Muistatkos kakarana kun.....

[Mosse]

... muistoja lapsuudesta, joita voi olla haastavampi harrastaa nykyään.

 

[Mosse]

...pistettiin alumiinipennejä kellumaan vesilasiin.

 

[markoj]

edit: tuli niin huono, että pyyhin pois.

 

[Troy]

Lehtiroskisriemastus.

 

[Örfil]

Hypättiin seivästä itse tehdyllä seipäällä ja telineillä kotipihan hiekkalaatikko laskeutumisalustana.

Heitettiin keihästä IHAN OIKEALLA LEPPÄKEIHÄÄLLÄ.

Pelattiin neppistä = pre-moottoriurheilutaustani

 

[Sam]

Ei varmaan nykyaikana 10-14 vuotiaita lapsia lasketa keskenään sähköttömälle (tai muullekaan) mökille ilman puhelinta pitkiksi ajoiksi. Tokihan meillä oli moottorivene käytössä.

 

[Troy]

Ei varmaan nykyaikana 10-14 vuotiaita lapsia lasketa keskenään sähköttömälle (tai muullekaan) mökille ilman puhelinta pitkiksi ajoiksi. Tokihan meillä oli moottorivene käytössä.

No ei. Uskomatonta sinänsä, mutta aikoinaan vielä kun jopa tiedettiin kärpästen herra, niin silti laskettiin lapset omin nokkinensa mökkeilemään. Nykyään ei muisteta, mutta pelätään.

 

[Sam]

No ei. Uskomatonta sinänsä, mutta aikoinaan vielä kun jopa tiedettiin kärpästen herra, niin silti laskettiin lapset omin nokkinensa mökkeilemään. Nykyään ei muisteta, mutta pelätään.

Yhtenä kesänä oltiin serkun kanssa kahdestaan kolme viikkoa tuolla pienellä askeettisella mökillä. Parhaita muistoja lapsuudesta :ahem:

 

[Knoukka]

Pimeinä syysiltoina ja öinä pelattiin valotusta. Muistaako kukaan muu? Eri perien tai kaveriporukat omissaan, otettiin kai vankeja tms täysin epämääräisin säännöin ja heilutiin muuten vaan taskulamppujen kans maastossa. Pääasia oli kihelmöivä jännitys ja erityisesti se jos sattui samaan piilopaikkaan sen ihastuksen kanssa. Isommat pojat ajeli jo mopoilla. Niille vittuiltiin pusikoista, pelättiin ja juostiin karkuun.

 

[JPP]

...ostettiin huoltamon vessan automaatista kortsuja ja laitettiin niihin vettä ja siten hirnuttiin sille siihen asti kun poksahti hajalle.

 

[Sam]

Pimeinä syysiltoina ja öinä pelattiin valotusta. Muistaako kukaan muu? Eri perien tai kaveriporukat omissaan, otettiin kai vankeja tms täysin epämääräisin säännöin ja heilutiin muuten vaan taskulamppujen kans maastossa. Pääasia oli kihelmöivä jännitys ja erityisesti se jos sattui samaan piilopaikkaan sen ihastuksen kanssa. Isommat pojat ajeli jo mopoilla. Niille vittuiltiin pusikoista, pelättiin ja juostiin karkuun.

Jep, kylän lasten kanssa tuo oli hauskaa joko kyläkoulun pihamaastossa tai sitten lähellä olevassa metsikössä. Pimeimpään aikaan talojen välissä oleva tyhjä rytekköinen tonttikin kelpasi tuohon. Marikan muistan vieläkin, vaikka en ole nähnyt tai kuullut mitään liki 30 vuoteen.

 

[Örfil]

Pääasia oli kihelmöivä jännitys

Kyllä parhaat kiksit tuli 1) mansikka- 2) omenavarkaissa olosta.

Voi sitä sietämätöntä jännitystä, kun ensiksi lähestyt
kohdetta iltahämärässä ruispellosta tai kuusipensaiden turvin ja parhainta on saada taskut täyteen ja sitten kohteen ULKO-OVI KÄY, pihavalot syttyvät ja joku huutaa SAATANAN PENNUT - silloin tuli lähtö! Ja jos ei jäänyt kiinni, niin sillä adrenaliinillä hyppäs seivästä kaks viikkoa ainakin kaks metriä :ahem:

 

[Knoukka]

Kyllä parhaat kiksit tuli 1) mansikka- 2) omenavarkaissa olosta.

Voi sitä sietämätöntä jännitystä, kun ensiksi lähestyt
kohdetta iltahämärässä ruispellosta tai kuusipensaiden turvin ja parhainta on saada taskut täyteen ja sitten kohteen ULKO-OVI KÄY, pihavalot syttyvät ja joku huutaa SAATANAN PENNUT - silloin tuli lähtö! Ja jos ei jäänyt kiinni, niin sillä adrenaliinillä hyppäs seivästä kaks viikkoa ainakin kaks metriä :ahem:

Niin. Meillä päin kasvo vaan pottuja.

 

[Troy]

Pimeinä syysiltoina ja öinä pelattiin valotusta. Muistaako kukaan muu?

Hiisku oli samankaltainen peli. Hiiskussa hiippailtiin ja jännitys tuli aikalailla siitä, että piti olla toisille näkymätön. Välillä juosta, välillä olla huomaamaton. Kumminkin päästä aarteelle tai maaliin. Huomaamaton, tai näkymätön, oli jos ei liikkunut yhtään. Jos silloin liikkui kun metsästäjä näki, niin sitten paloi. Ja joutui juoksemaan lipputangolle vaihtoa odottamaan.

Tässäkin pelissä oli varmaan aika paljon samaa kuin kaikissa lapsien korttelipeleissä joskus 70-, 80-luvulla. Paljon variaatiota, mutta korttelikohtaista siten, että ulkopuoliset eivät siihen päässeet heti sisälle. Peliä ei varsinaisesti opetettu, vaan oletettiin että sen tajuaa automaattisesti niillä pelisäännöillä mitä oli sovittu, jos kuuluu porukkaan.

 

[SamiJ]

Omenavarkauksia ei tullut juurikaan pentuna harrastettua, mutta meillä oli yhteen aikaan semmonen villitys, että "lingottiin" koristeomenoita, joita kasvoi erään aution pappilan pihalla. Omena tökättiin puunoksasta tehdyn kepin nokkaan ja rivakalla kädenheilautuksella se lenti siten useita kymmeniä metrejä. Typeryyteen homma meni siinä vaiheessa, kun tähtäimeen otettiin viereistä reittiä kulkeneet linja-autot. :nope:

Sitten joskus oli tietysti perinteiset puhallusputket, jonka valmistustarvikkeet vietiin äidin vaatekomerosta, semmosesta mustan muovisen henkarin housutangosta kun sai mitä mainioimman puhallusputken. Ammukseksi sopi esimerkiksi kuivatut herneet tai pihjalanmarjat. Sattuihan ne, kun naamaan osui.

 

[Troy]

Sitten joskus oli tietysti perinteiset puhallusputket, jonka valmistustarvikkeet vietiin äidin vaatekomerosta, semmosesta mustan muovisen henkarin housutangosta kun sai mitä mainioimman puhallusputken. Ammukseksi sopi esimerkiksi kuivatut herneet tai pihjalanmarjat. Sattuihan ne, kun naamaan osui.

Luksusmuistelua! Ne mustat kovamuoviset puhallusputket. Kuivatut herneet olivat oikeita ammuksia. Niitä ostettiin jopa kaupasta, kun kototarpeina ei ollut. Kilon pussi oli jo melkoinen makasiini pitkällekin ajalle. Haa!

 

[Balthazar]

Vertailtiin pihapiirin poikain kanssa kikkelin kokoa. Ilkalla oli isoin, mut se olikin muita kolme vuotta vanhempi. Enää vertailua ei voi tehdä, kun Ilkka nukkui pois viime vuonna.

 

[Troy]

Vertailtiin pihapiirin poikain kanssa kikkelin kokoa. Ilkalla oli isoin, mut se olikin muita kolme vuotta vanhempi. Enää vertailua ei voi tehdä, kun Ilkka nukkui pois viime vuonna.

Mutta tuohan on nyt IHAN ÄLYTTÖMÄN SURULLINEN TARINA!

 

[Lunssila]

Mutta tuohan on nyt IHAN ÄLYTTÖMÄN SURULLINEN TARINA!

No olihan Ilkalla sentään pihapiirin isoin kikkeli.

 

[Balthazar]

Mutta tuohan on nyt IHAN ÄLYTTÖMÄN SURULLINEN TARINA!

Onhan se. Karheankaunis.