin kipulääkkeitä syötyä niin tuo Panadol on mulla korvannut Burana 400:n yllättävänkin hyvin. Mut jos useammin ja voimakkaampia kipulääkkeitä tarvitsee niin saattaa olla hankalampi juttu.Niin kuulemma ovat, mutta ovat myös melko mietoja eivätkä näinollen välttämättä ole kovin tehokkaita, mutta tarttee sitten noita kokeilla, jos riittäisivät. Nuo muuten vaurioittavat myös maksaa, tosin vain suuremmissa määrissä käytettyinä.
Tuollaista minullekin aluksi määrättiin (jälkeenpäin ajatellen aika vaatimaton annos) ja syön sitä edelleen 8x500mg päivässä. Se auttoi heti, mutta parin viikon päästä oireet palasivat ja tarvittiin kortisonia, jolloin oireet taas häipyivät. Kortisonimäärää yritettiin pariin otteeseen laskea, mutta aina oireet palasivat, jolloin otettiin tuo solusalpaaja mukaan. Senkin määrää säädettiin pitkään, kun liian suuri annos vaikutti maksa-arvoihin. Vieläkin työterveyslääkäri valittaa joka verikokeen jälkeen valkosoluarvosta ja pyytää ottamaan yhteyttä sairaalaan, mutta sieltä on sanottu ettei arvoilla väliä, jos tunnet olosi terveeksi.Sain lääkkeet, jotka sisältävät mesalatsiinia. Noilla pitäis yrittää aluksi ja jos ei auta, niin sitten siirrytään kortisoniin. Mun ymmärtääkseni tuota mesalatsiinia käytetään myös nimenomaan juuri salpaajana estämään taudin uudelleenpuhkeamisen. Aloitin lääkityksen eilen ja jo nyt tuntuu paljon paremmalta, mutta voipi olla plaseboefektiäkin, saa nähdä
Mutta siis jostainhan sen veren on pakko tulla vai kerkeskö ne veriset ulosteet jo loppua ennenkuin pääsit tähystykseen? Ei mun mielestä pelkkä laktoosi-intorelanssi aiheuta versisiä ulosteita paitsi ehkä jos sen eteen ei ole tehnyt pitkään aikaan yhtään mitään ja näinollen suoli on ehtinyt ärtymään (enkä tiedä onko edes silloin mahdollista, että se vuotaa verta). Veriset ulosteet harvemmin johtuvat vatsasta, jos vatsasta vuotaa verta, ovat ulosteet mustia ja tervamaisia, näkyvää punaista verta ei käsittääkseni voi löytyä.Suolessa näkyi vaahtoa, joka lääkärin mukaan viittaa laktoosi-intoleranssiin. Ja kyllä, aiheuttaa hyvin paljon lisätyötä, kun pitää tsekata kaikki tuoteselosteet läpi, varsinkin, kun siihen lisätään vielä pähkinä- ja vehnä-allergia. Vatsaa ei ole tutkittu eikä fruktoosi-intoleranssia, koko hommahan lähti liikkeelle verisistä ulosteista, joten looginen selitys olisi ollut peräpukamat, joita ei kuitenkaan ollut. Nuo mainitsemasi jutut ovat sellaisia, joihin kiinnitän huomiota, mikäli oireet eivät lopu. Nyt olen ollut vajaan viikon verran kokonaan maidottomalla ruokavaliolla sukulaisen kokemusten perusteella, mutta oireet ovat jatkuneet sellaisina, että maidottomuus ei taida olla se minun ratkaisukeinoni.
Joko mua hoitanut lääkäritäti oli taitavampi kuin tietä hoitaneet lekurit tai sitten mun suoleni ovat "tähystysyhteensopivat", sillä mulla ei tähystyksen jälkeen esiintynyt minkäänmoisia vaivoja. Pikkusen oli ehkä vielä ilmaa sisällä, mutta ei missään nimessä haitaksi saakka, sen suurimman osan ilmasta (joka siis operaation aikana pumpataan suoleen, jotta suolen "rypyt" suoristuvat ja niitä voi tutkia) imivät heti operaation jälkeen ulos. Jos tuota ei tehdä, niin voin hyvin kuvitella, että olo ei ole paras mahdollinen. Tai sitten Propofol on niin tehokasta kamaa, että suoletkin on niin rentona ettei niihin satu jälkeenpäin :frank: Mulle ei siis jäänyt minkäänlaisia traumoja tuosta enkä pelkää sitä seuraavaakaan tähystystä.Minulla on puolestaan täysin päinvastaisia kokemuksia. Maha murisi ja oli kipeä vielä tunteja operaation jälkeen, mikä kyllä pisti mielen matalaksi, kun paastoa joutui jatkamaan, mahan ollessa niin kipeä ettei yksinkertaisesti pystynyt syömään. Minullakin on operaatio edessä varmaankin toistamiseen, ja kauhulla odottelen sitä.
Ai pahus tollasta en ole kuullutkaan, että heti operaation jälkeen olisi maha niin kipeä, ettei syömään pysty. Sellaista kyllä, että oirehtimaton suoli on muutama päivä kontrollitähystyksen jälkeen ruvennut vihoittelemaan. Hiukan itsellä pelko perseessä (kirjaimellisesti), että käykö nyt sillai. Muuten toivon, että tämä tähystys olisi helpompi kuin edellinen, koska silloin suoli oli niin pahassa kunnossa ja peräpukamatkin kivuliaita.Minulla on puolestaan täysin päinvastaisia kokemuksia. Maha murisi ja oli kipeä vielä tunteja operaation jälkeen, mikä kyllä pisti mielen matalaksi, kun paastoa joutui jatkamaan, mahan ollessa niin kipeä ettei yksinkertaisesti pystynyt syömään. Minullakin on operaatio edessä varmaankin toistamiseen, ja kauhulla odottelen sitä.
No periaatteessahan laktoosi-intorelanssi ei ole millääntavoin vaarallista eikä laske ihmisen oletettua elinikää, joten pelkkä ripuli ei kai ketään tapa eikä ole edes vaarallista niin kauan kun muistaa pitää huolta nestetasapainosta ja siitä, että kroppa saa tarpeeksi kaikkea.Pierukuurilla tarkoitinkin ripulipierukuuria. Itse en ole missään testeissä käynyt, mutta ruokavaliota varioimalla olen huomannut ettei ripulointi ihan yksin maidosta johdu, vaan se tarvii jotain kyytipojaksi räjähtääkseen kunnolla. Vatsakipuja ei ole, mutta peräsuolen saa inhottavasti ärtyilemään oikealla reseptillä, joten ei liene terveellistä tuo ripulointi.
Suolijutut on kyllä sellasia, joista saa vilkasta keskustelua aikaiseksi paikassa kuin paikassa. Useammassakin kahvipöydässä tullut aiheesta turistua ja ongelmia löytyy yhden jos toisen perälaatikosta.Tietämättömille muistutukseksi, että tästä nyt puhutaan:
Joo, rectumi kiinnostaa varsinkin miehiä, oli kysymys sitten sen vaivoista tai vaan B-rapun talkkarijutuistaSuolijutut on kyllä sellasia, joista saa vilkasta keskustelua aikaiseksi paikassa kuin paikassa. Useammassakin kahvipöydässä tullut aiheesta turistua ja ongelmia löytyy yhden jos toisen perälaatikosta.
Pääsnsärkyyn riittää yleensä aina 400 mg ibuprofeenia, ja se tehoaa jo vartissa, mikä (siis tuo nopeus) itseasiassa ei kai pitäisi olla edes mahdollista, joten veikkaan, että kyse on hiukan siitäkin, että sitä automaattisesti rontoutuu, kun tietää että nyt sain lääkettä, joka auttaa ja näinollen se päänsärkykin helpottuu.Onhan ne mietoja joo. Itse tulee harvoin kipulääkkeitä syötyä niin tuo Panadol on mulla korvannut Burana 400:n yllättävänkin hyvin. Mut jos useammin ja voimakkaampia kipulääkkeitä tarvitsee niin saattaa olla hankalampi juttu.
Silloin, kun mulla oireet alkoi niin huomasin, että yhdellä Burana 400 kapselilla sai yhden terveen päivän. Työpäivinä en niitä ottanut, kun töissä pääsee vessaan silloin, kun haluaa (jos ei pääsisi, olisin varmaan mennyt aiemmin lääkäriin), mutta aina kun oli vapaa-ajan menoa otin Buranan. No kesälomallahan sitä menoa oli sitten harvase päivä ja lopulta yksi pilleri ei enää riittänyt vaan oireet tuntui ennemminkin pahenevan. Ennen kuin lisäsin annostusta, huomasin onneksi netistä juttua, ettei suolivaivainen saisi missään nimessä ibuprofeenia syödä ja se pahentaa vatsavaivoja. Tämän gastrologikin myöhemmin vahvisti.
Kyllä netistä kannattaa aktiivisesti etsiä tietoja näistä sairauksista. Itsekin pitkän etsinnän jälkeen (ennen lääkäriin menoa) löysin tuon Crohnin taudin johon kaikki oireeni sopi ja sehän se sitten olikin. Samaten, kun äidiltä löytyi kasvain, pystyin oireiden perusteella päättelemään, että se on pahanlaatuinen ja laajalle levinnyt ja selviämismahdollisuus on pieni. Sen jälkeen enää mikään tieto järkytyksenä tullutkaan. Omana tietonani päättelyni pidin.
Tuollaista minullekin aluksi määrättiin (jälkeenpäin ajatellen aika vaatimaton annos) ja syön sitä edelleen 8x500mg päivässä. Se auttoi heti, mutta parin viikon päästä oireet palasivat ja tarvittiin kortisonia, jolloin oireet taas häipyivät. Kortisonimäärää yritettiin pariin otteeseen laskea, mutta aina oireet palasivat, jolloin otettiin tuo solusalpaaja mukaan. Senkin määrää säädettiin pitkään, kun liian suuri annos vaikutti maksa-arvoihin. Vieläkin työterveyslääkäri valittaa joka verikokeen jälkeen valkosoluarvosta ja pyytää ottamaan yhteyttä sairaalaan, mutta sieltä on sanottu ettei arvoilla väliä, jos tunnet olosi terveeksi.
Muutenkin nuo lääkärit ovat alussa innokkaita määräämään kaikkia oheislääkkeitä, jos hiukankin joku arvo pielessä. En niitä kaikkia jaksanut hakeakkaan ja noitakin kahta, joita mulla on, tulee syötyä hyvin harvakseltaan (ennen verikoetta aina tsemppaan viikon verran). Ei kai kellään nuo arvot täydellisiä ole.
Mutta ne testaa nyt kuinka vakava tulehduksesi on. Mulle ei tosta mesalatsiinista ole koskaan tullut sivuvaikutuksia. Saattaa olla, että pärjäät silläkin.
Mun mielestä kaikki rectumijutut on lähinnä perseestä.Joo, rectumi kiinnostaa varsinkin miehiä, oli kysymys sitten sen vaivoista tai vaan B-rapun talkkarijutuista
Ei, kyllä ne jatkui ihan operaatioon asti. Olet oikeasssa, kovasti ihmetyttää, että mistä se veri voi tulla. Lääkäri yritti päästä myös ohutsuoleen, mikä ei onnistunut; mene ja tiedä, mikäli vika olisikin siellä.Mutta siis jostainhan sen veren on pakko tulla vai kerkeskö ne veriset ulosteet jo loppua ennenkuin pääsit tähystykseen?
Ehkä tuo käyttämäni sana "viittaa" oli väärä, sillä mikäli oikein muistan, niin kyllä se aika selvä juttu taisi olla lääkärin mielestä. Jatkan nyt laktoositonta kuuria ja teen sitten johtopäätökset, sillä joillakin voi kuulemma kestää hyvinkin kauan, ennen kuin oireet helpottuu. Mutta hyvin todennäköistä on, että jotakin muuta minulla on, joka nämä oireet etupäässä aiheuttaa.Lekuri on varmastikin oikeassa, mutta jos se vaan "viittaa" laktoosi-intorelanssiin, niin eikö olis fiksua käydä testauttamassa se labrassa ja varmistaa asia? Etenkään jos ei laktoosittomien tuotteiden välttäminen tunnu millääntavoin auttavan.
Kyllä tuo laktoosi pitäisi nyt olla nollilla sekä kouluruoan että kotiruoan osalta, eikä muualla juuri tule syötyä. Sukulaisten neuvoja ajattelin kokeilla, kun laktoositon ei tuntunut tuovan akuuttia helpotusta.Sitten tietysti herää kysymys, että kuinka luotettavia nuo "sukulaisten kokemukset" ovat. Tsekkaatko siis ihan järjestelmällisesti, että et syö/juo laktoosia vai etenetkö sen mukaan, mitä joku sukulaismies/-nainen sulle kertoo? Niinkuin sanoin, se piilevä laktoosi on huomattavasti suurempi ongelma kuin ne selkeät maitotuotteet. Esim. McDonald'silta ei voi syödä juuri muuta kuin sen perushampurilaisen ja ranskalaiset.
Joo kyllä se on ihan suolistosta kiinni, minkälaisia tuntemuksia operaatiossa ja sen jälkeen esiintyy. Eräs toinen sukulaiseni (ylläri) oli samalla lääkärillä samassa operaatiossa, ja hän ei "pitänyt sitä yhtään minään". Ilmeisesti tuota ilmaa joudutaan pumppaamaan enempi, mikäli suolisto on ahdas, jolloin operaation jälkeenkin olo on huonompi. Ilmaa oli niin paljon, että rehellisesti sanoen täytyi käydä vessassa useampaan kertaan pelkästään päästämässä ilmaa pois. Kiitos kannustuksesta, ja toivottavasti myös sinä pääset vatsaoireista eroon.Joko mua hoitanut lääkäritäti oli taitavampi kuin tietä hoitaneet lekurit tai sitten mun suoleni ovat "tähystysyhteensopivat", sillä mulla ei tähystyksen jälkeen esiintynyt minkäänmoisia vaivoja. Pikkusen oli ehkä vielä ilmaa sisällä, mutta ei missään nimessä haitaksi saakka, sen suurimman osan ilmasta (joka siis operaation aikana pumpataan suoleen, jotta suolen "rypyt" suoristuvat ja niitä voi tutkia) imivät heti operaation jälkeen ulos. Jos tuota ei tehdä, niin voin hyvin kuvitella, että olo ei ole paras mahdollinen. Tai sitten Propofol on niin tehokasta kamaa, että suoletkin on niin rentona ettei niihin satu jälkeenpäin :frank: Mulle ei siis jäänyt minkäänlaisia traumoja tuosta enkä pelkää sitä seuraavaakaan tähystystä.
Tsemppiä!
Tässä vielä havintokuva mistä rectumissa oikein on kysymys:Mun mielestä kaikki rectumijutut on lähinnä perseestä.
Tarkoitatko, että et itse välttämättä ole nainen, mutta naisten moonisten seurannaisvaikutukset ovat ulottuneet sinuun asti?Itsellä sattunut vähän päähän viime päivinä naisten vaivojen takia, mutta onneks nyt on jo helpottanut.
Juurikin tästä on kysymys. Mutta ymmärtää täytyy. Ja kyllähän minä ymmärrän, ei siinä mitään.Tarkoitatko, että et itse välttämättä ole nainen, mutta naisten moonisten seurannaisvaikutukset ovat ulottuneet sinuun asti?