En vieläkään saa mitään tolkkua siihen, miten se tulee kaupungille halvemmaksi roudata ihmisiä 35 km päähän saamaan flunssatodistuksen. Paikallisesti tuotetut peruspalvelut tulee halvemmaksi, kun noin isoa asiakasmäärää kuljetuttaa.
Entä terveyskeskus, sen kulut ja hoitajat?
Halvemmaksi tulee ilmeisesti kaikille 100 nuhapotilasta kärrätä taksilla 50km kuin ne 2 terveydenhoitajaa tuoda välillä näytille.
Niin kyse onkin siitä, että missä kohdassa se "asiakas"määrä on tarpeeksi suuri, jotta oma terveyskeskus kannattaa.
Annan viiden pisteen vihjeen: kummalla on kovempi palkka; lääkärillä vai taksinkuljettajalla?
Hyvin sanottu.
No miksi sitten Suomessa on yhtä enemmän terveyskeskuksia?
Kummankaan meistä ei varmasti tarvitse näytellä idioottia.
Eikä pelkästään rahan keruu vaan myös se että valtio haluaa seikkaperäisesti tietää kansalaisten kulkemisesta...
Ei olekkaan. Onhan terveyskeskuksen lisäksi vaihtoehtona terveysasema. Näitä on monilla pikkupaikkakunnilla. Naapurikunnilla yhteinen terveyskeskus suurimmassa taajamassa ja sieltä muutamina päivinä viikossa ammattilainen matkaa miehittämään pienemmän taajaman terveysasemaa. Tuollainen asema ei kummoista tilaa ja välineistöä tarvitse, onhan kouluissakin terveydenhoitajan huoneita joissa lääkärikin voi tarkastuksia pitää. Ja oliko se nyt Lappeenrannassa jossa oli matkailuauto/pakettiauto tarvittavalla välineistöllä varustettu tms. Esimerkiksi magneettikuvauslaitteet ovat kiertäneet rekoilla maakuntia vuosikausia.
Varmasti on. Tai tarvittaessa voidaan kehittää vielä terveysasemaakin ketterämpiä vaihtoehtoja haja-asutusalueille.
Niin nämä kuljetukset (jotka nykypäivänä ovat usein yhteiskuljetuksia) liittyvät enemmänkin noihin erikoissairaanhoitopalveluihin. Joku sairaanhoitajan/lääkärin vastaanotto nyt ei miljoonien rakennusprojekteja tarvitse. Yksi toimistohuone kunnantalostakin voi jo riittää. En nyt millään usko, että johonkin Hangon kokoiseen paikaan ei kannattaisi lääkärin ja sairaanhoitajan päivittäistä vastaanottoa jättää, kun sellainen on esimerkiksi alle tuhannen asukkaan Kustavissakin.
Suomi ottaa ensi vuodelle 7 miljardia lainaa rahoittaakseen tämän velassa kelluvan hyvinvointiyhteiskunnan. Kuntien terveydenhuollon aiheuttamaa velkaa tuossa on miljardi.
Ei mulla ole sen vertaa kosketuspintaa terveydenhuoltoon, että tietäisin mistä siellä voitaisiin nipistää, mistä ei. Otin vain kantaa siihen yksittäisasiaan, että tuollaisissa perusterveyskeskuskäynneissä tuskin on kannattavaa ruveta porukkaa kovin paljon yhteiskunnan kustannuksella kuljettelemaan paikkakunnalta toiselle eikä niin taideta juuri tehdäkkään. Erikoissairaanhoidossa niin kannattaa tehdäkin ja esimerkiksi täällä pystytään aika iso osa niistä kuljetuksista hoitamaan parilla bussivuorolla jotka käyvät keskussairaalassa kääntymässä, tartte takseja niin paljon ajeluttaa.
Toki sosiaali, koulu ja terveydenhuoltosektori vievät suurimman osan julkisen sektorin menoista. Siellä on aivan kaikilla osa-aluiella saavutettavissa tolkuttoman suuria menosäästöjä ihan pikkasen järkeä käyttämällä. Kuitenkin yksioikoisten mallien luomisella ei päästä lähellekään samaa kuin tervettä järkeä käyttämällä, missä on ko. palveluiden asiakkaat ja miten sitten kokonaisuudessaan palvleut edullisimmin tuotetaan. Kannaattako jossakin ollla esimerkiksi parina päivänä viikossa vastaanotto vai kuskata yhteiskunnan varoin väkeä muutama kmmen kilometriä.
Minulle ei ainakaan selvinnyt, että miksi ei. Sinä et kyennyt uskottavasti kertomaan miksi kuljetuskustannukset ovat paljon suurempia kaikissa tapauksissa kuin kivitalon rakentaminen, ylläpitäminen ja henkilökunnan palkkaaminen.
Otin vain kantaa siihen, että liioittelit noita kustannuksia. Tuskin tuolla kuljettamisella henkilökunnan määrään on juur vaikutusta ja eiköhän noita valmiita tiloja löydy. Ja kuten totesin joissain tapauksissa kannattaa kuljettaa. Mutta esimerkiksi tuo magneettikuvausrekka on kätevä. Itsekin sellaisessa kerran kävin. Se tulee vissiin kerran pari kuukaudessa aluesairaalamme pihalle jossa se on koko päivän. Taisin alle tunnin olla poissa töistä sen käynnin takia. Keskussairaalaan kun olisin bussilla lähtenyt niin ehkä nelisen tuntia olisi palkallista poissaoloa tullut.
Yleisimmin se kivitalo on jo olemassa, joten sitä ei tarvitse rakentaa. Kunnallisissa ympyröissä on jokseenkin irvokasta tehdä päiväkodille, terveyskeskukselle tai muulle vastaavalle laskennallinen vuokra, koska hyvin usein vaihtoehtoista käyttäjää ko. tilalle ei ole. Nöennöisellä vuokralla voidaan mikä tahansa haluluttu yksikkä näyttää tuottammaan voittoa tai tappiota. Kuitenkin todellisuus on, että ko. tilalla on arvoa ainoastaan nykyisessä käyttötarkoituksessa, varsin usein tila jää tyhjilleen jos kunnallinen palvelu siitä pois hätistetään vuokrien korotuksilla, sen jälkeen se tuottaa ainoastaan tappiota. Joten oikea vertailukohta on kiinteistön ylläpitokustannukset vs. muualla syntyvät lisätilakustannukset+kuljetuskustannukset. Tuo sun mainitsema on aivan yksinkertaisesti ajatusharha, mikä pohjautuu mukamas parempaan kustannuslaskentaan ja kustannusten jyvittämiseen ja näennäisen kiinteistötuoton hakemiseen.
