Kreikan kriisi repesi kaksi vuotta sitten.
- Loppuvuosi 2009: Kreikan julkisen talouden alijäämä paljastuu huomattavasti ennakkoarvioita suuremmaksi.
Archie: Kreikkalainen kirjanpito oli tiedossa 10v sitten.
- Huhtikuu 2010: Kreikka pyytää apua EU:lta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä. Maan julkinen velka on paisunut 350 miljardiin euroon.
Archie: Yleensä nämä asiat hoitaa IMF, mutta EU halusi näyttää, että heidän johdollaan sisäiset kriisit hoidetaan.
- Toukokuu 2010: EU ja IMF myöntävät Kreikalle ensimmäisenä euromaana tukipaketin. 110 miljardin euron tuen vastineeksi Kreikan pitää sitoutua tiukkaan säästökuuriin.
Archie: The Economist ja muut talousalan julkaisut laskivat, että Kreikka on käytännössä vararikossa eikä velkajärjestelylle ole vaihtoehtoa. Ensimmäisen tukipaketin funktion tuli olla ostaa aikaa hallitun velkajärjestelyn läpviemiseksi.
- Heinäkuu 2011: Euroalueen johtajat tarjoavat Kreikalle toista tukipakettia ja vaativat lisäsäästöjä.
Archie: Troika veti politiikkaa, jonka mukaan velkajärjestely on mahdoton ajatus. Luotiin säästöohjelmia, jotka olivat totaalisen epärealistisia toteuttaa muualla kuin excel-taulukossa. Tuloksena Kreikan talous romahti entistäkin alemmas, Italia ja Espanja saivat tartunnat ja puolittaiseen velkajärjestelyyn mentiin silti.
- Helmikuu: Kreikan parlamentti hyväksyy 3,2 miljardin euron lisäsäästöt. Euromaat myöntävät Kreikalle toisen, 237 miljardin euron tukipaketin.
Archie: Italia ja Espanja osalta aikaa ostettiin keskuspankkirahalla, mutta Kreikan osalta päätettiin jatkaa linjalla, joka ei ollut toiminut. Neroutta.
- 6. toukokuuta: Kreikan vanhat valtapuolueet kärsivät suurtappion vaaleissa. Toiseksi suurimmaksi puolueeksi nousee vasemmiston Syriza, joka vastustaa säästötoimia.
Archie: Aika ihmeellistä, että Troikka ei ole tätä osannut tai halunnut ennakoida.
- 15. toukokuuta: Kreikan presidentti Karolos Papoulias ilmoittaa, että hallitustunnustelut ovat epäonnistuneet ja maassa joudutaan järjestämään uudet vaalit.
