Tarkkaa tutkimusta 60-luvulla rakennettujen talojen parvekkeille ei ole vielä tehty. Ensin tehtiin silmämääräinen kuntokartoitus.
Senkin perusteella nähtiin jo, että osa parvekkeista on niin huonossa kunnossa, että niiden betoni on pehmentynyt, tukirautoja on näkyvissä, ja parvekkeilta putoaa paloja maahan.
Tarkempaa tutkimusta parvekkeille ei ole vielä tehty siksi, että tutkimus maksaa.
Osuuskunnan hallituksen pitääkin nyt päättää, kuinka kattavan tutkimuksen se haluaa ja pyytää samalla tarjouksia tutkimuksen tekijöiltä.
Tutkimuksen tuloksen perusteella hallitus päättää, millaisen korjauksen parvekkeet aikanaan saavat.
Siihen asti parvekkeiden ympärille on kiedottu lippusiimat merkiksi siitä, ettei parvekkeiden alla pidä oleskella.
– Mutta eivät siimat lapsia pidä pois. Suojien pitäisi olla paremmat, vaatii asukas.
Kiinteistöpisteessä mietitäänkin nyt, olisiko parvekkeiden alle syytä laittaa paremmin erottuvat puomit.
Asukasta harmittaa myös se, että koska vuokrasopimuksen mukaan asunnossa on parveke, sellainen pitäisi käytössä olla – tai sitten vuokrasta pitäisi saada alennusta.
Osuuskunnan toimitusjohtaja on selvittänyt, että Kiinteistöliitto todellakin suosittelee alennusta, mutta se ei ole pakollinen.
Asunto-osakeyhtiön hallituksen tuleekin päättää itse, antaako se alennusta.
Sassinmäen tilanteen tekee erityisen kimurantiksi se, että asukkaat omistavat osuuskunnan, mutta maksavat muuttaessaan vain pienen osuuskuntamaksun, ja sen lisäksi vuokraa.
Taloille pitäisi pienen pohjakassan turvin kattaa lähivuosina sekä parveke-, putki-, että julkisivuremontti. Lainaa osuuskunnan on vaikea pankista saada.
