Historian hämäristä on tämäkin ketju kaivettu takaisin eloon ja hyvä niin. En ketjun alkuaikoina vielä ollut edes foorumilla, mutta nyt kun olen, niin Imolan Aqua Minerale oli minunkin suosikkini Grammondin GP-pelejä ajaessani 90-luvulla. Erittäin haastava, varsinkin kun tykkäsin ajaa pienellä downforcella.
Sahasin kanssa Imolaa jonnin verran F1 Championship Season 2000:lla nuorna poikana ja olihan se aivan mukava paikka. Nykyään pleikkarilla ja ratilla ajellessa sieltä Imolasta ainakin Villeneuve-shikaani on paljon mielekkäämpi. Pitää sen ensimmäisen vasemman vauhti sovittaa jälkimmäisen oikean mukaan, ja kun sopivasti leikkaa kanttarilta siinä toisessa niin auto hieman irtoaa ja kääntyilee paremmin.
Spasta suosikki on "Campus" shikaani, Pouhonin jälkeinen oikea vasen. Hyvin tarkka kanttareiden käytöstä, perä lähtee jyrkistä kanttareista helposti käsistä jos tapaa niihin. Toinen osa vähän kirraa vielä, eli pitää pitää maltti mukana. Ja liikaa jos laskee ulostulossa kanttarin päälle, niin perä lähtee alta. Tietysti koko rata on aika miellyttävän jouheeta.
Nordschleifessä Flugplats on aika palkitseva ja jännä paikka. Ja Brands Hatchin ykkösmutkaa vaikeampaahan ei olekaan, aina mietityttää siihen tullessa, että mitenköhän nyt käy.
Mutta ei mulla oikein suosikkimutkia ole.