Black Leopard
Pantera negra
Esim. huomattavasti lisää työtä perusturvauudistuksella, jonka tietysti voi suoraan kytkeä edelliseen.No mitä muuta niiden lisäksi?
Esim. huomattavasti lisää työtä perusturvauudistuksella, jonka tietysti voi suoraan kytkeä edelliseen.No mitä muuta niiden lisäksi?
Ok. Tuohan ratkaisee kaikki ongelmat.Esim. huomattavasti lisää työtä perusturvauudistuksella, jonka tietysti voi suoraan kytkeä edelliseen.
Jos vanha rakenne toimii ja on kustannuksiltaan suht. ok, niin onko se silti pakko purkaa kokonaan vain siksi että se on vanha?Vanhat rakenteet on pakko purkaa ennen uusien menetelmien käyttöönottoa.
Ei tarvi. Purkaminen ei ole itsetarkoitus.Jos vanha rakenne toimii ja on kustannuksiltaan suht. ok, niin onko se silti pakko purkaa kokonaan vain siksi että se on vanha?
Mikä on sitä turhaa byrokratiaa ja hallintoa? Anna joitakin esimerkkejä asiasta.Esim. byrokratiaa ja turhaa hallintoa pienemmäksi. Johan olen muissa ketjuissa kertonut sen, että systeemi olisi kauttaaltaan objektiivisesti ja perusteellisesti katsottava läpi ja karsittava sieltä missä on liikaa ja vieläpä turhaan.
Periaatteessa perusterveydenhoidonkin voisi periaatteessa siirtää valtiolle, jolloin terveyshuollon kuntakeskeisyydestä päästäisiin eroon.Terveydenhoito ja sosiaaitoimi ovat kunnille kalleinta.
Siis kunnon remontin ainekset niihin.
Perusterveydenhoito edelleen kunnille, joiden lukumäärä vaikka sinne 100 -150 kieppeille. Tai vaikka sinne 70 een. Hallintohenkilömäärää nykyisestä supistettava eli tarpeeksi isot väestöpohjat yhden kunnan hallinnoitavaksi. Yleisen sektorin palkkojen alentaminen 5 % tai jäädyttäminen 5 vuotta.
Kun on vähemmän kuntia voidaan hankinnat tehdä järkevämmin. Ostopalveluissa ei ole mitään pahaa, mutta se on selkeetä että jos määrät on pieniä niin hinnat on suhteessa suuria. Kun on tarpeeksi suuri kunta niin määrätkin on suurempia.Kuntien ostopalvelujen käyttö vähäisemmäksi, niiden osuus näyttää kasvavan jatkuvasti. Isommilla kuntatoimijoilla jäänee resursseja tuottaa palvelut tehokkaamin itse. Ei taida tuo ulkoistaminen ja palvelun tarjoamisen kilpailutus toimia kuntien taloutta säätävästl. Yhteiset tietokannat ja -ohjelmat kunnan, kelan, sairaaloiden yms tarpeisiin. Ns yksityisyyden suojaa laskettava.
Virkamiehille jonkinlainen tehokkuusvaatimus, kyvyttömät oltava mahdollista potkaistava pois.
Komppaus tälle. Kansalaispalkka olisi paljon parempi vaihtoehto kuin 107 eri lomaketta ja 107 eri tukea joilla saadaan se sama 107 euroa. Menee kaikki tukirahat hukkaan byrokratian hampaissa.Kuntien sosiaalitoimi ja Kelan työt yhdistettävä tehokkaammaksi, jotain yhden luukun taktiikkaa / kansalaispalkkaa.
Samoin kuntien ja valtion työnjakoa selkeytettävä.
On aivan älytöntä että lapset ovat hoidossa vaikka toinen vanhempi on kotona. On vielä älyttömämpää että lapset voivat olla hoidossa vaikka molemmat vanhemmat ovat lomalla.Pariskuntien- joilla alle 10 v lapsia- toinen puoliso hoitamaan lapset kotona. Perustakoot yhteisiä lasten leikkijuttuja yms muiden vastavien kanssa.
Vähemmän kuntien päivähoitoja, vähemmän työttömyyttä, vähemmän lasten sairastavuutta, vähemmän jatkossa henkiseti kipeitä lapsia yms seurauksena.
Ihmisten otettava enemmän vastuuta omasta elämästään ja lapsistaan!
Sairaalat ehdottomasti valtiolle. Rahat menevät tasaisemmin jakoon. En näe siinä mitään pahaa että lääkärit työskentelevät myös yksityisellä ja että yksityiseltä puolelta saa kelakorvauksia. Rahaa kuitenkin voitaisiin säästää jos säädettäisiin että jokainen Suomesta valmistuva lääkäri joutuu työskentelemään valtiolle/kunnalle 2 vuotta ennen kuin saa lähteä vapaille markkinoille.Erikoissairaanhoito, keskussairaalat yms valtion hoidettavaksi. Lääkärit hallinnosta ehdottomasti pois, kunnon hallintojohtajat tilalle. Ei samat läkärit ensin aamulla virassa ja sitten iltapäivällä yksityisvastaanotolla. Selkeä jako!
Yksityispuolen potilailalta Kela-korvaukset pois.
Alkoholin, tupakan ja sokerin verotuksen nostaminen ei olisi yhtään huono idea. Jotain olisi tehtävä S- ja K-ryhmän oligopoliasemalle. Se ei palvele yhtään ketään.Huvi- ja erilaiset ei välttämättömien tuotteiden haittaverot ylemmäksi.
Heh.. Aika karua. Sinänsä on tossa on myös totuuden siemen, sillä vanhuksia lääkitään aivan liikaa. Jos lääkkeiden määrä puolitettaisiin niin säästöt olisivat valtavat. Kolesterolilääkityksen voisi lopettaa kaikilta. Kaikkille taas voisi alkaa jakamaan 125 mikrogrammaa d-vitamiinia. Yhdessä tutkimuksessa arvioitiin että liian vähäinen d-vitamiinin saanti aiheuttaa Euroopassa lähes 200 miljardin euron kulut.Ei nuo niin syvällisen pohdinnan tulosia multa olleet, pohjona jotain 60-70-luvun toimintamallleja lähinnä. Silloin taisi kuntahallinto olla vain murto-osia nykyisestä.
Heitän esille vielä tosi rajun säästötoimen mietittäväksi.
Perusteluna se, että ihmisten tervydenhoitokustannuksista taitaa muodostua 80 % viimeisten 2:den elinvuoden aikana.
Puoliaktiivinen eutanasia hyvin huonokuntoisille? Jätetään jossain vaihessa lääkitsemättä ja hoitamatta?
Kuolema on väistämätön kaikille, mutta kannattaako sitä yrittää pitkittää lähes kaikissa tapauksissa yhä kalliimmilla hoitokeinoilla?
Tehtäviäkin tais kunnilla olla vain murto-osa. Listas sinänsä mielestäni ihan jees.Ei nuo niin syvällisen pohdinnan tulosia multa olleet, pohjona jotain 60-70-luvun toimintamallleja lähinnä. Silloin taisi kuntahallinto olla vain murto-osia nykyisestä.
Suurimmaksi osaksi HYVIN SAMAA mieltä Veskun kanssa.Terveydenhoito ja sosiaaitoimi ovat kunnille kalleinta.
Siis kunnon remontin ainekset niihin.
Perusterveydenhoito edelleen kunnille, joiden lukumäärä vaikka sinne 100 -150 kieppeille. Tai vaikka sinne 70 een. Hallintohenkilömäärää nykyisestä supistettava eli tarpeeksi isot väestöpohjat yhden kunnan hallinnoitavaksi. Yleisen sektorin palkkojen alentaminen 5 % tai jäädyttäminen 5 vuotta.
Kuntien ostopalvelujen käyttö vähäisemmäksi, niiden osuus näyttää kasvavan jatkuvasti. Isommilla kuntatoimijoilla jäänee resursseja tuottaa palvelut tehokkaamin itse. Ei taida tuo ulkoistaminen ja palvelun tarjoamisen kilpailutus toimia kuntien taloutta säätävästl. Yhteiset tietokannat ja -ohjelmat kunnan, kelan, sairaaloiden yms tarpeisiin. Ns yksityisyyden suojaa laskettava.
Virkamiehille jonkinlainen tehokkuusvaatimus, kyvyttömät oltava mahdollista potkaistava pois.
Kuntien sosiaalitoimi ja Kelan työt yhdistettävä tehokkaammaksi, jotain yhden luukun taktiikkaa / kansalaispalkkaa.
Samoin kuntien ja valtion työnjakoa selkeytettävä.
Pariskuntien- joilla alle 10 v lapsia- toinen puoliso hoitamaan lapset kotona. Perustakoot yhteisiä lasten leikkijuttuja yms muiden vastavien kanssa.
Vähemmän kuntien päivähoitoja, vähemmän työttömyyttä, vähemmän lasten sairastavuutta, vähemmän jatkossa henkiseti kipeitä lapsia yms seurauksena.
Ihmisten otettava enemmän vastuuta omasta elämästään ja lapsistaan!
Erikoissairaanhoito, keskussairaalat yms valtion hoidettavaksi. Lääkärit hallinnosta ehdottomasti pois, kunnon hallintojohtajat tilalle. Ei samat läkärit ensin aamulla virassa ja sitten iltapäivällä yksityisvastaanotolla. Selkeä jako!
Yksityispuolen potilailalta Kela-korvaukset pois.
Huvi- ja erilaiset ei välttämättömien tuotteiden haittaverot ylemmäksi.
Noilta pohjilta pikaisesti heitettynä---
Lapset tulevat nykyiselläänkin ihan kiitettävän kalliiksi, jos asiaa talouden kannalta miettii. Jos kunnallinen päivähoito ajettaisiin alas, menisi monella uskallus lisääntymisen yrittämiseen kokonaan. Ei tekisi hyvää väestörakenteelle, jos syntyvyys tipahtaisi reilusti nykyisestä.Pariskuntien- joilla alle 10 v lapsia- toinen puoliso hoitamaan lapset kotona.
Myönnän toki, että käytännössä tämän asian tunnet varmasti paremmin.Lapset tulevat nykyiselläänkin ihan kiitettävän kalliiksi, jos asiaa talouden kannalta miettii. Jos kunnallinen päivähoito ajettaisiin alas, menisi monella uskallus lisääntymisen yrittämiseen kokonaan. Ei tekisi hyvää väestörakenteelle, jos syntyvyys tipahtaisi reilusti nykyisestä.
Siitä olen samaa mieltä, että monesti lapsia pidetään liian paljon hoidossa. Mikäli vanhempi/vanhemmat ovat kotona, tulisi hoito-oikeus rajata viiteen päivään kuukaudessa..
Juu, sen tiedän, niin sinne päin kirjoitin : " Perustakoot yhteisiä lasten leikkijuttuja yms muiden vastavien kanssa." Talkoohoito naapuruston kesken, terapiaa vanhemille vuoronperään ja lapsille leikkiseuraa. Toimisiko??Lapsen sosiaaliselle kasvulle on kuitenkin hyväksi leikkiä ikäistensä seurassa, joten ihan täyskiellolle hoidon suhteen en lämpene. Monet pienten lasten vanhemmat kärsivät myös vakavasta uupumisesta, jolloin yksi "vapaapäivä" viikossa voi olla henkisesti arvokas asia.
Onhan se mahdollista ja monilla näin onkin esim. työttömyyden takia. Meillä pienemmät lapset ovat hoidossa vain puolet hoitopäivistä kuukaudessa, kiitos työajan joustomahdollisuuden. Mikäli toinen meistä jäisi pois työelämästä ja hoitaisi lapsia kotona, menisi asuntolainamme maksusuunnitelma uusiksi. Monille tämä saattaisi tarkoittaa pakollista asumista halvemmassa eli käytännössä pienemmässä asunnossa. Pitäisi varmaan myös luopua toisesta autosta - luonnollisesti siitä pienemmästä, joka kuluttaa vähemmän ja jolla muuten pyritään ajamaan kaikki kaupunkiajot.Myönnän toki, että käytännössä tämän asian tunnet varmasti paremmin.
Millaisilla järjästelyillä / kannustimilla voisi kotihoito toteutua nykyistä paremmin? Onko käytännössä taloudellisesti mahdotanta sellainen toimintamalli kahden vanhemman ja 3-4 lapsen taloudessa, että toinen olisi melkein kokonaan kotona?
Näin ymmärsinkin. Tuntuu kuitenkin tuo talkoojuttu olevan nykyään vieraampi ajatus kuin parikymmentä vuotta sitten. Valitettavan monilta puuttuu kokonaan tukea antava sosiaalinen verkosto. Onneksi kuntien järjestämiä leikkipuistoja löytyy kattavasti kävelymatkan päästä.Juu, sen tiedän, niin sinne päin kirjoitin : " Perustakoot yhteisiä lasten leikkijuttuja yms muiden vastavien kanssa." Talkoohoito naapuruston kesken, terapiaa vanhemille vuoronperään ja lapsille leikkiseuraa. Toimisiko??
No Hämeenlinna, Heinola - onko tossa nyt niin paljon eroaHeinolassa.
Tossa lueskelin, että pelkästään syövän kustannukset ovat vuodessa 3,3 miljardia euroa eli reilu 120000€/syöpäpotilas. Lisäksi:Heitän esille vielä tosi rajun säästötoimen mietittäväksi.
Perusteluna se, että ihmisten tervydenhoitokustannuksista taitaa muodostua 80 % viimeisten 2:den elinvuoden aikana.
Puoliaktiivinen eutanasia hyvin huonokuntoisille? Jätetään jossain vaihessa lääkitsemättä ja hoitamatta?
Kuolema on väistämätön kaikille, mutta kannattaako sitä yrittää pitkittää lähes kaikissa tapauksissa yhä kalliimmilla hoitokeinoilla?
Taitaa aika iso osa tuosta kustannuksesta tulla siitä vaiheesta, kun potilaalle annetaan eri hoitoja epäonnistuneen leikkauksen jälkeen, jolloin eliaikaa pystytään pidentämään muutamilla kuukausilla tai korkeintaan parilla vuodella. Elämänlaatu vaan useimmiten kärsii niistä hoidoista.Syövän hoidon kustannukset kasvavat Pohjoismaissa 28 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2025, arvioi Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri Harri Vertio.
ILVuosittain syöpään sairastuu noin 27 000 suomalaista ja kuolee yli 11 000.