Älläpolli

[oldez]

 

[Suggestiivi]

Kuusjaksojärjestelmä on muuten oikeesti hyvä jarjestelmä. :thumbup:

Kieltämättä mm. kolmosjakson katkeaminen joululomaan on hiukan persiistä, mutta millä ihmeen tahdilla te saatte esim. 7/8 kurssia tahkottua läpi yhdessä jaksossa?

EDIT: Tai sitten tottakai vaikka vain 5 kurssia per jakso. Siitähän tulisi se 30 kurssin vuositahti.

 

[jjv]

[/IMG]

Piti oikein tarkistaa, mutta tuohan on tänä vuonna kirjoittanut. Kuvateksti asettuisi ihan uuteen valoon, jos likka olisi valmistunut kymmenen vuotta sitten.

 

[haju]

Vain kaksi ainetta koin tärkeäksi: Äidinkielen ja englannin. Englannista tuli helppo ällä, kuten odotinkin.

Äidinkieli oli tuolloin puhtaasti ainekirjoitus, joten valittavat aiheet ratkaisivat paljon. Kirjoitin "jonkin valtakunnan nousu ja tuho"-aiheesta pitkän kirjoitelman Indus-kulttuurista, jota olin juuri ennen kirjoituksia harrastuksen vuoksi tutkinut. Mutta kun Indus-kulttuuria ei laskettu "valtakunnaksi", niin ällänä lähteneet pisteet laskivat ämmäksi (pistettä vaille älläksi). Joten kävin uusimassa ja sain lopulta sen ällän minkä halusinkin. Kirjoituksena se aine ei ollut yhtä hyvä, mutta hyvä kun toisella kertaa kelpasi. Taisi olla mielipideaine, miVoitko hieman hieman hahmotella, kuinka poikkean normaalista ateistista? Isonpuoleiseksi poikkeukseksi kun päädyit minut luokittelemaan, niin varmaan jotain erityistä on kirjoituksistani jäänyt mieleesi.kä ei ollut ominta aluettani.

Itse kun kirjoitin, oli mahdollisuus kirjoittaa kaksi ainetta ilman mitään erityisempiä uusintoja. Molemmista sain ällän, laudaturina tuli tuli myös takaisin.

 

[JNF]

0

 

[Lunssila]

Piti oikein tarkistaa, mutta tuohan on tänä vuonna kirjoittanut. Kuvateksti asettuisi ihan uuteen valoon, jos likka olisi valmistunut kymmenen vuotta sitten.

Joo. En mä oikein ymmärrä mitä naurettavaa tossa on, jos kirjotusten jälkeen tekee hanttihommia. Kai tuosta jotkut alemmuuskompleksista kärsivät amikset saavat kiksejä, kun lukiosta päässyt ei heti pääsekkään huipputöihin.

 

[Renngeist]

Kieltämättä mm. kolmosjakson katkeaminen joululomaan on hiukan persiistä, mutta millä ihmeen tahdilla te saatte esim. 7/8 kurssia tahkottua läpi yhdessä jaksossa?

EDIT: Tai sitten tottakai vaikka vain 5 kurssia per jakso. Siitähän tulisi se 30 kurssin vuositahti.

Periaatteessa viisi kurssia jaksossa, istumalla maksimi on kuusi kurssia jaksossa. Siitä sitte itsenäisillä voi vielä nostaa niitä määriä. Esim. minä olen saanut kahdessa vuodessa ja kahdessa jaksossa (l. yhteensä 14 jaksoa) ja saanut suoritettua 79,3 kurssia. (tämä tekee siis yhteensä 5,3 kurssia/jakso, kun kaksi kurssia tuli oppilaskuntatoiminnasta ja kaksi vedin itsenäisesti).

Eli siis vähemmän, mutta tiheämmin. That's the way to do it.

 

[oldez]

Joo. En mä oikein ymmärrä mitä naurettavaa tossa on, jos kirjotusten jälkeen tekee hanttihommia.

Paskaako väliä sillä mitä kukin tekee... Tehkööt mitä haluaa ja tykkää..

 

[WebSlave]

Itse kun kirjoitin, oli mahdollisuus kirjoittaa kaksi ainetta ilman mitään erityisempiä uusintoja. Molemmista sain ällän, laudaturina tuli tuli myös takaisin.

Kaksi ainetta toki oli minunkin aikanani, sekä varsinaisessa kirjoituksessa, että uusinnassa. Olin koko lukioajan kirjoittanut laudaturin aineita (yhtä pakollista fiktiivistä ainetta lukuunottamatta, josta tuli M), joten kirjoituksissa ei vähempi kelvannut. En enää muista mikä varsinaisten kirjoitusten toisen aineen kohtalo tai aihe oli, mutta uusinnassa lähetettiin molemmat - käytännössä pidennetyt luonnontieteelliset esseet - pisteellä vaille L:n rajan. Ylioppilaslautakunta nosti toisen niistä sitten selvästi ällän puolelle.

En tiedä missä vaiheessa uusimismahdollisuus tuli, mutta tuolloin 1985 se ainakin oli ollut olemassa jo jonkin aikaa.

 

[SOKO]

Reaalista sain ainoan laudaturin. Äidinkielestä E, englannista, ruotsista ja matematiikasta M ja saksasta C. Kaikki aineet menivät ennakko-odotuksien mukaisesti, enkä vaivautunut katsomaan pisterajoja.

 

[Vesku]

Reaalista ainoa, sinällään helposti täysin matikkapohjalta: fysiikan ja kemian laskentatehtävillä ja biologian geneettinen ristetytys. Käytännössä varsinaiset aineet ( historia, muut biologian tehtävtä, maantiede, uskonto) jäi täysin nykäisemättä tai siis "kirjoittamatta".
Äidinkieli jäin hieman vaille, samoin pitkä matikka. Äidinkieli hieman harmitti, pitkässä matikassa ymmärrys loppui kalkkiviikoille, myönnettävä oli.

Kielet olivat murheenkryyniä, helvetin huono kuulemisen ymmärtäminen kaikissa ( eng , ruotsi, saksa ). Kieliopin ja kirjottamisen turvin selvisin. Kielikorva ei vaan toiminut nuorena eikä kyllä paljon paremmin myöhemminkään.
Olisi pitänyt lähteä jollekin kielikurssille Englantiin lukion toisella tai jopa USAan -kuten sisko- johonkin "kesävaihto-oppilaaksi", mutta minnepä sitä maatilalta kesällä joutaa. Tuskinpa joku lisä-L olisi mitään muuttanut, tai eihän sitä tiedä, kylmitään kävin maa-ja metsätieteelisen pääsykokeissa. Ei kutsua tullut enkä perään tainut tuloksia kysellä.

 

[markoj]

Eiks maajusseille oo mitään vaihto-ohjelmaa. Kesä jossain keskilännessä gm-maissia viljellen ja sieltä isäntä tänne tuusaamaan nauriiden kans.

 

[Vesku]

Eiks maajusseille oo mitään vaihto-ohjelmaa. Kesä jossain keskilännessä gm-maissia viljellen ja sieltä isäntä tänne tuusaamaan nauriiden kans.

Kyllä Viikin pojilla (ja tytöilläkin toki) hieman tuollaista oli.
Serkkupoika taisi olla jossain luoteisUSAssa 90-luvun alussa alkukeväästä jouluun. Ei vielä tainut olla gm-juttuja, mutta nestemäistä ureaa sentään lannoitteena. Vastavuoroisesti USAn pojat lienevät ureoineet Viikin, Kemiran, MTTK:n, isompinen yksityisten yms tilojen nurkilla.

 

[PuoliPöhkö]

Hienoa, ettei kaikki lällätorkkaiset hautaudu haaveisiinsa kirjahyllyn ja koulupöydän välimaastoon. Tekemällä oppii.

 

[jjv]

Hienoa, ettei kaikki lällätorkkaiset hautaudu haaveisiinsa kirjahyllyn ja koulupöydän välimaastoon. Tekemällä oppii.

Niin ja sieltä lajiteltavien kirjeiden joukosta voi löytyä vaikka ylioppilaskokeiden kysymyspaperit tai jopa oikeat vastaukset...eiku hysssssssss

 

[Aisla]

Ällät tuli kirjoitettua pitkästä englannista ja keskipitkästä ruotsista. Molemmat olivat ihan suht odotettavissakin.

Suurempia ihmeitä olivat lyhyestä saksasta (hyvin lotottu) E sekä vapaaehtoisena kirjoitettu lyhyt matematiikka, johon ilmoittauduttiin kaverin kanssa ihan vaan vitsinä, kun ei todellakaan kuulunut kummankaan vahvoihin puoliin. Kai se meni loppujen lopuksi ihan hyvin, kun hyvin vähäisellä lukemisella ja ilman yhtäkään loppuun asti laskettua tehtävää, sai C:n.

 

[Tsuhna]

Sitä minen ihan tajunnut, kuinka pälliruåttista kolahti B. Koko b-kielen ajan rotestoin ja mieltä osoitin, eikä sitten onnistanut A:han jäämään.

Töpeksin senkin :thumbfh:

 

[kouvotsvoni]

Sitä minen ihan tajunnut, kuinka pälliruåttista kolahti B. Koko b-kielen ajan rotestoin ja mieltä osoitin, eikä sitten onnistanut A:han jäämään.

Töpeksin senkin :thumbfh:

Sama:thumbfh: 6-5-5-4-5 arvosanoin..ja kurssit piti käydä monasti uudelleen.

 

[Thyella]

Aiheeseen liittyen, kerran törmäsin jossakin Laudatur-sanaan, ja mietiskelin, mitenköhän se kuulostaa niin tutulta. Olisikohan Niki Laudalla lentoyhtiön lisäksi matkatoimisto LaudaTur?

Sori, latinisti puuttuu tähän, koska täällä on varmasti joku joka ei tiedä:

Laudatur on ylistää, kiittää (laudō, laudāvī, laudātum, laudāre) -verbin indikatiivin passiivin preesens, yksikön kolmas.

Saksa lähti laudaturina mut tuli takas eximiana. Enkusta, espanjasta, latinasta ja ruotsista tuli myös eximiat, äikästä M ja reaalista C :frank: eka vanhasta reaalista tuli just ja just B, sit kävin korottamassa uudessa reaalissa uskontona ja nipin napin paukahti tuo C.

 

[kouvotsvoni]

Sori, latinisti puuttuu tähän, koska täällä on varmasti joku joka ei tiedä:

Laudatur on ylistää, kiittää (laudō, laudāvī, laudātum, laudāre) -verbin indikatiivin passiivin preesens, yksikön kolmas.

Saksa lähti laudaturina mut tuli takas eximiana. Enkusta, espanjasta, latinasta ja ruotsista tuli myös eximiat, äikästä M ja reaalista C :frank: eka vanhasta reaalista tuli just ja just B, sit kävin korottamassa uudessa reaalissa uskontona ja nipin napin paukahti tuo C.

Latinaakin opettanut historianopettaja joskus sai tunnin kulumaan, kun kertoi mitä nuo yo-kirjoitusten arvosanat meinaa..ja mitä ne arvosanat hänen aikanaan olivat..ja monesti kertoikin. Kerran näytti dioja Kreikan muistomerkeiltä, mutta oli väärät diat ja oli kuvia räpsitty uimarannalla yläosattomista naisista. Oli se hyvä opettaja se Paukku.