On turha puhua palveluiden turvaamisesta. Korkeintaan voidaan puhua minimoida niiden vähentämisestä aiheutuvia ongelmia.Millä tavalla palvelut voi turvata kuntauudistuksella, ajatellen sitä että ne turvaamiset tehtäisiin ilman kuntaliitoksia?
Monesti uudistuksia vastaan haraavat vetoavat siihen, että hallinnon menot ovat kuntien menoista vain n. 2%:ia. Joten hallinnosta säästämällä ei saada mitään merkittävää aikaan.
Tuo on kuitenkin hyvin yksipuolinen kuva asiasta. Jos kuvitellaan, että meillä 300 kuntaa tai 50 kuntaa. Nyt jokaisen kunnan pitää järjestää lakisääteiset palvelut, hallinto, IT- ja muut tukijärjestelmät sekä kaikki niihin liittyvät hankinnat. Sillä järjestetäänkö ne 300 vai 50 kertaa lienee kokonaisuudessa jo jotain merkitystäkin.
Entä riittääkö kaikille kunnille riittävästi pätevää osaamista, esim. hankintojen tai ylipäätään palvelujen järjestämisen suhteen. Väittävät ettei riitä edes nykyään ja osaajat vähenevät vauhdilla. Huono osaaminen maksaa, katsokaa vaikka IT-hankintoja tai terveydenhuollon yksityistämisiä, joissa epäonnistumisen siemen on istutettu jo hankintaa suunniteltaessa.
Usein markkinoilla isommasta erästä maksetaan alempaa yksikköhintaa kuin pienestä. Sama pätee täällä. Yksittäisen pikkukunnan neuvotteluvoima hankinnoissa on olematon verrattuna isoon kaupunkiin tai kuntaan. Se maksaa enemmän ostamistaan palveluista.
Se mitä tässä yritän todistella on, että iso kuntamäärä johtaa väistämättä isompiin kustannuksiin ja kokonaisuuden kannalta tehottomampaan toimintaan kuin pienempi kuntamäärä. Se mikä on optimimäärä on vaikea sanoa, mutta selvää on, että se ei ole satoja.
Siis miksi kiiminkiläinen ei Kiimingin Ouluun liittymisen jälkeen voisi edelleen olla kiiminkiläinen?Millä tavalla palvelut voi turvata kuntauudistuksella, ajatellen sitä että ne turvaamiset tehtäisiin ilman kuntaliitoksia? Mitä eroa on sillä että Kiimingistä tullaan leikkaukseen Ouluun kiiminkiläisenä tai oululaisena?
Tuossa taidat olla väärässä, mun käsityksen mukaan taitaa laskea sinne 300'n nakkeille jo päätetyillä kuntaliitoksilla, jotka tulevat voimaan vuoden vaihteen nakkeilla.Eli Suomen kuntien lukumäärä voi seuraavan 10 vuoden aikana kuntien omin toimin vähentyä nykyisestä 336:ta joillakin kunnilla. Ei kuitenkaan missään tapauksessa alle kolmensadan.
Ok. Mitkä kuntaliitokset on jo päätetty?Tuossa taidat olla väärässä, mun käsityksen mukaan taitaa laskea sinne 300'n nakkeille jo päätetyillä kuntaliitoksilla, jotka tulevat voimaan vuoden vaihteen nakkeilla.
En jaksa, enkä viitsi lähteä kaivamaan.Ok. Mitkä kuntaliitokset on jo päätetty?
Ymmärsit väärin postaukseni. Tarkoitin että tuo asia ei muutu nykytilanteesta mitenkään, lli se kiimingissä asuva ihminen kiiminkiläinen tai oululainen.Siis miksi kiiminkiläinen ei Kiimingin Ouluun liittymisen jälkeen voisi edelleen olla kiiminkiläinen?
Niissä kunnissa, jotka jo ovat yhdistyneet, paikannimet ovat täysin säilyneet. Ja en ymmärrä miksi eivät olisi säilyneet.
Oleellista tuossa esimerkissäsi on se, että kun päätökset tehdään keskitetysti, niin sitä Kiimingin kunnanvaltuustoa ei enää tarvita siihen väliin sähläämään. Eli se voidaan lakkauttaa.
Jos kysymys taas on pelkästään siitä, että johonkin asiakirjaan ei ehkä enää voi kirjoittaa kotikunnan kohdalle Kiiminki, niin ei voi muuta sanoa kuin, että aikuistukaa.
Siis miksi kiiminkiläinen ei Kiimingin Ouluun liittymisen jälkeen voisi edelleen olla kiiminkiläinen?
Niissä kunnissa, jotka jo ovat yhdistyneet, paikannimet ovat täysin säilyneet. Ja en ymmärrä miksi eivät olisi säilyneet.
Oleellista tuossa esimerkissäsi on se, että kun päätökset tehdään keskitetysti, niin sitä Kiimingin kunnanvaltuustoa ei enää tarvita siihen väliin sähläämään. Eli se voidaan lakkauttaa.
Jos kysymys taas on pelkästään siitä, että johonkin asiakirjaan ei ehkä enää voi kirjoittaa kotikunnan kohdalle Kiiminki, niin ei voi muuta sanoa kuin, että aikuistukaa.
Niin siis pitää ne palvelut turvata joka ihmiselle oli kunta iso tai pieni. En nyt oikeasti näe muita säästöjä kuin hallinto. Joka saattaa karata tosi kauaksi kuntauudistuksen myötä. Ja saletisti jotkutOn turha puhua palveluiden turvaamisesta. Korkeintaan voidaan puhua minimoida niiden vähentämisestä aiheutuvia ongelmia.
Toikin alussa vastasin ainakin osittain tuohon kysymykseen.
Pelkkien suorien säästöjen varaan ei kannata laskea, koska se tarkoittaisi palvelujen varsin nopeaa alasajoa riippumatta kuntauudistuksesta.En nyt oikeasti näe muita säästöjä kuin hallinto.
Minä jaksoin.En jaksa, enkä viitsi lähteä kaivamaan.
Nimenomaan näin. Suorat säästöt tulevat ehkä viiden vuoden päästä. Toimintaa voidaan alkaa tehostaa heti.Pelkkien suorien säästöjen varaan ei kannata laskea, koska se tarkoittaisi palvelujen varsin nopeaa alasajoa riippumatta kuntauudistuksesta.
Isompi hyöty täytyy löytää toiminnan muuttamisesta tuottavampaan suuntaan. Samalla rahalla pystytään tekemään enemmän. Uskoakseni tällä osa-alueella on vielä paljon kynnettävää, joka on tietysti hyvä uutinen kaikille palveluita kannattaville. Pieni kuntakoko kuitenkin rajoittaa toiminnan muutoksia ja kokonaisuuksien suunnittelua järkevimmiksi.
Nyt ollaan syvillä vesillä tässä keskustelussa.No mites nyt sitten kun isossa kunnassa valtuutetut ja lautakuntien jäsenet huristelee omilla kyydeillään kokouksiin ja etc. Maksaako nyt sitten tulevaisuudessa kunta km-korvauksia näille luottamusmiehille?
Näinpä. Mutta mitäs kun ei olekaan enää varaa ylläpitää niitä syrjäseutuja?Loistava postaus. Itse vastustan kuntauudistusta paljolti kahdesta syystä. Ensinnäkin, en halua että palvelut viedään pois syrjäseutujen ihmisiltä, etenkin juuri ikäihmisiltä, jotka ovat tehneet valtavan työn Suomen hyvinvoinnin eteen ja joille suurtajaamiin muutto ei tule kyseeseen. Ja toisekseen koen, että kuntauudistus tuhoaisi suomalaista elämänmuotoa. Asutettu maaseutu on osa suomalaista kulttuuria, sanoisimpa että jopa suomalaisuutta aidoimmillaan, eikä sitä pitäisi pyrkiä hävittämään. Minusta kaikki monikulttuurisuuteen käytetty raha pitäisi sen sijaan käyttää suomalaisuuden vaalimiseen.
Tämä on ikävää mutta totta.Näinpä. Mutta mitäs kun ei olekaan enää varaa ylläpitää niitä syrjäseutuja?
Kukaan ei tapa pieniä kuntia. Ne kuolevat ihan itsestään, koska niissä on liian vähän asukkaita ja veroeuroja palveluiden tuottamiseksi. Ehkä ratkaisu olisi, että kasvukeskukset tyhjennettäisiin kuntiin.Mitä isänmaallista on tappaa Suomessa kaikki pienet paikka kunnat?
Kemijärveltä mallia miten töitä luodaan tehokkaasti.Kukaan ei tapa pieniä kuntia. Ne kuolevat ihan itsestään, koska niissä on liian vähän asukkaita ja veroeuroja palveluiden tuottamiseksi. Ehkä ratkaisu olisi, että kasvukeskukset tyhjennettäisiin kuntiin.
Mitä tulee Joensuuhun, niin Perlos lähti, koska siellä ollut kannattavaa tehdä kännyköitä. En tiedä sitten mitä sinun mielestäsi valtion olisi pitänyt tehdä?
Pistä jotain linkkiä tai kertomusta mitä siellä on tapahtunut... ei jaksa googlata.Kemijärveltä mallia miten töitä luodaan tehokkaasti.