Mercuryf
Well-known member
- Liittynyt
- 10.11.2010
- Viestit
- 52
Ensinnäkin suurkiitos Antille tämän matkan järjestämisestä. Hommahan on nimittäin se, että kaikessa hiljaisuudessa Antti käytti forumin kertyneitä mainostuloja palkitsemaan ansioituneita forumisteja. Kolmen viimeisimmän vuoden forumistit palkittiin kisamatkalla Hockenheimille. Matkat ja kisaliput tulivat "talon puolesta", majoitukset olivat osanottajien omalla vastuulla.
Kaikki kolme ottivat palkinnon vastaan. Eli osanottajat olivat Mehe Rienarsuo, Jacques ja Pyryf. Lisäksi matkaan lähti omakustanteisella malliratkaisulla kaksi freelancer-toimittajaa, allekirjoittanut, sekä hyvä ystäväni ja lahjakas kollegani Felipe. Neljä viimeksi mainittua varasimme yhteismajoituksen Hockenheimin lähellä sijaisevasta Heidbedgin kaupungista, Rienarsuo veti isosta hanasta ja varasi kolmen tähden lukaalin radan välittömästä läheisyydestä.
Torstai
Kokoonnuimme HKI-Vantaan lentokentällä aamuviideltä. Kaikki viisi matkaajaa olivat saapuneet ajoissa paikalle ja kaikki olivat silminnähden innostuneita. Laukut hihnalle kera hyvästien, sillä tietäähän sen, että mitä suurimmalla todennäköisyydellä lentokentän hihnalle nostettavaa laukkua ei näe enää koskaan. Samaan lentokoneeseen kanssamme eksyi myös erittäin kokeneit, vankkoja moottoriurheilun ammattilaisia: Timo "Pulkka" Pulkkinen, sekä Oskari "Oskari" Saari. Parin tunnin lennon jälkeen Rienarsuo ampaisi suoriltaan taksiin ja vilkutti sen ikkunasta. Jotain taisi huudella vähäosaisemmista mennessään. Me muut otimme vuokra-auton alle ja nokan kohti Hockenheimia. Jacques ja Pyryf olivat ihmeissään ja haltioissaan komean vuokra-auton hyvistä varusteista. Oli sähköikkunaa, peruutuspeiliä ja muuta ihmeellistä. Autobahnille päästäessä pojat päättivät kokeilla miten Mersu kulkee. 210km/h Lukemissa kuljettaja laski alleen ja hanttari itki hysteerisenä. Asiallista settiä.
Torstaina radalla ei tapahtunut varikkoon tutustumiskierroksen lisäksi mitään mainittavaa. Varikolla näimme vilauksen Rienarsuosta heittämässä ylövitosia Williamsin mekaanikkojen kanssa. "Kovia jätkiä panemaan" Mehe kommentoi kun tiedustelimme syytä tähän ilmeisen läheiseen tuttavuuteen työntekijöiden kanssa. Varikolla mielenkiintomme herätti Mersun varikkoluurimessa oleva "Bono"-painike. Tulevatkohan mahdollisesti Mersun taktiikat livenä maailmanparaltajalta vailla vertaa ja tyylitajua?
Perjantai
Toisena päivänä ampaistiin suoraan radalle aamupalan jälkeen. Jacquesta harmitti kun missasimme GP3 harjoitusten alusta neljä minuuttia. Pyryf killitti kaljaa ja hymyili. Hymy hyytyi kun kaveri huomasi ostaneensa ykköstä. Sen jälkeen lähinnä murjotti ja nukkui jakkarallaan.
Perjantai oli ihan järkyttävän kylmä päivä. Vettä tuli välistä kuin saavista ja navakka tuuli ei sekään lämmittänyt. Pyryf totesi toisten F1-harjoitusten jälkeen, että nyt vittuun täältä ja äkkiä. Näin myös toimittiin.
Illasta Jacques ja Pyryf vetivät trikoot päälle ja lähtivät juoksemaan. Olivat meinaan urpon näköisiä jätkiä, täytyy sanoa. Vastaantulevilla naisilla oli pidätysvaikeuksia lähinnä naurunsa kanssa kun kaksi niin urpoa jätkää tulee vastaan sukkahousuissa. Summa summarum: Kuuden tunnin lenkin jälkeen Pyryf oli pirteä kun peipponen, Jacques aneli, että joko tämä rääkki loppuisi?
Lauantai
Lauantaipäivänä näimme pieneltä vilaukselta Fernando Alonson. Hänellä oli selvästi meneillään elämänsä kesä. Tällä kertaa Pyryf oli päättänyt ottaa varman päälle, ettei toistaisi eilisen amatöörimäistä virhettä ja oli varautunut mäyräkoiralla kaljaa sekä viinapullolla. Aika-ajojen seuraaminen sujui siis myös Pyryfltä ilman eilisen nurinaa kylmyydestä sekä tylsyydestä. Rienarsuota ei näkynyt koko päivänä.
Sunnuntai
Sunnuntaina lähdimme hyvissä ajoin radalle katsastamaan oheisluokkien startit. Se kannatti, sillä ruuhkat olivat mittavat. Moottoritiellä seistiin lähemmäs tunti ja edettiin hetkittäin korkeintaan kävelyvauhtia. Toki Jacques kovana perääntyöntäjänä meinasi siinäkin saada parit peräänajot aikaan. Kisapaikalle saavuttaessa kohtasimme legendan, Heinz-Herald Frentzenin. Pääsimme vaihtamaan sen verran kuulumisia, että HHF oli kuulemma tällä hetkellä vailla ajopaikkaa ja etsi itselleen uutta vakanssia lähes mistä luokasta tahansa.
Katsomoon päästyämme ihmettelimme jälleen Rienarsuon puuttumista keskuudestamme. Tekstiviestikyselyyn saimme Meheltä vastauksesi kuvaviestin pääkatsomosta ja saatetekstin "Köyhät urpåt".
Kisa itsessään ei vaatine referaattia. Kimi voitti, tai jotain.
Lyhyestä virsi kaunis. Hauskaa oli. Kiitos paljon Antti! Ensi vuonna uudestaan?
Kaikki kolme ottivat palkinnon vastaan. Eli osanottajat olivat Mehe Rienarsuo, Jacques ja Pyryf. Lisäksi matkaan lähti omakustanteisella malliratkaisulla kaksi freelancer-toimittajaa, allekirjoittanut, sekä hyvä ystäväni ja lahjakas kollegani Felipe. Neljä viimeksi mainittua varasimme yhteismajoituksen Hockenheimin lähellä sijaisevasta Heidbedgin kaupungista, Rienarsuo veti isosta hanasta ja varasi kolmen tähden lukaalin radan välittömästä läheisyydestä.
Torstai
Kokoonnuimme HKI-Vantaan lentokentällä aamuviideltä. Kaikki viisi matkaajaa olivat saapuneet ajoissa paikalle ja kaikki olivat silminnähden innostuneita. Laukut hihnalle kera hyvästien, sillä tietäähän sen, että mitä suurimmalla todennäköisyydellä lentokentän hihnalle nostettavaa laukkua ei näe enää koskaan. Samaan lentokoneeseen kanssamme eksyi myös erittäin kokeneit, vankkoja moottoriurheilun ammattilaisia: Timo "Pulkka" Pulkkinen, sekä Oskari "Oskari" Saari. Parin tunnin lennon jälkeen Rienarsuo ampaisi suoriltaan taksiin ja vilkutti sen ikkunasta. Jotain taisi huudella vähäosaisemmista mennessään. Me muut otimme vuokra-auton alle ja nokan kohti Hockenheimia. Jacques ja Pyryf olivat ihmeissään ja haltioissaan komean vuokra-auton hyvistä varusteista. Oli sähköikkunaa, peruutuspeiliä ja muuta ihmeellistä. Autobahnille päästäessä pojat päättivät kokeilla miten Mersu kulkee. 210km/h Lukemissa kuljettaja laski alleen ja hanttari itki hysteerisenä. Asiallista settiä.
Torstaina radalla ei tapahtunut varikkoon tutustumiskierroksen lisäksi mitään mainittavaa. Varikolla näimme vilauksen Rienarsuosta heittämässä ylövitosia Williamsin mekaanikkojen kanssa. "Kovia jätkiä panemaan" Mehe kommentoi kun tiedustelimme syytä tähän ilmeisen läheiseen tuttavuuteen työntekijöiden kanssa. Varikolla mielenkiintomme herätti Mersun varikkoluurimessa oleva "Bono"-painike. Tulevatkohan mahdollisesti Mersun taktiikat livenä maailmanparaltajalta vailla vertaa ja tyylitajua?
Perjantai
Toisena päivänä ampaistiin suoraan radalle aamupalan jälkeen. Jacquesta harmitti kun missasimme GP3 harjoitusten alusta neljä minuuttia. Pyryf killitti kaljaa ja hymyili. Hymy hyytyi kun kaveri huomasi ostaneensa ykköstä. Sen jälkeen lähinnä murjotti ja nukkui jakkarallaan.
Perjantai oli ihan järkyttävän kylmä päivä. Vettä tuli välistä kuin saavista ja navakka tuuli ei sekään lämmittänyt. Pyryf totesi toisten F1-harjoitusten jälkeen, että nyt vittuun täältä ja äkkiä. Näin myös toimittiin.
Illasta Jacques ja Pyryf vetivät trikoot päälle ja lähtivät juoksemaan. Olivat meinaan urpon näköisiä jätkiä, täytyy sanoa. Vastaantulevilla naisilla oli pidätysvaikeuksia lähinnä naurunsa kanssa kun kaksi niin urpoa jätkää tulee vastaan sukkahousuissa. Summa summarum: Kuuden tunnin lenkin jälkeen Pyryf oli pirteä kun peipponen, Jacques aneli, että joko tämä rääkki loppuisi?
Lauantai
Lauantaipäivänä näimme pieneltä vilaukselta Fernando Alonson. Hänellä oli selvästi meneillään elämänsä kesä. Tällä kertaa Pyryf oli päättänyt ottaa varman päälle, ettei toistaisi eilisen amatöörimäistä virhettä ja oli varautunut mäyräkoiralla kaljaa sekä viinapullolla. Aika-ajojen seuraaminen sujui siis myös Pyryfltä ilman eilisen nurinaa kylmyydestä sekä tylsyydestä. Rienarsuota ei näkynyt koko päivänä.
Sunnuntai
Sunnuntaina lähdimme hyvissä ajoin radalle katsastamaan oheisluokkien startit. Se kannatti, sillä ruuhkat olivat mittavat. Moottoritiellä seistiin lähemmäs tunti ja edettiin hetkittäin korkeintaan kävelyvauhtia. Toki Jacques kovana perääntyöntäjänä meinasi siinäkin saada parit peräänajot aikaan. Kisapaikalle saavuttaessa kohtasimme legendan, Heinz-Herald Frentzenin. Pääsimme vaihtamaan sen verran kuulumisia, että HHF oli kuulemma tällä hetkellä vailla ajopaikkaa ja etsi itselleen uutta vakanssia lähes mistä luokasta tahansa.
Katsomoon päästyämme ihmettelimme jälleen Rienarsuon puuttumista keskuudestamme. Tekstiviestikyselyyn saimme Meheltä vastauksesi kuvaviestin pääkatsomosta ja saatetekstin "Köyhät urpåt".
Kisa itsessään ei vaatine referaattia. Kimi voitti, tai jotain.
Lyhyestä virsi kaunis. Hauskaa oli. Kiitos paljon Antti! Ensi vuonna uudestaan?