Ihmisille on luotu sellainen maailmankuva, jossa mitään vastuita tai velvollisuuksia ei ole, on vain oikeuksia ja vaatimuksia. Kaikkea, mitä haluaa pitää saada, mutta mitään ei tarvitse tehdä tai uhrata sen eteen. Tilanne olisi murheellinen, jollei tämä kaikki olisi niin röyhkeää.
Hyvän vaatimiselle ei tule loppua. Kun työntekijöillä on työttömyysturva ja palkkaturva, kesälomat, talvilomat, arkipyhät, pekkasvapaat, lomarahat, sairausajan palkka, ilmainen työterveyshuolto, ilmaiset työpuhelimet, työnantajan maksamat nettiyhteydet, verottomat korvaukset, kuntosaliliput, kulttuuri- ja lounasssetelit, ilmaiset kahvit työpaikalla, TYKY-palvelut, koskimelontapäivät, pikkujoulujuhlat, eläketurva, ei se riitä. Ei, pitää saada koulutusvapaata ja palkankorotuksia. Ja kesäaamuisin pitää houkutella töihin aamiaisella ja torimansikoilla. Kun keskustellaan omasta vastuusta sairastamisessa edes yhden päivän osalta, syntyy hirmuinen kansanliike, joka metelöi siitä kuinka meiltä aina otetaan. Kansanliikkeeseen lähtevät mukaan kaikki puolueet laidasta laitaan.